Miksi vaimo tyydyttää itseään?
Taustaa:
Olemme olleet parisuhteessa jo pitkään, yli 20 vuotta. Jo suhteen alusta asti on ollut selvää että minä (mies) olen aktiivisempi seksiasioissa. Seksuaalisesti olen edelleenkin virkeä (vaikka lannistunut) ja joka päivä tekisi mieli jos se vain olisi kumppanini kanssa mahdollista.
Halusin kokeilla ja improvisoida seksissä uusia asioita ja kokeilla mitä milloinkin mieleen tuli. Vaimo on ollut aina pidättyväinen, hidas syttymään mistään uudesta eikä hevillä improvisoi mitään seksin suhteen. Mieluiten sitä samaa kaavaa mitä on vuosia harrastettu.
Meillä on ihania lapsia (aikuistumassa) ja muutenkin kaikki perusasiat kunnossa. Mikään ei erityisemmin kaiherra. Osallistun kotitöihin aina kun minulla on siihen aikaa. Harrastan lastemme kanssa yhdessä ja käymme matkoilla, mökkeilemme jne. Elämä on mielestäni ihan ok kunnossa.
Jo suhteemme alussa, totesin, ettei vaimo ole kovin halukas harrastamaan seksiä. Olin naisystävien parissa haluttu mies, ennen kuin sitouduin, ja kieltämättä moni nainen piiritteli minua. En siis ole mikään örveltäjä tai juntti, komeaksikin on aina sanottu ja sopusuhtainen (178/70 ja penis on 16/5 kokoa). Pukeudun siististi ja laadukkaasti, pidän itseäni kunnossa.
Ulkoisesti pitäisi olla myös siedettävän näköinen ja kiinnostavakin seksin suhteen. Olen mielestäni eroottinen, en pornomainen ihminen. Tykkään seksistä, flirttailuista, esileikeistä ja pitkitetyistä sessioista, mikään ei periaatteessa ole minulle vastenmielistä jos se tuntuu molemmista hyvälle (paitsi ulosteet ja SM leikit).
Luulen olevani seksissä ainakin keskiverto rakastaja. Kysyntääkin naisten suhteen on aina ollut, mutten periaatteesta lähde pettämään, se ei sovi minulle. Hetken hurmio/tyydytys ei ole sen arvoista että koko elämäntilanne pitää romuuttaa sen vuoksi.
Ei mennyt pitkään kun tein havainnon vaimoni yöllisistä sormipeleistä (minun nukkuessani vieressä). Pidin sitä ihan ok hommana, mielestäni jopa se oli erittäin eroottista ja kypsän sexualisen naisen merkki. En heti asiaa paljastanut vaimolleni, ajattelin että se oli vain tilapäistä puutteen poistamista, muutenkin mielestäni ihan ok. jos seksi muuten on välillämme kunnossa. Meni siis jonkin verran aikaa ennen kuin otin asian vaimoni kanssa puheeksi (taisin olla pahassa puutteessa juuri silloin).
Vaimoni kielsi ja kiisti jyrkästi koko asian. Väitti jopa ettei ole vuosiin tyydyttänyt itseään, ehkä joskus teininä viimeksi. Hän oli jopa järkyttynyt väitteestäni. Osasyynä kiistämiseen voi olla tiukka ja moraalinen kotikasvatus, joka on hänen kotonaan ollut seksin suhteen hyvin ahdasmielistä. Itse olen kuitenkin 100 % varma hänen sormipeleistään ja todistettavasti näin on, olen sen niin moneen monta kertaan havainnut (kymmeniä kertoja seurannut sitä).
Miksi hän ei halua seksiä kanssani (n.2-4 kertaa kuukaudessa, eikä koskaan oma-aloitteisesti), vaikka hän saa mielestäni erittäin hyviä orgasmeja (supistelut ja pillu lypsää ihanasti orgasmin aikana jne.), niin suuseksin kuin yhdynnästäkin. Eikä hän näyttele orgasmia, sen verran tarkkaan olen senkin asian analysoinut. Tai sitten on huippu hyvä huijaamaan.
Eli, miksi nainen kiistää ensinnäkin koko itsetyydytyksen, voiko se olla niin noloa tai tabu.
Teistä moni muukin tekee niin? Toki se on vaikea paikka kumppanille suoraan sanoa, mutta suoranainen valehteleminen asiassa on kummallista.
