***Huhtikuun helmet 2009 1V!!! Oma Kuukausi***
Kommentit (165)
Tapaamisellanne? Täällä korvessa mukava lukea mitä siellä tapahtuu. (miten lapset oli? mitä söitte? oliko lämmintä?)Täällä kun ei tapahdu paljoa, joo eilen kävi roska-auto...
No tapahtuu täälläkin joskus on suorastaan kiire tai mulla on aina kiire kun olen jonnekin menossa. Ja tuntuu, että aina olen menossa tai tulossa jostain. Tänään meneen terveyskeskukseen näyttämään korvaani siis omaa korvaa kun se taas menee lukkoon ja humisee ja äänet kaikuu, lasten huuto ei asiaa auta. Olisi pakattava lapset autoon ja puettava jotain päälle tai toisinpäin.
Pomppii ajatukset siihen tyylin, että heippa tällä kertaa alkaa kohta olla kiire..
Höh, me ei päästä puistoilemaan tai piritoimaan, tylsää. On tulossa Suuret Juhlat viikonloppuna, pitänee siis oikoa mattoja ja imuroida mm. niiden alta sekä ympäriltä. Ja valmistaa jotain herkkuja. Mies on to ja pe töissä niin että menee vasta illalla, joten päivät uurastetaan valmisteluhommia.
Jee sen sijaan se, että Inkanen saa 1-vuotislahjaksi leikkimökin! Sain päähänpinttymän, että sellainen on lapsen saatava (tähän saattaa vaikuttaa oma lapsuudentraumani, kun en leikkimökkiä saanut) ja metsästinpä sitten ilta toisensa jälkeen netistä käytettyä (uudet on ihan Järkyttävän Kalliita n. 800-1200e). Menevät kuin kuumille kiville nuo vanhat mökit, joten pitää olla kärppänä heti kun ilmoitus tulee nettiin. No, eilen sitten aamulla bongasin ilmoituksen että Helsingissä oli myynnissä ja vielä sellainen että saa purettua ja koottua uudelleen (lue: ei tartte kuorma-autoa siirtoon). Illalla sitten käytiin katsomassa ja lyötiin kättä päälle että tää meille. Ja kaupan päälle tulee vielä kalustus eli pöytä, kaksi tuolia ja hella. Hip hip hip! Sukulaisilta lahjat rahoina, niin on kimppalahja sitten tuo mökkeröinen. Onpa iloista! Eihän tuo vielä sen päälle ymmärrä, mutta enkä jo ensi kesänä.
Lastenhuoneet: Inkakin huutelee vielä isin ja äidin makkarista, mutta nyt pitäisi järkätä tuo toinen makkari Inkan huoneeksi. Siitä ei kylläkään tule ihan noin sisustuslehtimäinen kuin esim. Sylvillä ja Nausikaalla. Mun sisältä ei vain löydy sitä Deko-ihmistä. Valitettavasti. Olen enemmän niitä tyylittömyydestä tyylinsä luoneita. Tosin meillä on niin tyylitöntä, ettei sekään enää ole edes tyyli. Huoh. Meillä on tavallista. Vai onko tavallisuus nykyään sitä, että on tyylikästä?
Tompan ensiaskel hyvä hyvä! Mies väittää että Inkakin toissapäivänä olisi yhden askeleen ottanut. Minä en ollut läsnä, joten en voi kieltää enkä myöntää. Seistä tököttää paikoillaan, kunnes alkaa huutaa, jos siis asettaa seisoma-asentoon lattian keskelle.
Ai ja neuvolassa käytiin tänään. Uudet mitat 9295g ja72,5cm. Painoa tullut puoleen vuoteen 400g, pituutta 6,5cm. Ei vielä huolta, ei oo riutunut lapsi, mutta ei kuulemma välttämättä tartteis enää jatkua tuo linja. Millä tuon saisi syömään enemmän?? Alas pukkaa kulmahampaita, joten sekin vielä vie entisestään nyt ruokahaluja.
Jupe, passikuvassa on menee naama väkisin vakavaksi, on se niin jännä paikka. Inka nimittäin kanssa kävi kuvassa eilenkös sekin oli juu vissiin. Hyvin kuva onnistui ja oli yllättävän helppoa.
