Lue keskustelun säännöt.
Onko kellään 3 lasta päiväkodissa?
08.04.2010 |
Minkä ikäisiä ja ovatko eri ryhmissä?
Miten sujuu aamun ja iltapäivän lähdöt ja kulkemiset?
Onko paljon rankempaa kuin kahden päiväkotiin vieminen?
Täällä pohdin mitä kesä tuo tullessaan kun lapsikolmikko pitäis hoitoon viedä...
Kommentit (9)
toki jokainen lapsi lisää tarkoittaa vähän enemmän tekemistä, mutta rutiinilla se menee. Meidän päiväkodissa oli alle 3 v. ryhmä, isompien ryhmä ja yksi sekaryhmä, ja lapset olivat hoitohistoriansa aikana varmaan jokaisessa ryhmässä vaihtelevasti, koskaan ei ollut niin että kaikki kolme olisivat olleet samassa. Ryhmät kuitenkin toimivat niin joustavasti, että he saattoivat joka päivä olla yhdessäkin. Meillä sattui olemaan erinomainen pk, jonne lapset lähtivät aina mielellään.
Johdonmukaisesti ja ystävällisesti kun vaan toimii, se auttaa. Tee edellisiltana valmistelut niin pitkälle kuin voit, esim. pakkaa päiväkotireput ja katso vaatteet valmiiksi. Varaa riittävästi aikaa, että aamu joustaa yhden-kahden kiukkukohtauksen verran. Yritä pitää huoli, että lapset saavat tarpeeksi unta, niin ettei herääminen käy liian rankaksi. Ja käytä lehmän hermoja. Jos uhmis haluaa käyttää omaa tahtoa, anna hänen esim. valita haluamansa lapaset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai kaksi oli perhepäivähoidossa, kolmas päiväkodissa. Eli kahteen paikkaan kuskattiin. Eipä tuo juuri sen rankempaa ollut kuin esim kahden vieminenkään, aikaa tietysti meni siihen, että piti viedä kahteen paikkaan.
olin silloin vielä yksinhuoltaja.
1-vuotias oli eri ryhmässä kuin sisarensa, sama paikka kuitenkin.
Matka kodista hoitoon oli n.800m. Nuorimmaisen työnsin rattaissa ja isommat kulkivat joko pyörällä tai kävellen, vuodenajasta riippuen.
Minun työmatkani Helsingissä kesti n. tunnin yhteen suuntaan bussilla, autoa en omistanut.
Lapset eivät haluneet jäädä päiväkotiin. Yksi lapsista pääsi livahtamaan ikäissään pysäkille, jossa odotin bussia. Vein takaisin ja pyysin esim. piilottamaan kengät ettei lähtisi tai ovi lukkoon.
Menimme aikaisin illalla nukkumaan, mutta kolmen lapsen herättäminen niin, etten myöhästy työstä, oli välillä vaikeaa.
Joskus jouduin jonkun pukemaan sängyllä, ei muu auttanut. Lapsi heräsi viimeistään kun sain ulkovaatetta kääräistyä. Hyvin kuitenkin ymmärsi tilanteni ja niin mentiin...
Lapset sairastivat tosi paljon. Kun yksi alkoi tervehtyä, oli toisella jo nuhaa ja yskää, keuhkoputken tulehduksia jne. Joskus oksennustaudin jyllätessä ajattelin että oksentaisivatpa kaikki samana yönä, niin olisi kerralla ohi. Tauti oli kolmena päivänä kukin erikseen yleensä.
En voinut ola työpaikalta pois ja onneksi äitini oli pois työelämästä hoitaen sairaita lapsiani. Kerran äiti ei päässyt ja vanhin lapsista oli flunssassa. Veljeni asui lähistöllä ja laitoin lapsen taksiin kertoen osoitteen ja että veljen vaimo on pihalla vastassa...
Päiväkotihoito ei osoittautunut hyväksi paikaksi. Työilmapiiri oli kaiketi hukassa ja lapsissa näkyi missä mennään. Mm. lapset pääsivät pienten puolella puremaan toisiaan joloin illalla riisutessa jäljet näkyivät niin meillä kuin muillakin...
Tutustuin nykyiseen mieheeni, hän siinä sivussa huomasi lasten sairastavan ym.
Noin vuoden päiväkotihoitoon viemisen jälkeen kun taas lapsia oli sairaana, mieheni sanoi - Eiköhän lyödä hyntteet yhteen ja mennä naimisiin. Ei tämä tästä pahemmaksi voi muuttua, jäät hoitamaan lapsia kotiin...