Tunnen itseni ei kiinnostavaksi, hylkiöksi jota ei voi seksimielessä haluta, rahat kelpaa ja kaikki muu, muttei rakkaus. Hellyyttä en saa juuri koskaan. Kai jokainen joskus on kokenut torjutuksi tulemisen ja miltä tuntuu olla "ei haluttava".
Vaikeinta asiassa on se, etten tiedä mistä se sksualinen epätasapaino parisuhteen seksin ja itsetyydytyksen välillä johtuu, mitä voisin tehdä asian hyväksi, jos asialle voi jotain tehdä.
Keskustelu ei ole auttanut kuin hetkellisesti, menee ehkä muutama viikko, kuukausi ja tilanne ajautuu samoille urille.
Mielestäni hän on aktiivinen seksin suhteen (useamman kerran viikossa yöllistä sormipeliä), muttei avioseksin suhteen.
Voiko taustalla olla jokin poikkeava sexualinen suuntautuminen Bi henkisyyteen tms. Itse hän kuitenkin väittää ettei kiihoitu tai halua edes puhuttavan naisten välisestä seksistä, ehkä jopa vihaa lesboja/homoja.
Neuvokaa minua….Tai kerro omista kokemuksista vastaavissa ongelmissa.
M45
Kommentit (108)
Anteeksi heikko ulosantini.
En ole häneltä enään asiaa tivannut enkä luultavasti tule tivaamaankaan, jokaisen oma asia kunhan ei loukkaa muita.
Harmittaa vain jos en voi olla hänelle niin läheinen ihminen jolle voi kaikki asiansa kertoa ja tarpeensa tyydyttää.
Se keskustelu hänen itsetyydytyksestä käytiin 90 luvun puolivälissä.
Minäkin olen sen havainnut että hän tekee sen yöllä joko nukahtamisen tai rentoutumisen vuoksi, ja enemmän kai se on tapa kuin himojen tyydyttäminen.
Itse tyydytän myös, mutta vain kun himot alkaa käydä sietämättömäksi, ehkä kerran viikossa. Ja sen olen vaimolleni aikoinani sanonutkin, en sitä salaa, mutten siitä koskaan hänelle erikseen mainitse. Mutta hän tietää että aina joskus teen sen, ehkä ei tiedä että noinkin usein.
En ole vaimoani koskaan seuraamalla seurannut (kun silloin 90 luvun alkupäässä, kun huomasin asian), mutta, joskus sattuu olemaan hereillä tai herää liikkeisiin tai johonkin äännähdykseen. Ja annan hänen olla omissa oloissaan, koska sitähän ei tapahdu, syntyisi vain kiusallinen tilanne.
On vain aika säälittävää varsinkin itseäni kohtaan että häviän panokumppanina hänen omalle sormelleen.
Olen kokeillut jos jonkinmoisia lähestymistapoja, mutta pidemmän päälle tilanne ajautuu vanhoihin uomiin. Jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta, minkä sille toinen voi.
Riitojen yhteydessä itsetyydytys on yksi tapa varmistaa, ettei tarvitse puolisoa mihinkään. Ei tule vahingossa retkahdettua sovintoseksiin.
Jos seksiä kuitenkin on säännöllisesti, kyse voi olla unilääkkeestä (kuten yllä ehdotettiin) tai pelkästä laiskuudesta. Siinä on vähemmän työtä kuin seksissä miehen kanssa.
Huono juttu joka tapauksessa, koska sitten ei tee koskaan mieli seksiä miehen kanssa.
Onks toi muka syy siihen et Suomessa on niin paljon sinkkuja? Et ne tottuu itstyydytykseen eikä tavi sitten muita? Omassa ajatusmaailmasa parisuhteen perusta on jossain aivan muualla kun kumppanin velvollisuudesa tyydyttää omat seksuaaliset tarpeeni. Niinkuin meillä jokaisella on myös ihan ona bärsreikä, niin myös oma seksuaalisuus. Ne eivät ikinä täsmää yks yhteen kumppanin kanssa, ei mahdollisuuksiltaan harjoittaa tai jostain muusta syystä. Itsetyydytys on keino helpottaa seksuaalisia tarpeita, parisuhde ei ole sen tae tai sen edellytys. Ainakin itselleni tärkeä ellei peräti tärkein osa seksiä on kumppanin nautitnto ja intohimo, sitä on itsetyydytyksessä perin vaikea saavuttaa.