Aika pitkä kirjoitus mulla jo. Lyhyet vielä loppuun. Tiuhti, lohduttaako, jos kerron että mulla on elämäni ensimmäiset verhot oman kodin ikkunassa asetettu n. 2vk sitten. Olen asunut omillani 13 vuotta. Tai no yhdessä asunnossa oli verhot (asuin siellä 5v) ainokaisessa ikkunassa, koska ne oli siellä valmiina eli niitä ei lasketa.
Sanden purkaus kuulosti raskaana olevalta naiselta. Ei oo varmasti helppoa elohopean kanssa. Jaksahan jotenkin, en tiedä millä.
Denailu, juu, kiitos. Voisin ottaa siitä light-version eli ei päivittäistä dokausta ja mieluusti pitäisin katon pään päällä, mutta asennetta sieltä ja sillon tällön suun kostutusta.
Pikkuäitille, että ihan kelpo kansalainen susta tuntuu kasvaneen ilman passiakin. Utsjoki tekee ihmiselle ihmeitä, joten nolous pois.
Ja vielä muuttoasiaa, että mulla on kolme muovikassia, jotka ovat siirtyneet nyt kolmessa muutossa asunnosta toiseen purkamattomina. Kannattaisiko jo kantaa roskiin, mitä mietitte? Sisältävät hmm.. en edes muista.
Oliko nää nyt muka lyhyet lopussa. Ei.
Lyyti
Yritämme kahdeksi sinne Pirittaan...mulla ei oo mitään tietoa N.n unista, joskus ne nukutaan aamupäivästä ja joskus iltapäivästä.
Vertician ja Tsilin innoittamana kävin Bake&Partyssä Hertsikassa. Osaispa sitten edes tehdä puolillakaan niistä matkuista jtn. Päätin kokeilla sellaista syötävää kuvaa. Ei oo varmaan maailman terveellisintä, mut tuskin se hiekkalaatikon hiekkakaan.
Tänään tutustuttiin kulmakunnan tyttöön puistossa. Kelatkaa sillä oli silmälasit. Miten niin pienellä (1-v) voi edes olla? Oli sit pakko sen äidiltä kysyä, kun olin niin pirun utelias tietämään miten näkökyvyn vajavaisuus havaitaan tai vahvuudet määritellään.
Pikkuäidillä on ainakin sitten hyvä omatunto sen suhteen, ettei ole lentelyllä tuhonnut maailmaa. Voi sen ajatella niinkin.
..oma uusi sekainen koti!
Hyvä jos aivot toimii kun oltiin eilen niin puhki koko sakki kun sänkyyn päästiin. Luin jossain vaiheessa sanden viestiäkin että Washingtonista viisastuneena... missähän mun ajatukset oikein lensivät.
Ilman muuttomiehiä ei oltaisi selvitti. Mulla on jalat ihan hellänä rappusista ramppaamisista enkä edes paljoa tavaroita kannellut. Sitä se konttorirotan elämä teettää.
Saku oli mummolassa illalla kaaosta paosta. Ja voi sen ilmettä kun se tuli illalla uuteen kotiin. Se katteli ihan hoo-moilasena (hei ihan totta, miten tuo sana kirjoitetaan??) kämpää ja osoittelei kaikkea. Mutta se paras juttu tietysi, rappuse!! Me vasta saatiin turvaportti ylös ja nyt herra ei muuta teekään kun menee alakerrassa koko ajan portaisiin ja niitä sitten pitää ravata. Onko muilla tylysti portit molemmissa päissä vai opetatteko muksut heti pienestä pitäen niissä kulkemaan. Tuutilla vissiin oli ainakin rappuset? Pikkuäidin rappusetko ei taineet vielä olla käytössä, vai?
Tiuhtille voinen sanoa, että meidän syötävä kakkukuva oli kiva ja onnistui hyvin. Se on niin pieni määrä lisäaineita että tuskin siitä kannattaa olla huolissaan. Kannattaa vaan huomioida, että sen piti antaa olla imeytymässä kakun päällä aika kauan.