Suostuin kosintaan, jäin hoitamaan lapset ja reilun vuoden kuluttua saimme vauvan "jonon jatkoksi".
lapset 2, 4 ja 5 vuotta. Isommat samassa ryhmässä ja pienin eri ryhmässä. Isä vei lapset aamulla ja minä hain. Helppoa kun kaikki oli samassa paikassa.
mieheni sanoi - Eiköhän lyödä hyntteet yhteen ja mennä naimisiin. Ei tämä tästä pahemmaksi voi muuttua, jäät hoitamaan lapsia kotiin...
Suostuin kosintaan, jäin hoitamaan lapset ja reilun vuoden kuluttua saimme vauvan "jonon jatkoksi".
Oi, olipa teidän perheen tarinalla ihanan onnellinen ratkaisu. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aluksi nuorin oli eri ryhmässä mutta siirtyi muiden kanssa samaan kun kasvoi. Kaikille laitoin varavaatteet yhteen isoon reppuun ettei ollut montaa nyssäkkää. Olimme vuoropäiväkodissa joten liikkumaa varaa oli erilailla vientien kanssa. Illalla jo suunnittelet vaatteet valmiiksi joka helpottaa aamua. Itse heräsin tuntia ennen lapsia aamuvuoro aamuina jotta sain rauhassa syötyä aamupalan ja laitettua itseni kuntoon ennenkuin herätin lapset.
On toki ollut aamuja jolloin olen vain ottanut kiukkuavan ulkovaatteet mukaan ja lapsi kainaloon ja autoon että ehtii junaan.
rattaissa. Kahdella bussilla mentiin. Olihan se välillä näin jälkikäteen ajatellen aika rumba. Sekin että olivat kaikki eri ryhmissä aiheutti ylimääräistä muistamista, kun piti muistaa kenen ryhmä meni retkelle, kenen ei jne. Itse en oppinut muistamaan lasten ryhmäkaverien nimiä enkä varsinkaan kuka oli kenenkin äiti tai isä. Onneksi oli vain yksi vaippaikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isommat olivat eri päiväkodissa kuin pienin. Ei niiden varusteiden kanssa mitään kova homma ollut, mutta kuskaamiset tökkivät meillä.
Täällä pikkukylässä ei ole ruuhkia häiritsemässä, mutta kun työaikani oli 8-17 niin piti lähteä lasten kanssa kotoa seitsemältä, että ehdin pudottaa heidät kahteen paikkaan. Herätin siis lapset kuudelta ja silti en aamuisin ehtinyt päiväkodeissa juuri jutella henkilökunnan kanssa. Matkaan kotoa ekalle päiväkodille oli vartin verran.
Töiden jälkeen olin taas pulassa, kun asiakkaat eivät välttämättä lähteneet tasan viideltä. Jos jonkun kanssa oli kaupat kesken, niin tottahan toki niitä jatkettiin loppuun asti. Ja vaikka pääsin lähtemään viideltä, niin silloin vasta lähdin kohti ekaa päiväkotia, joka myös meni viideltä kiinni.
Siellä sitten lapsi oli kahdestaan tädin kanssa, muut lapset oli haettu jo puoli tuntia aiemmin. Taaskaan ei voinut jutella mitään sen tädin kanssa päivän kulusta, kun oli kiire toiseen paikkaan hakemaan loput lapset. Ja siellä sama juttu, muut lapset oli haettu ajoissa ja viimeinen täti siellä odotti ylityönä minun lapsieni kanssa. Ei siis ylimääräisiä keskusteluja taaskaan siitä, miten oli päivä sujunut =(
Uudestaan en tuohon ryhtyisi. Eri asia sitten jos olisin ollut vaikka 8-16 töissä. Vaan siltikin miettisin kahdesti. Sain muuten tuolloin vähemmän rahaa käteen hoitomaksujen jälkeen, kuin työttömänä... Ei olisi kannattanut, onneksi sitä kesti vain puolisen vuotta!
Kaksi oli samassa ja kolmas eri tarhassa, ikänsä puolesta ei mahtunut samaan tarhaan kuin missä vanhemmat lapset kävivät (vauvapuoli oli täynnä).
Tunti meni hakemiseen kaikkiaan, hetkestä kun avaa ekan tarhan oven ja vetää kotioven kiinni. Tarhat oli vieretysten ja autolla huristelin.
Nyt kotona lapsien kanssa ja toivottavasti jatkossa vasta lapset hoitoon kun kaksi menisi, meillä olisi kolme täysin tarhaikästä ja esikouluikänen jos pakko olisi palata töihin.