Ymmärrän hyvin vaimoasi. Myös naiset, jotka häveliäisyyttään kieltävät masturboivansa, todennäköisesti tekevät sitä. Valitettavasti kuitenkin sooloseksi on monille naisille edelleen asia, jota ei sovi tunnustaa. Jotkut jopa valehtelevat, etteivät edes pidä siitä, tai että he ovat joskus kokeilleet sitä, mutteivat tunteneet sen olevan yhdynnän veroista. Totuus on kuitenkin tutkimustulosten valossa se, että myös säännöllisesti rakastelevat naiset masturboivat. Olennaista sooloilussa on se, että on yksin itsensä kanssa. Se auttaa nukahtamaan ja yksinkertaisesti poistaa stressiä.
Sinun ei pitäisi nähdä masturbointia kilpailutilanteena, jossa vastakkain ovat puolison kanssa harrastettu seksi ja yksin harrastettu seksi. Masturbointi ei edes välttämättä vähennä yhdessä koettavia seksikertoja vaan todennäköisesti pitää yllä seksuaalista halukkuutta ja parantaa sukuelinten toimintaa. Enkä todellakaan usko, että syynä olisi esimerkiksi haaveilu toisista naisista tms. vaan yksinkertaisesti sooloseksi ja yhdessä harrastettu seksi ovat kaksi eri asiaa. Sooloseksi tulisi nähdä sukupuolielämän perustana eikä sen korvikkeena. Kun kohtaa oman seksuaalisuutensa, osaa myös kohdata toisen ihmisen. Ihmisen seksuaalisuus muuttuu jatkuvasti ja molemmat sukupuolet tyydyttävät itseään lapsuudesta vanhuuteen saakka.
Jos vaimollasi on ollut tiukka kotikasvatus aiheen suhteen, voi hänellä olla estoja seksin suhteen. Seksuaalisuuden torjuminen tuottaa usein henkistä pahoinvointia, ja jos parisuhteessa on rutinoitunutta tai lähinnä suorittamiseen/kaavoihin perustuvaa seksiä eikä vaimosi halua kokeilla uutta, saattaa hänestä todellisuudessa tuntua siltä, ettei hän voi täysin luopua kontrollista ja olla vapautunut. Seksuaalisuutensa kohdatessaan ihminen kohtaa kysymyksiä, joihin ei ole yksinkertaisia vastauksia, sekä todelliset halunsa, pelkonsa ja kielletyt tunteet. Sitä voi joko väistellä, yrittää kontrolloida tai heittäytyä mukaan. Kontrollista ja suorittamisesta luopuminen voi olla hyvin pelottavaa ja mitä enemmän suorittaa, sitä enemmän tuntee epävarmuutta ja sitä vähemmän saa seksistä henkistä tyydytystä. Näin syntyy noidankehä, josta on aina vaikeampaa päästä pois.
Suosittelen, että kokeilette luoda toisiinne yhteyden ja keskustella avoimesti seksistä, sillä pitkässäkin parisuhteessa voi opetella löytämään toisen taas uudelleen seksuaalisesti. Kiireettömyys, läheisyys ilman vaatteita, avoin keskustelu ja kumppanin kehon kartoittaminen auttavat luottamuksen syventämisessä ja seksuaalisessa vapautumisessa. Tärkeintä on olla urkkimatta liikaa mutta kuitenkin olla läsnä ja kuunnella, kun toinen on valmis keskusteluun.
Lähde: Hyvän olon seksi, 2010 (suosittelen muuten teille tätä kirjaa)
ja lupa nauttia siitä. Meillä on suhteessamme paljon hyvää seksiä, mutta tyydytän myös itseäni. Mies kysyy tästä ajoittain ja kerron, että olen pari kertaa viikon aikana sormeillut itseni kanssa. Miehestä tuo kuulostaa kiihottavalta joka kerta.Tyydytän itseäni myös mieheni nähden ja vastaavasti minä katson hantä, ihan yhteisestä toiveesta. Tämä ei mitenkään poista tarvetta touhuta myös omissa oloissa, kun tuntee tarvetta purkaa seksuaalista haluaan. Yhdessä se on tietysti kaikkein parasta, mutta yksin voi keskittyä täysin itseensä, hidastella kuulostella ja jatkaa niin kauan kuin hyvältä tuntuu.Ja onhan tuossa varmaan hyvät puolensakin; säännöliset orgasmit ovat parasta alapääjumppaa. Mitkään kuulat tai keilat eivät tuota niin hyvää treeniä.