Mä olen itse sitä mieltä, että matkailu avartaa, mutta ymmärrän hyvin, että kaikki ei ole siitä kinnostuneita tai ei ole siihen mahdollisuutta. Pikkuäiti ei lienee ainoita ihmisiä joka ei ole käynyt Suomen rajojen ulkopuolella. Olet kuitenkin matkannut melkein tuhat kilsaa Lappiin ja keski-euroopassa jos asuisit niin siinä olisi nähnyt jo monta vierasta maata. Meillä monesti tingitään muusta, että päästää matkalle. Omaisuutta oli varmaan tuplasti ennemmän jos ei oltaisiin matkusteltu, mutta nyt mulla on ehkä enemmän henkistä pääomaa. Tai sitten tiedä häntä? Sakulla on passi ollut jo viime kesästä asti, mutta vielä sitä ei ole tarvittu. Ollaan nyt oltu vähän laiskoja.
Loppuviikon saan lomailla ja järjestellä paikkoja. Meillä on niin hirveästi ylimääräistä roinaa, että pitää vakavasti harkita kirppikselle menemistä. Kaikille suosittelen tuota Myyrmäen kirppistä joka on nyt taas ensi viikonloppuna sekä parina viikonloppuna toukokuussa.
Muutakin asiaa oli, mutta ei toimi nyt mikään kun istuskelen täällä laatikoiden keskellä.
On siinä Sakulla ihmettelemistä ja laatikoissa tutkimista. Mutta ei se mitään jos on tutti ja vaipat tallessa.
Olen tuota matkusteluasiaa miettinyt. Ei oikein todellakaan koskaan ole kiinnostanut lähteä minnekään kovin kauas. Lapsuuden perheessä eleltiin hyvin niukasti lähinnä isän tuloilla vanhempien maksaessa kallista asuntolainaa. Sitten myöhemmin ei ole uskaltanutkaan mihinkään lähteä. Nyt olen ajatellut, että olisi nuorempana pitänyt lähteä käymään edes jossain kun olin yksin, mutta silloinkin oli lemmikkejä joihin meni niin raha kuin aikakin. Nyt ei enää jaksa ja kun mies on vielä innottomampi mihinkään lähtemään niin eihän me lähdetä. Täältä maalta kun lähtee kaupunkiin on siinäkin jo pieni reissu n.40 kilsaa suuntaansa. Ja yksi maailmanympäri matka rahallisesti ajatellen on tämä talo.
Pojat jotakin kähisee tuolla keskenääb. Esikoinen halusi eilen itselleen vauvanuken kun käytiin isossa kaupassa sitä nyt hoitaa, se on ihan Tompan näköinen se nukke. Mies ei tykkää, että hänen poikansa leikkii nukella, mutta kyllähän isätkin vauvojaan hoitavat on hoitanut itsekin. Outoa minusta ajatella ettei pieni poika voisi leikkiä nukella. Tomppaakin se kiinnostaa tai se miltä se maistuu. Nyt lähden aamukahville ja sen jälkeen mennään hakemaan posti sinnekin matkaa ainakin kilometri.
Meillä yläkerta rakennusvaiheessa rappusille ei ole puhkaistu sitä aukkoakaan. Ehkä kesällä se sitten tapahtuu. Turvaportteja ollaan suunniteltu myös Tompan vuoksi kai sellainen tarpeen on?
Matkustelusta vielä sanomani, että vaikken itse matkustelekaan en tätä elämäntyyliä sen kummemmin suosittelekaan. Lapsia olen ajatellut, että heidän pitää nähdä erilaisia paikkoja ja tutustua uusiin ihmisiin ettei tule mökihöperöitä kuten äitistään ja isistään. Vaikka meidänkin lapset ovat vielä niin pieniä, että matka sinne kaupunkiin jo iso elämys. Nelivuotiaamme pääsi talvella kaupungissa liukuportaisiin ja puhui innoissaan rappuskoneesta. Ei kovin usein ole päässyt.
Tajusin tän porukan hienoutta kun luin keskustelua matkailusta. Me ollaan kaikki niin erinlaisia ja nautitaan eri asioista ja silti tullaan niin loistavasti juttuun. Ja nauratti miten erinlailla elellään, kun pikkuäidin pojalle on elämys mennä liukuportaisiin ja toisille se on joka päivänen välttämättömyys, esim. metrolla kulkiessa.
Itse tykkään matkustella, ja nyt vielä enemmän kun on lapsi. Mutta toki jos meiltä olisi enemmän matkaa lentokentälle ja sinne menokin vaatisi aina melkein hotelliyötä niin saattaa olla että en ehkä olisi niin matkaaja. Ja jos mulla olisi pikkuäidin koti, niin oisinpa minäkin siellä kotona maalla.
