Lue keskustelun säännöt.
Abortti vai ero?
06.04.2010 |
Meillä ei ole lapsia, koska mies ei halua. Olen 33-vuotias, mies 38. Nyt kävi niin, että olen raskaana. Ei, en ole huijannut miestä. Mies ei suostu keskustelemaan muusta kuin abortista.
Hyvät neuvot on nyt kalliit. Elämä on muuten mallillaan. Rakastan kuitenkin miestäni. En vain tiedä miten selviäisin abortista.
Kommentit (50)
Älä pelkää yksinhuoltajuutta, lapsi ja rakkaus lapseen korvaavat moninkerroin vaikeudet.
Itse tulin raskaaksi hyvin pian uuden suhteen alkamisen jälkeen ja kovasti pelotti miten käy, mutta nyt voin sanoa, että lapsi itsessään on sellainen lahja, että turha murehtia muuta, vaan nauttia siitä ilosta minkä lapsen saaminen tuottaa.
En edelläänkään tiedä, miten suhteeni lapsen isän kanssa käy, ( vielä yhdessä kuitenkin )mutta lapsen pitämisen päätöstä en voi katua hetkeäkään, kävi lapsen isän kanssa miten kävi!
Kyllä te pärjäätte vaikka isä ei kuvioissa olisikaan!
Äiti ja tytär 5kk
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nainen rakastaa miestä aidosti hän ei vaadi tätä tekemään sellaista mitä ei halua, eli ryhtymään isäksi. Suo siellä, vetelä täällä ...
mutta, jos haluat lapsen pitää, pidä se, äläkä anna miehen vaikuttaa. Jos hän sinua aidosti rakastaa ei vaadi sinua tekemään sellaista mitä et itse halua. Asia on minulla kyllä tunnetasolla aika suuri kun juuri menetimme vauvamme kohtukuolemassa sitä ennen monen keskenmenon jälkeen. Nyt kun joku puhuu abortista vain sen takia ettei halua lasta, tuntuu tosi pahalta. Mutta luulisin että sinua kaduttaisi jos vähänkään olet lasta halunnut ja nyt tekisit abortin. onnea mitä sitten päätätkin!
miehesi oppii raskauden edetessä suhtautumaan asiaan uudella tavalla? Voisittehan käydä pariterapiassa. Tässä on lapsen tulevaisuus kyseessä! Eihän miehesi oikeasti vielä tiedä, mitä vanhemmuus on.
Ehdottomasti unohtaisin abortin ja antaisin miehelle kasvun mahdollisuuden, jos hän sen haluaa käyttää.Jos ei halua, se on totuus hänestä ja keskity Sinä lapseen, lapselle olet korvaamaton.
voi sinulle tulla myöhemmin tunne, että miten edes harkitsit aborttia. Ikävää, että joudut valitsemaan lapsesi ja miehesi välillä. Lapsesi tuskin ikinä pistäisi sinua vastaavaan tilanteeseen. Mutta ehkä mies vielä tajuaa asian? Tiedän miehiä, jotka ovat vannoneet, etteivät ikinä halua lapsia, mutta ovat sitten muuttaneet mielensä.
Oma lapsi valloittaa! Ja äiti-lapsi-suhde on rakkautta ilman ehtoja.
Ja tiedän kyllä, että on vaikea vain päästää irti, jos toista rakastaa. Mutta lapsi on syytön tähän kaikkeen ja viaton. Toivottavasti miehesi tajuaa virheensä viimeistään lapsen syntyessä, mikäli päätät lapsen pitää!
Kypsymätöntä ja kakaramaista käytöstä mieheltä, jos ei voi edes keskustella aiheesta. Sinulla on kuitenkin jo ikää.. oletko ajatellut olevasi lapseton koko elämäsi? Jos et, abortti kaduttaisi sinua hetken päästä, todella.
Minä en voi ymmärtää miksi miestä, joka haluaa painostaa sinut aborttiin, sikiön tappamiseen, pitäisi kunnioittaa. Hän ei ole sen arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaadi tätä tappamaan omaa lasta. Suorastaan puistattavaa aborttiin painostaminen.