Vaikea asia, joka teillä tuntuu olevan parisuhteessanne jonkinmoisessa lukossa mutta myös kompromississa. Kumpikin saa kuitenkin seksiä jossain määrin. Mutta tilanne ei kuitenkaan ole paras mahdollinen sinun kannaltasi (ehkei myöskään vaimosikaan) jos koet olevasi kokoajan puutteessa. En osaa sanoa mitään päteviä ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Kaikki ei ole käytännössä niin helppoa kuin jotkut edellä mainitut vastaukset antavat ymmärtää.
Meillä ihmisillä on myös tiedostamattomia lukkoja ja suojeluvaistoja, jotka saattavat vaikuttaa asioihin niin monella tavalla. Ja puuttuminen väärällä tavalla tai asenteella toisen ihmisen yksityisyyteen voi ehkä loukata lisää ja pahentaa tilannetta. Ehkä se tilanne, jossa otit aikoinaan asian puheeksi, meni jossain mielessä pieleen, paremmassa fiiliksessä vaimosi ehkä olisi voinut avautua.
Aivan kuin olisin lukenut itsestäni. Häpeäkseni en uskalla enää myöntää asiaa, kun olen siitä jo valehdellut. Avioliiton alkuaikoina valehtelin ns. peruuttamattomasti ko. asiasta (ns. vannoin käsi sydämellä), eikä luonteeni anna periksi pyörtää valhetta. Ja jotenkin asia on nyt liian vaikea kertoa omalle rakkaalle.
Taustalla on myös miehen lievää mustasukkaisuutta, joka kohdistuu jossain määrin aikaisempiin poikakavereihini ja seksiini. Ei se onneksi mitään sairaanloista ole. Tavallaan pelkään tai pelkäsin että hän kokee itsetyydytykseni kohdistuvan haaveisiin ns. entisten kanssa tai jotain sen suuntaista. Totta kait fantasioin tyydyttäessäni myös niistä ajoista, mutta paljon muistakin. Ehkä siis on myös omaa syyllisyydentuntoa taustalla.
Omalla taustallani on lapsuudesta sakka ollut pidättyvä ja ahdasmielinen suhtautuminen seksiin, kuten kirkollinen ja uskonnollinen kasvatus. Lisäksi tulin varhaisteininä (villikko tyttö) liian aikaisin vanhemman pojan kanssa tutustuneeksi sukupuoliasioihin ja lievästi tulin hyväksikäytetyksikin. Myöhemmin samainen poika käytti epävarmuuttani ja aikaisempia kokeilujamme hyväksi ja painostuskeinona, jouduin osallistumaan tapahtumiin jotka ehkä ovat vaikeuttaneet kielteisesti omaan seksielämäni tasapainoiseen kehitykseen ja pidättyväisyyteen.
Taustalla voi olla niin monia asioita, mistä emme uskalla vapaasti puhua kumppanillemme. Pelkona voi olla että tulee hylätyksi tai torjutuksi, tai pidetään huonona naisena jopa ”saastaisena”. Se riippuu niin kumppanista ja hänen ajatusmaailmastaan, mitä hänelle voi ja uskaltaa kertoa.
Koen edelleen sisimmässäni että itsetyydytys ei ole ns. oikein (mutta tuntuu hyvälle), että miehen ja naisen välinen rakkaus pitää olla puhdasta eikä siihen saisi sotkea omia tai muiden ”likaisuuksia”. Ehkä jos en tyydyttäisi itseäni, saisinko seksielämästä kumppanini kanssa enemmän ja nautinnollisimmin, mistä sen tietää.