Päkkänälle vastaan, että siskollani on portaat ja kun heillä oli lapset näin pieniä niin tylysti oli portit molemmissa päissä, niin ei tarvi jatkuvasti huolehtia. Eiköhän kotona voi tehdä elämisestä helppoa myös vanhemmille. Ja nyt lapset vähän isompia, niin vielä on ylhäällä, kun poika harrastaa jonkun verran unissa kävelyä. Mutta Aamupa ei ole heillä kertaakaa yrittänyt edes portaisiin, eikä mummolassa tai mökillä. Että meillä on aika varovainen lapsi, toki eihän tuo vielä kävelekään tai edes seiso.
Mutta kertokaapa mulle mimmonen teijän päivärytmi on ulkoilun suhteen, siis onko teillä joku vakio aika mennä ulos tai jotain. Koska meillä aamut on mitä on, siis joskus menee nokosille jo tunnin päästä heräämisestä ja joskus voi valvoa sinne puolille päivin. Joten meijän ulkoiluaika tuppaa menee aina iltapäivälle ja musta ois mukava käydä ulkona aamupäivällä kun puistossa ois muitakin.
Jaa, taidanpa antaa maidon ja laittaa ekoille nokosille. Ja joo, johtuen että meillä ei oo parveke käytössä niin meijän nukkumiset on nokosia, niitä otetaan useemmin ja ne on lyhyitä. Eilen kun oltiin siskollani ja Aamu sai nukkua pitkästä aikaa ulkona niin johan posotti toista tuntia, kotona menee ehkä vajaa tunti.
Mutta heipat!
Satuilija ja Aamu joka on oppinut sanomaan jalka, tarkottaa myös sukkaa ja kenkää, nehän laitetaan jalkaan.
Hienoa kun olette vihdoin päässeet muuttamaan Päkkänä ja Saku!
Pikaisesti vielä kuulutan: Miitti tänään Tokoinrannan Pirittassa n. klo 14!
Piti laittaa Sylvi keinumaan, että pääsin kirjoittamaan, siksi taas lyhyesti. Neidin sanavarasto: hauva, nenä, mennään!
t.Tsili
Onnea Päkkänälle uuteen kotiin! Portit on varsinkin yöllä ihan must, eli Päkkänä siitä vaan virittämään. Meillä on isot pojat oppineet noin 2 v kulkemaan itse rapuissa, eli sit kun on yltäneet pitämään kaiteesta kiinni. Jupe kiipeää jo itse illalla ylös, alaspäin ei osaa tulla kuin ehkä kuperkeikkaa. Eli kun osaa kävellä nätisti alas, niin portin voi jättää auki päivällä, yöllä se on hyvä vielä 5 v:llekin. Olen ajatellut että alaportista voisi luopua ehkä vuoden päästä ja yläportista sitten joskus...
Meinattiin jo tulla miittiin kahden nuorimman kanssa, kun oltiin tänään Helsingissä autolla, mutta sitten autuaasti unohdin. Muistin vasta länsiväylällä, että väärä suunta. Kello oli jotain 14.30 että olis ehditty just mainiosti tunniksi. En sit kuitenkaan viitsinyt kääntyä ympäri kun bensavalo paloi ja Jupe karjui takapenkillä, enkä muistanut ihan tarkkaan, missä Piritta on...
Mua harmittaa, kun en koskaan ennen lapsia asunut ulkomailla. olisin halunnut, mutta en saanut aikaiseksi. mies ei ole kovin matkustelevaa sorttia, niin ei olla reissattu ihan kohtuuttomasti. Minä olisin varmaan laittanut koko omaisuuteni matkailuun... Olen sellainen nähtävyyksien kiertäjä, aina jossain museossa tms
tuuti
Joku täällä halusi tietää millaista miitissä oli.
