Lue keskustelun säännöt.
Saanko mä enää koskaan nukkua pitempään kuin kuuteen?
05.04.2010 |
Miten on, äidit, saatteko ikinä nukkua aamuisin pitempään - kahdeksaan tai yhdeksäänkin? Mä olen tottunut jo ennen lasta heräämään aikaisin vapaapäivinäkin koiran vuoksi, mut teki niin hyvää nukkua silloin tällöin vähän pitempään. Lapsen tulon jälkeen (lapsi 2v) olen noussut joka aamu viiden ja seitsämän välillä. Ei mua väsytä, menen tietenkin vähän aiemmin nykyään nukkumaankin, vaan mua ärsyttää se että joka ikinen aamu pitää herätä siihen että lapsi herättää, ja olla heti toimintavalmis - ja isähän ei kelpaa aamutoimiin tässä vaiheessa jostain syystä.
Onko ketään muuta, jota joskus ärsyttää nousta aikaisin lapsen vuoksi?
Kommentit (15)
Isi aamutoihuihin mukaan vaan ja äidille unta palloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut meillä kerrostalokolmio, ja jo muksut nousee isänsä kanssa, herään tohon saakelin 1,5 veen ääääiiitiiii -huutoon... 15 minuuttia saan nukkua rauhassa, ennen ensimmmäistä äiti-itkua....
lapsi, mies ja ehkä jopa koirakin sen ymmärtävät, jos teet sen hyvin selväksi ja laitat oven lukkoon. Aluksi voi olla että kiljuminen on sitä luokkaa että et pysty nukkumaan, mutta kyllä se siitä vähitellen. Ja ainakin voit rauhassa makailla sängyssä ennen kuin nouset. Kannattaa tehdä tässä peli selväksi, että milloin on sinun nukkumisaamusi, koska muuten katkeruus vaan keräytyy.
Tai yleensä mies on jo hereillä lasten herättyä. Mutta en minäkään osaa silti pitkään nukkua sen jälkeen, kun lapset ovat heränneet.
Mutta ap:lle sen verran lohtua, että hyvässä lykyssä lapsesi hieman kasvettuaan nukkuu itsekin aamuisin pidempään. Meillä esikoinen heräsi vielä 2 vuotiaana klo 6 aikaan ja nyt 6 vuotiaana voi nukkua klo 8 saakka. Ja nukkuu täydet yöunet lähes poikkeuksetta, toisin kuin pikkuveljensä joka herää viimeistään 6.30 aamuisin ja välillä yötkin on hankalia (ikää juuri tuo 2v).
niin siihen ei pidä vastata. Sillä tavalla se nukkumisoikeus hankitaan. Äiti jotuuu helposti koko perheen orjaksi, jos ei pidä puoliaan. 1,5 vuotias ei enää hätäänny vaikka isä tekisi aamutoimet ja äiti olisi nukkumassa, vaan nopeasti hyväksyy asian jos äiti on lujana. Meilläkin on kerrostalokolmio, ja omasta tilasta ja oikeuksista pitää taistella, ne on vauva-aikana viety niin totaalisesti äidiltä että niiden saaminen takaisin ei käy itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herään aina 6 aikoihin heräsi lapset tai ei.
Kun menee aikaisin nukkumaan niin ei väsytä. Aika yksinkertaista. Luonnostani en ole mikään aamuvirkku joten pettiin klo 22 viimeistään 23 niin ei tarvitse emännän kiukutella aamuisin.
mutta herään, jos ehkä olen ehtinyt nukahtaa takaisin...