Jos nainen rakastaa miestä aidosti hän ei vaadi tätä tekemään sellaista mitä ei halua, eli ryhtymään isäksi.
että jos ap päättää pitää lapsen, voi mies vielä kasvaa ajatukseen isyydestä.
Jos ap tekee abortin, mitään takaporttia ei enää ole.
Ap on itse kirjoittanut haluavansa tämän lapsen. Siinä tapauksessa abortti ei mielestäni ole vaihtoehto. Jos mies on harrastanut ap:n kanssa seksiä, on hän tiennyt, että raskauden mahdollisuus on aina olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos ap päättää pitää lapsen, voi mies vielä kasvaa ajatukseen isyydestä.
Jos ap tekee abortin, mitään takaporttia ei enää ole.
Vaikka tekisit nyt abortin, ei sen tarvitse merkitä mitään niin lopullista. Voisitte miettiä rauhassa lasten hankkimista, ja ehkä miehesi ajan kanssa voi sopeutua ajatukseen ja haluaakin lapsia. Eikö olisi parempi hankkia toivottu lapsi sitte kun te molemmat olette siihen valmiita. Abortti voi siis olla hyvä ratkaisu nyt, vaikka haluaisitkin myöhemmin lapsia.
se jäisi jäytämään sinua ja et voisi antaa miehellesi anteeksi. Miehesi joko tottuu ajatukseen isyydestä tai sitten ei. Mutta ehdottomasti jos haluat lapsen niin en sinun iässäsi ja tilanteessasi tekisi aborttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nainen rakastaa miestä aidosti hän ei vaadi tätä tekemään sellaista mitä ei halua, eli ryhtymään isäksi. Suo siellä, vetelä täällä ...
Mies päätti itse, että on valmis isäksi, sillä ylipäätään harrasti seksiä naisensa kanssa.
No, joka tapauksessa ei nainen voi pakottaa miestään isäksi, vaikka haluaisikin. Tämähän voi aina häipyä.
Joten jos ap pitää lapsen, hän ei tee varsinaisesti mitään väärää. Jos taas mies pakottaa ap:n aborttiin, tekee hän väärin.
Jos nainen rakastaa miestä aidosti hän ei vaadi tätä tekemään sellaista mitä ei halua, eli ryhtymään isäksi. Suo siellä, vetelä täällä ...
painostaako hän naista aborttiin, koska ei itse halua yhteistä lasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos ap päättää pitää lapsen, voi mies vielä kasvaa ajatukseen isyydestä. Jos ap tekee abortin, mitään takaporttia ei enää ole.
Vaikka tekisit nyt abortin, ei sen tarvitse merkitä mitään niin lopullista. Voisitte miettiä rauhassa lasten hankkimista, ja ehkä miehesi ajan kanssa voi sopeutua ajatukseen ja haluaakin lapsia. Eikö olisi parempi hankkia toivottu lapsi sitte kun te molemmat olette siihen valmiita. Abortti voi siis olla hyvä ratkaisu nyt, vaikka haluaisitkin myöhemmin lapsia.
Voi HEL***TI!!! Nämä pistää niin vihaksi. Luitko, että ap on 33. Sitä ei tosiaan välttämättä "ehdi enää myöhemmin"
Ja toisekseen, käsittääkseni pariskunta on ollut aika pitkään yhdessä. Eiköhän ne miettimiset ole jo mietitty, ap:ta tuskin lämmittää se, kun mies 55 tajuaa ihan omin nokkineen, että lapsi tarvitsisi tässä elämässä tehdä.
Siis jokainen aikuinen ihminen ymmärtää, että vaikka kuinka on sovittu lapsettomuudesta, voi ehkäisy pettää (ihan samalla tavalla kuin lapsia yrittävää pariskuntaa voi kohdata lapsettomuus). Silloin täytyy sitten elää sen elämäntilanteen mukaan ja tehdä päätökset siinä tilanteessa. Ketään ei voi pakottaa vanhemmuuteen, mutta kenenkään ei myöskään pitäisi keskeyttää raskautta, jos haluaa lapsen...Koska kumpikaan ei ole huijannut kumpaakaan, ovat molemmat ihan yhtä vastuullisia ja toisaalta tilanteessa ilman omaa haluaan. Näin ollen molempien täytyy tehdä se ratkaisu, mikä oman elämän kannalta on paras.
