Mies yrittää viedä lapseni! Apua!
Asumme asumisoikeusasunnossa avoliitossa. Meillä on 2 pientä lasta. Mies on viikot kotona, lapset eivät ole olleet ikinä hoidossa. Minä käyn viikolla päivätyössä ja hoidan kaikki viikonloput ja pyhät lapsia kotona.
Nyt tuli ero ja mies pakottaa minut muuttamaan pois ilman lapsia. Hän ei suostu laittamaan lapsia päiväkotiin missään nimessä, koska on vapaa itse hoitamaan viikot. Minä saisin lapset hakea itselleni viikonlopuiksi.
Lähtisin mielelläni vaikka heti tänään jos olisi normaali yhteishuoltajuus eli viikko ja viikko. Minun viikollani lapset olisivat päiväkodissa päivät ja hänen viikollaan hän hoitaisi kotona.
Voiko minut heittää ulos yhteisestä kodista ja määrätä mielivaltaisesti hoitovuorot?!
Olen todella ahdistunut ja alakynnessä ja ilmapiiri kotona on mitä on. Emme ole missään puheväleissä.
Onko se lapsen etu että äiti muuttaa pois ja isä hoitaa lapset kotona siihen saakka kun menevät kouluun?
Mitä voin tehdä? En pysty yksin maksamaan tätä asuntoa eli tähän en voi jäädä yksin asumaan, hänellä rahat riittää jäädä tähän. Jos muuta pois ja kiista menee oikeuteen asti olen heikoilla koska lapset jää ensisijaisesti syntymäkotiinsa.
Apua!
Kommentit (94)
Isä ehdottaa asumisjärjestelyä, joka on selvästi lasten kannalta parempi jatko jo vallinneeseen tilanteeseen.
AP:n olisi ehkä syytä katsella peiliin.
lapsii viemää sulta.se on saletti.
Ap:n mieshän oli sanonut, että lapset olisivat äidillään viikonloppuisin. Minä kyllä suostuttelisin miehen vielä siihen, että lapset saisivat olla myös esim. parina arki-iltana äitinsä kanssa, niin ei olisi niin pitkiä taukoja ja tämä olisi ehdottomasti se lasten paras, jota erotessa tulisi miettiä eikä aina minä minä minä!
lapset hoitoon, jos kerran heidän toinen vanhempansa kykenee heitä hoitamaan - lapsille tuttuun tapaan - kotona?
Siis ethän sinä niiden lasten kanssa kuitenkaan silloin arkipäivisin työaikaan ole. Yrität tietysti nyt hankkia oman asunnon mahdollisimman läheltä entistä asuntoanne, ja sitten tapaat lapsia viikonloppujen lisäksi arki-iltaisin.
Mies ei tietenkään asioista yksin päätä, vaan teidän tulisi kyetä sopimaan niistä yhdessä lastenvalvojan avustuksella, mutta siis isän ehdotushan on ihan järkeenkäypä. Mutta noin pienille lapsille on tietysti äidin runsas läsnäolo tärkeää, joten sovitte tietysti, että tapaat lapsia myös arkena...
Siinäpä se. Erosta kärsii väistämättä. Tärkeintä on, että lasten kärsimys minimoidaan. Aikuiset kärsivät sitten minkä kärsivät. Ratkaisut täytyy tehdä lasten, ei äidin parhaaksi.
kirjoitin jo tuolla aiemminkin ja minusta ap:n miehen ehdotus on järkevä, mutta ap:n sijassa ehdottaisin/suostuttelisin miehen vielä siihen, että ap saisi tavata lapsiaan myös muutamana arki-iltana.
lapsistaan erossa viikot?
