Lue keskustelun säännöt.
kuinka kaikki meni pieleen??
01.04.2010 |
siis mulla, mun elämä...olin nuorena kaunis, hoikka, iloinen, oli paljon kavereita, vietin kivaa elämää. No sitten piti mennä ottamaan väärä mies ja alamäki alkoi..lapsia syntyi, aprisuhde meni pieleen, erottiin ja nyt olen 3 lapsen yh ankeassa asuinpaikassa, ankeassa työssä ja elämä on yhtä perkelettä päivästä toiseen. Ulkonäkökin on mennyttä eikä ystävistä tai iloisesta elämästä tietoakaan.
Mistä apua???
Kommentit (8)
Sulla on kuitenkin paljon sellasta mitä monilla ei ole: sulla on terveys+lapset+työ. Jos työ ei miellytä, opiskele mieleisellesi alalle. Aikuiskoulutustuki on parempi kuin norm. opintotuki. Käännä ajattelusi postitiiviseksi ja iloiseksi. Murjottamalla hyvätkin asiat näyttää surkeilta. Tsemppiä! Hyvä että pääsit eroon huonosta parisuhteesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ilon ja onnenaihetta löydy lapsista?
mutta olet oikeassa, vois olla ehkä positiivisempi asenne. Toi ulkonäkö on ongelma, koska en tosiaan ole enää teini, kiloja ei ole liikaa, mutta tosi väsyneen näköinen olen. Nukkua en saa koskaan tarpeeksi. No, ehkä aika parantaa...tai sitten ei.
Alat kaivamaan nyt sieltä sisimmästäsi sitä iloista asennetta taas.Ota yhteyttä vanhoihin kavereihin tai ala ystävystymään työkavereiden kanssa. Sopikaa jotkut illanistujaiset jossa lähdette yhdessä rimpsalle.Jos ulkonäköön kaipaat apua niin osta tyköistuvia vaatteita,niitä mitkä korostaa sun parhaita puolia...aina voit taloittaa laihdutuksen jos paino on ongelma.Jos ei ole varaa kampaajaan tai kosmetologiin niin voit kysellä josko lähiseudullasi olisi oppilaitosta joissa näitä aloja opiskellaan ja sieltä saat kaikki hoidot/palvelut huomattavasti halvemmalla.
Kaikki noi sun mainitsemat asiat on sellaisia joihin voit itse vaikuttaa... ulkonäölle voi tehdä jotain,asuinpaikan voi vaihtaa ja jopa sen työpaikankin.
ei se aika yksin mitään paranna. Taivaan tosi on, että jos vaan istut siinä katselemassa kun kaikki liukuu käsistä, niin loppupeleissä sulle ei jää ku tyhjät kädet! Eli jotain tosiaan täytyy TEHDÄ. Se, onko se muutto, työpaikan vaihto, kauneusleikkaus, deitti-ilmoitus, vaiko lääkärikäynti vaikkapa masennuslääkkeitä saadaksesi, on sinun päätöksesi. Suosittelisin viimeistä.
Masennuksen ensimerkkejä on tunnetusti ilon katoaminen elämästä, se ettei saa enää kokea nautintoa sellaisistakaan asioista jotka ennen on tuntuneet hyviltä.
Mietit nyt ihan itse siellä, mikä on tärkeintä: sinun hyvinvointisi, joka luonnollisesti heijastuu perhe-elämääsi, vaiko vaikkapa lasten koulun vaihto?
Vaihtaisivatko lapsesi mielummin äitiä kuin koulua?
No, noin vaan pohdittavaksi, tosiaan suosittelen kääntymään asiantuntijan puoleen...
#2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen ollut masentunut ja itseasiassa syönyt lääkkeitäkin jo 2 vuotta(eron jälkeen siis)nyt olen ollut lopettelemassa niitä...en vaan ole huomannut kuinka mieliala onkin hiipunut alamaihin annoksen pienennyksen myötä. Ehkäpä en ollutkaan ihan terve vielä :-( voiha ankeus.
ap
Miten kävi sen jälkeen? Joko parempi.
jos vaikka, aloitat asuin- ja työpaikan vaihdolla, panostat kuntoiluun ja ulkonäköön, etsit aktiivisesti kavereita ja alat viettää iloista elämää?
Kaikki mainitsemasi asiat on enemmän oman pään sisäisiä juttuja, ja mahdollisia saavuttaa ainakin jollain tasolla (joo, ei ehkä kolmen lapsen jälkeen aikuinen nainen saa teinin kroppaa, ilman veistä ainakaan...). Tai sitten alat panostaa sen oman pääsi tutkimiseen ja alat etsiä vastausta siihen mikset osaa katsoa ympärilläsi olevaa hyvää. Sinulla ON koti, sinulla ON työpaikka, sinulla ON lapset. Niin, ulkonäkö...no, se se onkin tärkeysjärjestyksessä varmaan tosi korkealla ;) ...ja kaverit, muuttamalla asenteesi positiivisemmaksi, saatat herättää kiinnostusta. Kukaan ei kiinnostu elämäänsä pettyneestä valittajasta.