Sinulla on oikeus - ja velvollisuus itseäsi kohtaan - pitää lapsi, jos kerran haluat tämän lapsen. Miehellä taas on oikeus lähteä, mikäli hän ei halua lapsiperhearjessa elää. Et voi pakottaa miestäsi isäksi. Moraalisesti on kenties tuomittavaa jättää raskaana oleva kumppani, mutta se on sitten miehesi päätös, jonka kanssa hän elää.
Yllätysraskaudet, samoin kuin esim. lapettomuus, ovat elämäntilanteita, jotka rikkovat parisuhteen "suunnitelman"...ja usein valitettavasti sitten myös parisuhteen. Halu saada lapsi tai toisaalta se, ettei halua vanhemmaksi, ovat niin isoja asioita elämässä, että ne usein ajavat parisuhteen edelle. - Ei kukaan voi ryhtyä vanhemmaksi vain kumppaninsa mieliksi, eikä kenenkään pitäisi jäädä vaille vanhemmuuden kokemusta vain kumppaninsa tahdosta!
Sinuna kysyisin itseltäsi, rakastaako miehesi sinua tarpeeksi, jotta se korvaa elämänmittaisen lapsettomuuden (jos sinä kerran niitä lapsia kuitenkin haluat). Onko teidän suhteenne niin arvokas ja hyvä ja todennäköisesti kestävä, että haluat sitä enemmän kuin lasta ja vieläpä tätä jo aluillaan olevaa lasta? - Minusta muuten jo tuo, miten miehesi suhtautuu raskauteen (joka on hänen vastuullaan yhtä paljon kuin sinun), kertoo jotain miehesi kunnioituksesta sinua kohtaan. Mies, joka tällaisessa tilanteessa uhkaa erolla ja puhuu kumppanilleen mainitseminesi sanankääntein, ei minun korviini kuulosta sellaiselta unelmamieheltä, että luopuisin lapsestani hänen takiaan.
Ja oikeastaan tärkein kysymys, joka sinun täytyy nyt itsellesi esittää, on "Haluanko MINÄ tämän lapsen?". Jos haluat, pidät sen. Ja mies tekee sitten omat ratkaisunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nainen rakastaa miestä aidosti hän ei vaadi tätä tekemään sellaista mitä ei halua, eli ryhtymään isäksi. Suo siellä, vetelä täällä ...
painostaako hän naista aborttiin, koska ei itse halua yhteistä lasta?
Jos nainen rakastaa miestä aidosti ja on yhdessä miehen kanssa sopinut, ettei lapsia suhteeseen tule, niin hankkiutuuko hän raskaaksi koska haluaa yhteisen lapsen? Ehkä miehelle kertomatta? Ap:n viesteissä ei ole ollut sanaakaan siitä, että mies olisi painostanut lapsettomuuteen tms. Luulisi että kun ei haluta lapsia hoidetaan ehkäisykin sen mukaisesti.
Jos nainen rakastaa miestä aidosti ja on yhdessä miehen kanssa sopinut, ettei lapsia suhteeseen tule, niin hankkiutuuko hän raskaaksi koska haluaa yhteisen lapsen? Ehkä miehelle kertomatta? Ap:n viesteissä ei ole ollut sanaakaan siitä, että mies olisi painostanut lapsettomuuteen tms. Luulisi että kun ei haluta lapsia hoidetaan ehkäisykin sen mukaisesti.
Ap:n mukaan mies on selvästi ilmaissut, ettei halua lapsia, koska ei ole "kypsä" hankkimaan niitä. Mikään ei estä miestä hankkimasta sterilisaatiota siinä tapauksessa.
Päätät samalla ryhtyä yksinhuoltajaksi. Ja mitään kuusen tuoksuisia perhejouluja on turha odottaa. Jos miestä ei kiinnosta, sitä ei kiinnosta. Tunnen useammankin, jotka äiti on halunnut ja isä ei ja lopputulos on ollut, että nämä lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ilman isää. Talouspuoli on mahdollisesti hoidettu (aina ei sitäkään) mutta ISÄÄ näillä lapsilla ei ole koskaan ollut.