Onko asunto teidän molempien nimissä? Jos on niin isä ei voi heittää sinua pihalle. Kukaan ei pysty määräämään hoitovuoroja ilman kenenkään suostumusta. Soita asuinkuntasi sosiaalitoimistoon ja selitä tilanne. Sieltä se kaikki lähtee eteenpäin. Äiti on oikeuden mukaan ensisijainen vanhempi lapsille, jos sitä ei pystytä kumoamaan jollain mitä äiti on tehnyt. Eikä se ole paha juttu jos lapset joutuu hoitoon. Kukaan ei voi viedä sinulta huoltajuutta, jos isälle ei ole näyttää sinua vastaan mitään. Edes se ei ole tarpeeksi hyvä näyttö sinua vastaan, että hän voi hoitaa lapsia kotona. Minä olen käynyt vastaavanlainen taistelun läpi nykyisen mieheni kanssa. Asia koski hänen ja edellinen avovaimonsa yhteisiä lapsia. Äiti ei jutussa saanut yksinhuoltajuutta, koska ei ollut siihen mitään syytä. Vuoden verran tapeltiin, mutta nyt on mustaa valkosella ja sillä mennään. Älä missään nimessä anna periksi, sitä hän odottaa!!! Sinulla on yhtäläinen oikeus olla lasten huoltaja ja vanhempi niinkuin hänelläkin. Yrittäkää silti muista ajatella lasten parasta. Lapselle on oikeus nähdä molempia vanhempiaan! Voimia
tuo vuoroviikkojuttu toimii vain jos vanhempien välit ovat hyvät. lastenvalvojalla noita huoltajuus, elatus ja tapaamisasioita laitetaan paperille, mutt alastenvalvoja ei niitä asioita päätä. Mielestäni tässä on nyt niin, että äiti alkaa etävanhemmaksi ja maksaa isälle parempituloisena elatusmaksuja ja isä jää entiseen kotiin lasten kanssa.
Siinäpä se. Erosta kärsii väistämättä. Tärkeintä on, että lasten kärsimys minimoidaan. Aikuiset kärsivät sitten minkä kärsivät. Ratkaisut täytyy tehdä lasten, ei äidin parhaaksi.
Moni aikuinen vain unohtaa sen eron keskellä ja hokee "minä minä minä".
että kaikkien mielestä päiväkoti on huono juttu. Itse olen ajatellut että jossain vaiheessa olisi hyvä sinne mennä opettelemaan ryhmässä oloa ja askartelemaan ym ennen kouluun menoa. Lapset ovat 3 ja 5 vuotiaita. Neuvolastakin on sanottu että olisi hyvä mennä päiväkotiin jossain vaiheessa.
ap
"Äiti on oikeuden mukaan ensisijainen vanhempi lapsille"
Jos isä on hoitanut päätoimisesti lapsia ennenkin niin vielä enemmän tuo väitteesi on potaskaa.
sen isän pitää pystyä?
lapsistaan erossa viikot?
mutta miksi se, että isä olisi lähivanhempi on nyt kaikkien vastustuksen paikka, kun normaalisti äidin ollessa huudettaisiin hurraata ja vielä kehoitettaisiin vaatimaan yksinhuoltajuutta ja ottamaan kunnon elarit?
tienaa puolet enemmän kuin minä.
ap
Kuinka moni teistä pystyisi olemaan
lapsistaan erossa viikot? "
en mä ainakaa...
muutoinkaan joten hae hoitopaikka heille.
Taistele lapsista. En jättäisi erossa lapsia miehelle noista syistä mitä mainitsit.
Nyt "yhtäkkiä" eron tullessa se olisikin hyvä alkaa harjoittelemaan päiväkodissa oloa.Eiköhän siinä tulee liikaa lapsille muutoksia kerralla, vanhempien ero ja päiväkotiin lähtö.
Tässä lasten kannalta paras ratkasu olisi, että äidistä tulisi etävanhempi ja kenties myöhemmin tilanteen tasottuessa lapset lähtisivät päiväkotiin.
Ja kyllä, olen itse ollut etä-äiti, tämä siksi että silloin se oli lasten kannalta paras ratkasu.Tätä nykyä lapset asuvat luonani, muuttivat kun isä lähti reissuhommiin.
Kuten joku jo mainitsi niin sehan on hienoa jos miehesi tahtoo hoitaa lapsia kotona.
Se, etta lapset ovat isansa kanssa ei leimaa sinua huonoksi aidiksi jos sita pelkaat??! (koska kaikilla muillakin aideilla on lapset kotona). Vai onko kenties kyse rahoista?lapsilisista kenties?elatusmaksuista? nostaako ahneus paatansa? etko olisi itse naita valmis maksamaan?
Toisaalta pitaa myos muistaa, ettei lapsia voi naulita kotiin, niilla pitaa olla ikaistensa seuraa, kerhoja jne..
Olen kateellinen sinulle! Minun lasteni isa soittaa heille vain jouluna ja syntymapaivina, poikani ei edes enaa halua puhua hanelle puhelimessa ja se koskee jopa minuun vaikka meilla ei ex:n kanssa todellakaan ole hyvat valit.
Ajattele lapsia, ala itseasi ja lompakkoasi
anteeksi suorat puheeni, en todellakaan halua loukata sinua
lapsii viemää sulta.se on saletti.