Siitä huolimatta puran paineita lähes joka yö. Siitä on tullut vuosikymmenien kuluessa sellainen pakottava tapa (teiniajoista lähtien), joka jäi vähäksi aikaa pois kun menimme naimisiin. Ilman paineen helpotusta, hyväilyä tai tyydytystä, miksi sitä nyt sanoisi, en yksinkertaisesti enää osaa aina nukahtaa. Kaikkein vaikeinta se on minulle, kun huomaan että mieheni ei saa unta, valvon ja valvon, enkä tiedä milloin mieheni on unessa. Useimmiten kannattaisi houkutella sellaisena yönä mieheni rakastelemaan (jälkiviisautta aamulla), mutta, kun kello on jo noin paljon eikä jaksaisi…. Seurauksena on uneton yö ja väsymystä seuraavina päivinä.
Harrastamme seksiä yleensä viikonloppuisin, eli suurin piirtein 1-2 kertaa viikossa. Nautin seksistä mieheni kanssa ja saan orgasmin lähes aina. Toisinaan miehelläni on pidättelyongelmia (< 10 min), eli yhdytä loppuu minun kannaltani liian aikaisin. Ymmärrettävistä syistä mieheni on viikonloppuna seksiä harrastaessamme kärsimätön ja kiihkeä, jos ja kun hän ei tietääkseni tyydytä itseään viikolla kuten minä.
Olen kuitenkin ns. sinut tämän asian kanssa, vaikka poden huonoa omaatuntoa valehtelemisesta ja salailusta.
On helppoa ja mukavaa. Ei tarvitse "urheilla" senkun näprää. Voi keskittyä omaan nautintoon. Itsetyydytyksen jälkeen ei myöskään tarvitse mennä pesulle siivoamaan spermaa haarovälistä, rinnoilta tai pestä hampaita. Minä veikkaan, että syynä on mukavuudenhalu. Sinä odotat toimintaa, hänelle riittäisi helppo ja mukava omaan tahtiin, omilla ehdoilla ja omilla sormilla, jotka tietävät just missä tuntuu parhaalta. Ja kun itse itselleen tekee voi tehdä just niin lyhyesti kuin haluaa tai sitten niin pitkään kun huvittaa. Yhteisessä seksissä sinä oletettavastio haluat myös laueta, joten silloin sinun tahtisi on pakko ottaa huomioon. Ehkä hän haluaakin vain pikaisen tyydytyksen ennen nukahtamista eikä pitkän pitkää ja hidasta rakastelua.
Masturbointi on hyvästä. Blogissa mielestäni hyviä pointteja asiasta.
http://www.seksiblogi.fi/tag/itsetyydytys/
Teillä on seksiä viikottain tai joka toinen viikko.
Naisesi saa hyviä orgasmeja yhdynnässä, joista sinäkin nautit.
Naisesi ylläpitää seksuaalisuuttaan itsenäisesti.
Mitä sinä teet? Yrität nolata hänet, itket ettet "saa hellyyttä" ja kirjoitat tänne ties mitä syytöksiä vaimoasi kohtaan. Oikeastiko epäilet vaimon seksuaalisuutta, 20 vuoden liitolla?
Kasva aikuiseksi. Kaikki ei pyöri sinun ympärilläsi.
Tottakai molempien pitää masturboida, se on omaa aikaa ja tukee suhdettanne ja sitä paitsi kiihoittavaa, kun tietää, että toinen masturboi.
Aikuiseksi kasvanut mies ei puhu eikä pussaa, ja jos ei saa tarpeeksi hellyyttä ja seksiä niin kannattaa hankkia salarakas tai pari - kolmekin.
Niiltä sitä seksiä ja hellyyttä irtoaa ja siitä voi vaikka pikku lahjoilla vähän maksaakin, sen verran hyvää se on. Eikä salarakas mäkätä niin kuin oma akka joka päivä, aamusta iltaan.
Mäkättävän akan vaatimustaso nousee aina vain ylemmäs ja ylemmäs jos erehtyy täytttää hänen kaikki toiveensa.
Seksiä kun omat akat eivät halua antaa, kun palkkioksi, niin että saa ukkoa orjuuttaa kaikin mahdollisin keinoin (puutteessa nössöt ukot kun tekee melkein mitä vaan) sen verukkeella. Omaa kivaa sitten pidetään, jottei tarvi vaan itse kärsiä puutteesta.
Ja jos akka saa selville salarakkaat ja suuttuu mokomasta, niin näytä ovea tai lähde ite. Käske pihdata seksiä yksinänsä tai hankkia uusi orja, tai mennä lirputtelemaan pilluaan omiin oloihinsa minne itse vaan haluaa.