Pilvet roikkuivat matalalla ja ennen kuin pääsimme paikalle saimme hieman sadetta niskaamme. Piritta näytti aika karkilta ja ihan mietin uskaltaako tänne vaunuilla sisään mennäkään. No en ehkä käy niin usein lounailla kuin Sande tai Tsili. Ehdin jo tilata bouillabaissea kunnes Tsili ja Sylvi saapuivat. Tsilin lautasella oli korvasienikeittoa, vaikkei kukaan muistanut saako sitä imettävä syödä vai koskiko kielto vain raskaana olevia. Lapset söivät välipalaa äitien ruokailun ohessa tai sen jälkeen. Sylvi viihtyi hyvin pöydän ääressä pitkään. Urho ja Nausikaa taas kävivät tutustumassa Pirittaan ja sen nuorempaan asiakaskuntaan. Yhdessä välissä otettiin ihan kasapainia tyylillä pienin alimmaiseksi;D
Lastenkaitsennan ohessa yritimme käydä keskusteluja aiheesta imetys, tuotannon alasajo, rintamaidon vaihtoehdot. Mietimme mitä sitten jos pihassa on vain tummahipiäisiä kavereita tai bara svenska talande kompisar. Haaveilimme yöstä poissa kotoa ja Tukholman matkasta. Tarhaanmenosta ja paikan saannista oli myös puhe. Sitten legendaariset unet/unettomuus syöminen/syömättömyys. Vertailimme käsineitä. Aiheet ulkoillanko sateella ja käykö äiti wc.ssä kotona ovi auki jakoivat mielipiteitä.
Piritassa oli hyvä lastenhoitohuone, mutta syöttötuoleja (Brion Sit) oli vain kaksi. Onko 2 taaperoa Pirittan kiintiö?
Miitissä vierähti miltei kaksi tuntia. Saatoimmme Nausikaan kanssa Tsilin ja Sylvin 58.n pysäkille ja kävelyllä puhuimme matkustamisesta lapsen kanssa.
Sande tai Tsili voi sitten täydentää tarvittaessa.
Tiuhti
Ja terveiset saunasta. Mitenkä on käykö äiti vessassa ovi auki? Käyn joskus ihan ovi kiinnikin vaikka olen poikien kanssa yksin kotona jos katson, että on rauhallinen tilanne. Aika usein on ovi auki miten milloinkin siis. Pelottaa vain ajatella, että toimin näin jossain kylässäkin tai julkisella paikalla.
Päivärytmi normaalisti Tompalla on herää n.klo.8.00 (vaihtelee puolella tunnilla kumpaankin suuntaan) aamupala yhdeksään mennessä nautittuna sen jälkeen vapaata leikkiä (äiti käyttää ajan siivoamiseen) lounaalle joka on n.klo.10.30-11.30 sitten vaipan vaihtojen ja erinäisten kahnauksien jälkeen ulos n.klo.12.30. Jos päästään aiemmin Tomppakin leikkii ulkona jos menee lähemmäksi yhtä Tomppa menee vaunuihin joissa nukkuu toivoittavasti tunnin tai pari. Sen jälkeen leikitään pihalla tai sisällä (jos sataa). Välipala n.klo.15.00 kun isikin tulee kotiin. Päivällinen klo.17.00 jotain. Iltapala seitsemän jälkeen suihkut ja sellaiset ja sitten iltamaidon jälkeen nukahdetaan johonkin aikaan.
Öh tulipa sekava selostus, mutta jonkunlainen rytmi meillä kuitenkin on luulisin ainakin...
Hyvää yötä! (Tomppa nukahti tänään klo.21.00 yöunilleen)
Oli teillä miitissä näemmä ollut jutun aihetta jos jonkinlaista. Se on kivaa kun on saman henkisiä ihmisiä samassa elämän tilanteessa (ainakin yhden asian suhteen) jakamassa mielipiteitään ja kuulumisia. Vartaistukea ei voita mikään!
Meillä aloitettiin jälleen sairastelut. Esikoinen lähetettiin eilen kesken koulun kotiin ja illalla nousi kuume 39. Saku on muuten terveenä, mutta sillä on kamala yskä. Yöllä meinasi kaikilta mennä hermo kun ei raukka saanut nukuttua kun yskitti niin maan perusteellisesti. Alkuyö tuonne kolmeen asti meni vartin välein heräillessä ja loppuyöstä saatiin edes vähän nukuttua. Muuten Saku on ihan kondiksessa.
Saku on ihan onneissaan uudessa kodissa. Se mennä konttaillee ympäriinsä ja oikein läpsyttelee käsiä lattiaan. Jos se olisi vanha papparainen niin se mennä löntystäisi käden seläntakana ja hyräilisi mennessään lippalakki vinossa. On se vaan niin hauskaa katsottavaa.