Mut toisaalta, heräilyyn kun on tottunut, niin oikeastaan jaksaa paremmin säännöllisellä rytmillä, kuin sillä, että kerran viikossa saa nukkua pitempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herään aina 6 aikoihin heräsi lapset tai ei. Kun menee aikaisin nukkumaan niin ei väsytä. Aika yksinkertaista. Luonnostani en ole mikään aamuvirkku joten pettiin klo 22 viimeistään 23 niin ei tarvitse emännän kiukutella aamuisin.
eli saan itseni kyllä ylös vaikka kello 4, jos tarve vaatii, mut mun luontainen rytmi on se illan virkku, aamun torkku. Vaikka menisin aikaisin nukkumaan ja sattuisin myös nukahtamaan, niin aina kuitenkin aamulla örsyttää, jos/kun ei saa omikseen herätä. Se ei haittaa, jos satun itse heräämään, mut kun herättää kesken unen niin silloin menee vähän aikaa ennen kuin oon emäntä aurinkoinen :-D
Mulla mies kyllä mielellään hoitais lapsen aamutouhut. Hän hakee sinnikkäästi ton tenavan makuuhuoneen oven takaa melskaamasta ja yrittää viihdyttää. Mä vaan en enää pysty rauhoittumaan kun kuuntelen sitä lapsen äitihuutoa, ja alan sitten miettimään, että koira on kohta kuitenkin vietävä ulos joten sama kai se ois viedä nyt heti, ja jos nyt nousisin niin ehtisin vaikka mitä tehdä..mä en siis kaipaa sitä unta koska menen aikaisin nukkumaan, vaan jotenkin sitä fiilistä että sais rauhassa herätä ja miettiä hetken - kuten sain tehdä 30 vuotta joka aamu ennen lasta.;) Edes minuutti rauhaa sen jälkeen kun olen saanut silmät auki tekis ihmeitä.
Ehkä mun tosiaan täytyy alkaa taistella tästä omasta tilasta - en ollut ajatellut asiaa tältä kannalta ennen. Ja pieniä murheitahan nää on, nyt vaan näin pääsiäispäivänä vähän nyppi nousta ennen kuutta kun eilen oltiin vielä myöhään reissussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tämäkin vaihe menee ohi. Kalinta on, että valvomme miehen kanssa usein yhteen - kahteen - kolmeen. Jutellaan ja hmmm...
Mutta se aika tulee vielä, jolloin saat nukkua pidempään.
Terkuin taaperon ja teinin äiti
että "taistelussa" kannattaa olla jämäkkä, mutta ei vihainen tai aggressiivinen, niin sitten se menee parhaiten perheelle jakeluun. Asetat heidät vain tosiaisioiden eteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 3,5 vee ja vauva ja ne aamut jotka olen saanut nukkua voi laskea yhden käden sormilla. Toisaalta, tuskin enää osaisinkaan nukkua jos sellainen ihme mahdollisuus tulisi. Lohdutukseksi voin sanoa, että tuo meidän vanhempi nukkuu joskus jopa kasiin asti, eli jos et heti hommaa toista lasta saat tulevaisuudessa kenties nukkua.
meillä on niin, että viikonloppuisin vuoroaamut lojumiseen. Mun vinkki on kuulokkeet. Mä kyllä herään kanssa, mutta lojun ja saatan torkahtaakin kun kuuntelen musiikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla on mies, joka on valmis hoitamaan lapsen aamutoimet (ja varmaan se mies muuten voi viedä koirankin joskus - lapsen kanssa - aamulenkille), joten ei ole mitään syytä, miksi et saisi nukkua pidempään! - Korvatulpat korviin, ovi kiinni ja annat miehen hoitaa aamurumban.
Minusta on jatkoakin ajatellen vain ja ainoastaan fiksua opettaa lapselle, että äidilläkin on oikeus omaan aikaan, isä on ihan yhtä hyvä hoitaja kuin äitikin ja ettei lapselle anneta kaikessa periksi! Ajattelitko olla aina lapsen käytettävissä jatkossakin? Entä, jos sairastut tai muuten et VOI olla aamulla käytettävissä? Ja etkö muka sitten kaipaa sitä omaa rauhaa koskaan?
Aluksi voi tietysti vähän lapsen äiti-itku kirpaista, mutta nopeasti se menee ohi, ja minusta on KAIKILLE ehdottomasti parhaaksi, ettei äiti ole koko ajan lapsen saatavilla. Näin tuetaan paitsi äidin omaa tilaa myös isän ja lapsen suhdetta!
mutta toisaalta en osaa enää nukkua aamuisin. Herään viimeistään kuudelta joka tapauksessa ja se ärsyttää, kun lapset nukkuu joskus melkein seitsemään.