Kyllä normaalin äijän pitää saada seksiä vähintään joka toinen päivä.
Teillä on seksiä viikottain tai joka toinen viikko. Naisesi saa hyviä orgasmeja yhdynnässä, joista sinäkin nautit. Naisesi ylläpitää seksuaalisuuttaan itsenäisesti. Mitä sinä teet? Yrität nolata hänet, itket ettet "saa hellyyttä" ja kirjoitat tänne ties mitä syytöksiä vaimoasi kohtaan. Oikeastiko epäilet vaimon seksuaalisuutta, 20 vuoden liitolla? Kasva aikuiseksi. Kaikki ei pyöri sinun ympärilläsi.
Enemmän neuvoisin vaimoasi jatkamaan ja nauttimaan itsestään. Kai tässä maailmassa nainen saa itse päättää edes omasta kehostaan kysymättä lupaa mieheltään, joka kysyy ohjeita vauva-sivulla.
Jotkut naiset vaan on niin uskomattoman itsekeskeisiä ja ylpeitä, etteivät he voi alentua tekemään seksialoitetta. Se on heistä alentavaa. Kaikki aloitteellisuus kuuluu muka miehelle. Itse ei tehdä mitään toimivan avioseksin eteen, ehei. Mieluummin sormetetaan itseä piilossa peiton alla kuin alennutaan koskemaan mieheen. Myös minun vaimoni kuuluu tähän ryhmään. Nyt olenkin päättänyt että tehdään sitten kumpikin niin. En koske vaimooni, vaan odotan hänen aloitettaan. Tämmöinen ei ole tervettä, mutta minkäs teen. En enää jatka sitä, että minä vain teen aloitteet.
Jotkut naiset vaan on niin uskomattoman itsekeskeisiä ja ylpeitä, etteivät he voi alentua tekemään seksialoitetta. Se on heistä alentavaa. Kaikki aloitteellisuus kuuluu muka miehelle. Itse ei tehdä mitään toimivan avioseksin eteen, ehei. Mieluummin sormetetaan itseä piilossa peiton alla kuin alennutaan koskemaan mieheen. Myös minun vaimoni kuuluu tähän ryhmään. Nyt olenkin päättänyt että tehdään sitten kumpikin niin. En koske vaimooni, vaan odotan hänen aloitettaan. Tämmöinen ei ole tervettä, mutta minkäs teen. En enää jatka sitä, että minä vain teen aloitteet.
Noin minäkin olen toiminut. Olkoon vaimo ilman, kun ei kerran halua. Olen sanonut hänelle, että voin hankkia seksini muualta. Hän suuttui. Kysyin häneltä, että miten minun hänen mielestään pitäisi hoitaa ylimääräiset paineeni, hän suuttui. Kerran hän lupasi mennä jonkun asiantuntijan puheille, josko haluttomuuteen löytyisi jokin syy, vaan ei mennyt. Eipä tietenkään. Kukapa innostuisi tekemään asioita, joihin ei tunne tarvetta?
Mitä enemmän asiasta on keskusteltu, sitä haluttomammaksi hän käy. Kiintoisaa on se, että maltillinen keskustelu ei johda mihinkään. Tunteidenpurkaus on saanut hänet edes joskus miettimään asiaa pitempään kuin seuraavaan paidansilitykseen asti. Hänen käyttäytymistään seuraamalla asenteeksi osoittautuu seksittömyyden pyhä oikeus: hänellä on oikeus olla ilman - mikä on tietenkin totta - eikä se saisi mitenkään näkyä parisuhteessa - mikä sekin on totta, koska jotenkin parisuhteet näyttävät olevan naisten diktatuureja. Illat on hänestä mukavampi kuluttaa puhelimeen tai saippuaoopperoiden tuijottamiseen yhteiseen puuhaamiseen, millä tarkoitan paljon muutakin kuin seksiä. Ja muuten, mistä muusta noissa saippuaoopperoissa on kyse, kuin ihmisten sukupuolisidonnaisesta käytöksestä ja vallantavoittelusta. On mukavampi vissiin katsella täydellisyyttä sivusta kuin yrittää parantaa omaa elämää.