Portaisiin ei vieläkään saatu alaporttia kiinni. Tosin portaat jaksaa kiinnostaa Sakua enää ajoittain. Se kiipee vajaaseen puoleen väliin ja sitten ojentaa kädet ja ottaa ilmeen "kanna mut perille, joohan!"
Leikkimökki kuulostaa aivan ihanalta. Mäkin olisi aina halunnut sellaisen. Mun mielestä ne on yhtä fantsuja sekä tytöille että pojille.
Vessassa käymiseen piti vielä kommentoida ennenkuin jatkan laatikkourakkaa. Jos olen Sakun kanssa yksin kotona käyn aina vessassa ovi auki. Siinäkin pätee meillä sääntö, että se pitää olla sepposen selällään. Jos jätät raolleen niin se tulee siihen ja alkaa heiluttelemaan ovea niin, että sormet on olleet oven ja lattian välissä jumissa pariin kertaan. Muutenkin jos menet ovi kiinni vessaan niin taatusti on parkkeerannut itsensä oveen kiinni niin että on hakalaa päästä sieltä pois.
Kiitos Tiuhtille yksityiskohtaisesta sepustuksesta meidän tapaamisesta! Ensi kerralla Tuuti&Jupe mukaan, olis kiva tavata teidätkin vihdoin! Mitenkäs Turun päin möötit ovat sujuneet, ei ole kuulunut sieltä mitään vähään aikaan?
Sakulle ja Sakun siskolle toivon pikaista paranemista! Sylvin nenä vuotaa myös plus eilen illalla heräsi huutamaan, sitten välillä taas nukkui ja heräsi ja huusi. Ihme kyllä panadolkaan ei maistunut, joten en tiedä onko kyse hampaista, eroahdituksesta, flunssasta vai mistä, rauhoittui lopulta meidän väliin (ja tissin avulla). Toivottavasti ei tule samanlaista ens yönä.
Edelleen olen iloinen, että Saku perheineen vihdoin pääsi omaan kotiin!
Eihän Inka mitään omaa huonetta tarvitse jos on oma mökki! =) Siitä riittää iloa pitkään! Onnea synttärisankarille ja hyviä kemuja!
Matkustelusta piti jotain sanoa. Mulla ja miehelläni on jatkuva kutina lähteä jonnekin. Osaltaan se on arjesta poispääsyä, osaltaan seikkailua, johon liittyy kulttuuri, ruoka ja historia. Ehkä juuri reissaamisen ansiosta tätä palloa pitää kaikkien yhteisenä ja on huomannut, että se miten täällä pohjoisessa asiat tehdään ei todellakaan ole se ainoa ja oikea tapa. Nämä ajatukset haluaisin myös opettaa tyttärelleni. Mutta eipä sitä tarvitse lähteä toiselle puolelle maailmaa avartamaan omaa maailmankuvaansa: Utsjoella käynnistä oppii varmasti yhtä sun toista! =)
Mäkin käyn vessassa ovi auki. Jos mies tulee samalla kotiin, niin se ei siitä tykkää. Kaksin kotona me tytöt pissitään ilman häveliäisyyttä. =) Sylvi on nyt alkanut kakkimaan pottaan jos sen istuttaa sinne silloin tällöin. Varmasti kivempaa kuin pusertaa pakaroiden väliin plus kestovaippojen pyykkäjä-äiti kiittää. Ongelma on, että pottaan menee myös kädet (ja käsiin annetut viihdykkeet), joten touhua pitää seurata silmä kovana jos tulosta tulee.
Mainostan vielä täällä: meidän kaupunginosassa vietetään sunnuntaina pihakirppispäivää. Tervetuloa sunnuntaikävelylle kaikki pääkaupunkiseutulaiset! Alueella on paljon pieniä lapsia, joten lähes joka talon pihasta löytyy varmasti pienille kaikenlaista kivaa. Täältä lisätietoa:
http://www.herttoniemi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=256…
Aurinkoista viikonloppua!
t.Tsili&Sylvi
Onko surullisempaa. Vain kaksi raateli kettu, loput menehtyivät järkytyksestä nähtyään noiden kahden päättävän päivänsä ketun käpälissä. Tästä lähtien lienee turha puhua inhimillisyydestä, puhukaamme flaminguudesta. Harva ihminen lienee kuollut vaikka olisi vierestä nähnyt toisen surman.
Tiuhtin kertomus oli vertaansa vailla. Kiitos kuulumisista. Olisi kiva ollut olla mukana.