Luulisi että kun ei haluta lapsia hoidetaan ehkäisykin sen mukaisesti.
Tiedän yhden pariskunnan jolla on 3 lasta, yhtäkään he eivät olis halunneet,mutta luonto päätti toisin. 1 syntyi pillereillä, 2 kierukalla ja 3 sterilisaation jälkeen. Kaikki sai syntyä. Että silviissiin. Ainut 100% tapa taitaa olla. pidättäytyminen.
Voi AP, tiedän niin miltä sinusta tuntuu! Ihan kyynelet nousevat silmiin, kun muistelen sitä aikaa.
Itse tulin yllättäen raskaaksi 4 vuoden seurustelun ja 3 vuoden yhteisasumisen jälkeen. Ehkäisy oli käytössä. Se oli shokki molemmille ja miehelle elämän kriisin paikka. Yllättäen miehestä tuntui että ei ole enää edes varma haluaako elää loppuelämänsä minun kanssani. Hän myös piti aborttia ainoana mahdollisuutena.
Itse olin sinun laillasi jo taipuvainen aborttiin pitääkseni mieheni. Sanoin miehelleni, että olen valmis keskeytykseen jos hän niin haluaa. Kuitenkin oma siskoni ja paras ystäväni saivat minut tajuamaan miten isosta asiasta on kyse - oman lapsen elämästä. Siihen verrattuna oikeasti yksikään mies ei ole yhtä arvokas. Eikä erityisesti mies, joka edes yrittää painostaa puolisoaan keskeyttämään oman lapsensa elämän.
Onneksi ja luojan kiitos(!) mies tuli ihan itsekseen toisiin ajatuksiin. Hän oli googlannut aborttiin liittyviä sivustoja ja tajusi ettei voisi koskaan tehdä omalle lapselleen niin. Hiljaisella päätöksellä päätimme pitää lapsen, tuli mitä tuli. Viikkojen ja kuukausien kuluessa molemmat kiinnyimme pikkuiseen ja opimme iloitsemaan asiasta.
Vauva syntyi ja molemmat rakastimme ja rakastamme poikaa ylitse kaiken. Pikkuinen tahtovauvamme on jo 7-vuotias taitava ja ihana eskarilainen. Meille on sittemmin syntynyt (suunnitellusti :)myös kaksi tytärtä, 4- ja 1-vuotiaat.
AP, et usko kuinka monta kertaa kyynel silmässä olemme miehen kanssa jutelleet siitä miten ikinä edes pystyimme harkitsemaan aborttia. En edes halua ajatella sellaista elämää, jossa poikaamme ei olisi.
Päätät samalla ryhtyä yksinhuoltajaksi. Ja mitään kuusen tuoksuisia perhejouluja on turha odottaa. Jos miestä ei kiinnosta, sitä ei kiinnosta. Tunnen useammankin, jotka äiti on halunnut ja isä ei ja lopputulos on ollut, että nämä lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ilman isää. Talouspuoli on mahdollisesti hoidettu (aina ei sitäkään) mutta ISÄÄ näillä lapsilla ei ole koskaan ollut.
olemasssaolo perheessä ole se lapsen onnelliseksi tekevä asia.
terv. nim. jolla oli paska hakkaaja-alkoholisti-isä, ilmankin olisi pärjännyt ja vähemmillä vaurioilla. Pidä ap se lapsi. Juttu on niin kuin mummoni sanoi: lapsiasi et kadu ikinä, mutta miehiäsi kyllä! Ja sitä paitsi ihminen voi kuolla milloin vaan. Vaikka huomenna katua ylittäessään. Meillä on vain tämä yksi elämä, joten tee se lapsi elämäsi valoksi. Miehestä ei todellakaan niin väliä, luulen että se tulee kuitenkin siitä järkiinsä, tai sitten ei, mutta sillä ei ole väliä.
yksinhuoltajuus sopii minulle, en ole miehen päätöksistä riippuvainen missään määrin.
Erossamme vaadin yksinhuoltajuuden juuri sen vuoksi että ex ei pääse tekemään kiusaa.
Lapset saavat tavata isäänsä aivan vapaasti ja isä heitä.