Jos parisuhteessa huomattava epäsuhta kumppanien tarpeiden ja halujen välillä, naistenkin olisi hyvä ymmärtää ja hyväksyä, että ikuinen keskustelu ei auta. Eikä auta sekään, että kutsutaan kompromissiksi sitä, että nainen saa tahtonsa läpi. Jos haluaa pitää miehen itsellään, pitää tulla puolitiehen vastaan. Tuttavapiirissäni moni mies on kertonut, kuinka kovaa taistelua uskollisuus vaatii toisinaan. Minulla ei ole enää mitään syytä moittia niitä, jotka pettävät pitkän taistelun jälkeen, jos asioita on yritetty selvittää. Eihän se hyvä ole, seksinhän pitäisi olla jotakin, mikä lujittaa parisuhdetta, mutta kun asia ei näytä käytännössä olevan niin yksinkertainen. Parikymppisille ehkä sopii parisuhteesta toiseen risteily yksittäisten asioiden takia, nelikymppisillä elämässä alkaa olla kyse muustakin kuin omasta perseestä. Ja silloin parisuhdetta kuormittavat paineet pitää purkaa hallitusti ja sovinnolla jossakin, tai ne purkautuvat hallitsematta ja epäsovinnolla. (Ja turha tulla lässyttämään minulle siitä, ettei seksi ole välttämätöntä. Ilman seksiä ei lässyttäjäkään olisi täällä lässyttämässä.)
Seksikielteisten naisten marmatusta on nyt kuunneltu ja heidän pillinsä mukaan tanssittu. Nyt olisi aika toimittaa heidät johonkin terapiaan. Ihan ensimmäiseksi heille pitäisi kertoa, että aivan samoin kuin he sanelevat ehtoja seksille, miehellä pitäisi olla oikeus sanella, mihin naiset vartaloaan käyttävät. Tämän sillään röyhkeän kärjistyksen jälkeen voisi kaiketi varovasti ruveta purkamaan sitä puolustusmuuria, jonka liian monet naiset pystyttävät jo, kun seksi-sana mainitaan. Valitettavasti en usko terapiankaan ratkaisevan ongelmaa kuin joissain tapauksissa, sillä terapian tulos riippuu asiakkaan halusta sitoutua ja panostaa siihen. Niinpä seksuaaliterapia auttaa vain jos molemmat osapuolet haluavat kehittää yhteistä seksuaalisuuttaan. Miksi nainen, joka on tyytyväinen seksittä, haluaisi nähdä moista vaivaa? Tämä seksiasia on sellainen, joka tuottaa monille suhteille ja yksilöille tuskaa läpi elämän. Moisen asian hyväksyminen on niin vaikeaa, että en ihmettele, että monetkin pitävät sivusuhteita tuskallista uskollisuutta parempana vaihtoehtona.
asia sinulle kuuluu? Sormetus on hyvä unilääke.
Miksi vaimosi pitäisi keskustella siitä sinun kanssasi?
Paninpa merkille erään pikkuseikan: ylivoimaisesti suurin osa viestistäsi koski sinua itseäsi. Minä nin ja minä näin.. Pitäisikö sinun keskittyä enemmän vaimoosi kuin itseesi? Rakastele häntä enemmän ja osoita useammin kiinnostusta ja hellyyttä. Ja mikset voi runkkailla itsekin hänen läsnäollessaan? Katsopa miten reagoi.. Se voi olla alku avoimemmalle kommunikaatiolle. Sitten hänenkään ei tarvitse enää häpeillä tai kieltää omia halujaan tai ykstyisiä hetkiään.
asia sinulle kuuluu? Sormetus on hyvä unilääke.
Miksi vaimosi pitäisi keskustella siitä sinun kanssasi?
Paninpa merkille erään pikkuseikan: ylivoimaisesti suurin osa viestistäsi koski sinua itseäsi. Minä nin ja minä näin.. Pitäisikö sinun keskittyä enemmän vaimoosi kuin itseesi? Rakastele häntä enemmän ja osoita useammin kiinnostusta ja hellyyttä. Ja mikset voi runkkailla itsekin hänen läsnäollessaan? Katsopa miten reagoi.. Se voi olla alku avoimemmalle kommunikaatiolle. Sitten hänenkään ei tarvitse enää häpeillä tai kieltää omia halujaan tai ykstyisiä hetkiään.
