Ahdistaa, tympii, tylsistyttää, itkettää, kuristaa kurkkua

Elämä on...enimmäkseen tappavan tasaista ja lisäksi ahdistavaa kiitos pätkätyöni.

Mulla ei ole koskaan ollut vakituista työpaikkaa, pisin työsuhteeni kesti 3v kunnes lähdin sieltä hirvittävän ilmapiirin vuoksi, 1hlö riitti 2-ryhmäisessä pkssa siihen että työskentelyilmapiiri oli helvettiä:´(

Asiaa tietty edesauttoi pomon välinpitämättömyys asiaa kohtaan mutta ei siitä enempää.

Olen joka kesä työtön, viimevuonna yht 4kk ajan eli kesäkuun alusta syyskuun loppuun, ei vain tärpännyt.

Tein jopa Seurelle keikkaa sen jälk, mutta ei se ole ihmisen hommaa, ei edes sairastamiseen tai sairaan oman lapsen hoitamiseen ole varaa koska silloin jää palkatta.

Sinänsä tykkäsin kyllä keikkailla, teki työnsä ja läksi pois päivän päätyttyä eikä tarvinnut välittää talon mahdollisista ristiriidoista, huonosta ilmapiiristä yms.

Mutta nyt on vikat vuodet ollut aivan hirvittävä paine saada vakituinen työ eikä vähiten sen vuoksi että olisi oikeata lomaa kesäaikana eikä työttömänä jolloin talous kusee ihan totaalisesti.

Liitollakin menee aina väh kuukausi papereiden käsittelyyn ja koen jo tod nöyryyttävänä työvoimatoimistossakin asioimisen:´´(

Mieskin aivan tiltissä tämän jatkuvan epävarmuuden vuoksi, ja hänen lomarahansa, ei niistäkään mitään iloa ikinä ole koska työttömyyteni vuoksi + - 0.

En jaksaisi enää "myydä" itseäni työnantajille, nykyinen paikka ihan ok, mutta työmatka tekee sen että päiväni ovat n.10h pituisia:(

Se ei ole kivaa omien lasteni kannaltakaan, ovat 2-luokalla ja eskarissa.



Tuntuu niin ilottomalle taas kaikki, vaikka olen lomalla tämän viikon niin silti, kuopuskin sairastaa sopivasti juuri nyt.

En jaksaisi enää, ei huvita, EVVVK!

Paha olla:((