Juu, on kokeiltu ... kuuleppa nyt, en ole mikään ensikertalainen tai avuton nössö näissä asioissa. Kokeiltu on niin monenlaisia juttuja että arvon rouvilla (tai femakoilla, joka paistaa monesta vastauksesta rivien välistä läpi) voisi nousta punan poskille jos kaikki kerron.
Mutta konstit (ne mihin vaimo ylipitäänsä suostui mukaan) on käytetty jo ajat sitteln loppuun.
Mutta innostusta kun ei vastapuolelta synny, kun ei niin ei. Minkäs teet jos vastapuolen virikearsinaali on täysin nollassa?
Vuosia sitten kyllästyin asetelmiin ja kerroin vaimolleni että vetovastuu seksielämästämme kuuluu jatkossa hänelle, minulle 19 vuoden vetovastuuvuoro ja siitä saatu palaute ja kumppanin innottomuus riitti.
Seksi on kuihtunut sen jälkeen siihen kerran toisinaan jopa kahteen viikottaiseen ns. perinne seksiin tai kuvaisiko se enemmän velvoiteseksiä.
Nähtävästi pitää meidän miesten mennä ns. läpät silmillä ja tyytyä siihen miten vaimot haluavat parisuhteemme toimivan, ja vain heidän ehdoilla. Ja seksiä saisi hiukan palkkioksi (kunhan ensin kerjää sitä tarpeeksi pitkään) jos on ollut hyvä mies koko viikon...jes, ihanaa.
Moni nainen peräänkuuluttaa keskustelemista, ok asioista on ja voidaan keskustella ja keskustellaan ja keskustellaan ja....
niin se jää lähes poikkeuksetta aina vain keskustelemiseksi, jos muutosta haluaa mies.
Saako naiset siitä jotain ihmee kiksejä kun keskustellaan...sitten mitään muuta ei tarvitakaan. Mitä hiton merkitystä keskusteluilla on jos ne ei koskaan johda mihinkään.
Naisethan on tunnetusti aina oikeassa kun keskustellaan tunteista ja parisuhteesta.
Lue 16 ja 17, asiat menevät meilläkin juuri noin.
Ja jos petän (siihen rimani on hyvin korkealla, ja vaimoni tietää sen, ja siihen hän luottaa), saadakseni sitä mitä parisuhteesta puuttuu, olisin parisuhteemme ja koko yhteiskunnan luuseri.
Olisin ihan vain ylpeä vaimosta jolla on niin iso naisellisuuden taso, että on pokeria sormetella, vaikka olet "läsnä" - vaikka toisaalta en ymmärrä miksi ihmeessä tuo pitää kieltää. höh
Olen tyydyttänyt itseäni pikkutytöstä lähtien. Aina asiaa jotenkin hävennyt, tiukka uskonnollinen kotikasvatus takana täälläkin.
Kuulostaa varmaan oudolta, mutta itsetyydytys ja seksi miehen kanssa eivät omassa mielessäni edes liity toisiinsa. Sormetuksella puretaan ahdistusta, paineita tai se auttaa rauhoittumaan nukkumaan.
Seksi toisen ihmisen kanssa vaatii kauheesti työtä :D varsinkin minulla, jolla on hormonit käytössä ja halut lähinnä nolla. En mitenkään syty miehestäni enkä hänen kosketuksestaankaan, muutoin kuin suoraan asiaan, jolloin halut toki heräävät.
Antaisit toisen pitää omat salaisuutensa, on todella noloa että niistä urkitaan, jos ei ole valmis kertomaan. Kun vielä valhekin pääsee suusta, on sitä vielä hankalampi alkaa purkamaan.
Seksi on tosiaan yleensä oikeen mukavaa kun siihen vaan ryhtyy. meillä on seksiä ehkä n. 2xviikossa kuitenkin. Joko mies tekee aloitteen illalla ja alkaa sormettamaan/nuolemaan tai jos on ollut pidempään taukoa, annan hienovaraisen vihjeen jäämällä alaston pylly pitkällä sängyllö lötköttämään. Ei tässä suurta hellyyttä ole kauheesti mukana :P
Unohda se masturbointi, ja koita saada naisesi antamaan sulle. Jätä turhat puheet ja käy kinkkuun kiinni ;) Tämä ois mun neuvo, ilman teitä paremmin tuntematta.