Päkkänälle ja perheelle onnea uuteen kotiin. Ihana kuvitella Sakua polleana tiluksia tarkistelemassa.
Meillä käydään vessassa ovi auki. Myös miehen läsnäollessa. Kaikki käy meillä vessassa ovi auki. Isommalle hädälle laitetaan ovi kiinni, eli on meillä joku raja. :D Sama käytäntö taisi olla jo ennen lasta, koska kissamme haluaa myös seurata perässä tuohon ns. yksityistilaisuuteen. Meillä ei olla muutenkaan kovin häveliäitä. Tietty jos on vieraita, niin sitten. Heh. Pikkuäidin lailla mietin, että milloinkohan toikkaroin kyläpaikassa vessaan jättäen oven auki. Kerran mummolassa (mun puolen - onneksi!) kävi jo niin. No, oltiin silloin oltu siellä jo viikko, kai alkoi tuntua kodilta. :)
Sylvistä taas ihana kuva. Kaupunkiosapihakirppis houkutteleva ajatus. Ilman synttärijuhlia me oltais tultu.
Nyt pitää mennä ottamaan eka setti sitruunamuffinsseja uunista. Kolme menee vielä. Tää on pitkä leivontayö. Terveisiä.
Lyyti
http://www.interactivezoo.eu/pesa.html
Käykääkän kurkkaamassa maailman suloisinta nettikameraa! Pääasiassa tissittelyä näkyy - niin hellyyttävää että tulee tippa silmään. =)
Tsempit Lyytille leivontasavottaan!
t.Tsili
Niisk. Tippa linssissä katselen webbikameran kuvaa. Kiitos Tsili. Ihania.
Nyt pitäs vielä pistää pakkaseen muffinssit, ovat sitten sunnuntaina suht tuoreita.
Lyyti
Sunnuntaina juhlitaan meilläkin, vähän etuajassa, mutta ei sitä vappuviikonloppuun viitsi lykätäkään. Virallisena päivänä sit varmaan omalla porukalla. Lahja on edelleen ostamatta ja osittain keksimättäkin, mutta mitä tuosta. Mies itse ei ymmärrä niin sen päälle, vielä.
Nyt meillä voi sanoa, että kävellään. Ei tosin pitkiä matkoja, mutta keskilattialla aina siirrellään jalkoja polleana. Aamulla nenästä tuli vihreää räkää, hiphei, korvatulehdus siellä muhii ja odottaa uutta puhkeamistaan. Aargh.
Varasin neuvolan 20.5 siis toukokuuta! Ennen sitä olis ollut yksi aamukahdeksan aika ja yksi ma klo 13 -ei ehdi kun pitäis viedä isoveljeä kerhoon. Hurraa. No, mitäpä väliä, ei ole allergioita niin 1 v voi kai ruveta syömään muiden ruokia ja öh oliks sitä muuta muistettavaa? Sitäpaitsi korvien takia on käytävä lääkärissä kuitenkin sitä ennen.
Hmm, nyt lisää kahvia.
tuuti
Kyllä minä siivoan. Pikaisesti vain täällä. Ihan kohta siivoan.
Synttärisankari nukkuu, pitäisi siis hyötykäyttää tämä aika juhlien hyväksi, mutta ehei, täällä luurataan.
Mutta kun mä muistin, että jo aiemmin piti kertoa, että mä tunnen H. Moilasen. Heh. Musta se vain on aina yhtä hauskaa. Ja mikä parasta, myös tuon nimen kantajasta se on edelleen hauskaa. Voi olla hoo moilasena ihan koko ajan. ;)
Inka sai meiltä aamulla lahjaksi Nalle Puh -potkuauton. Se vilkkuu ja välkkyy ja laulaa ja kilkattaa. Aika hiljaisella äänellä onneksi, mutta lapsen riemu oli valtava. Kirppikseltä löysin ja kun oli naapurissa potkuautoon innostunut, niin tarttui mukaan. Kyllä on tyttö nyt polleana, kun hiplaa menopeliään.
Millos se Jupen varsinainen synttäripäivä onkaan? Onnea kävelijälle! Ei meillä vaan.. Lähinnä hermostuu, jos yrittää käsistä ottaa kiinni että kävellään. Länttää välittömästi polvet maahan ja vinkasee loukkaantuneena. Kai se kouluikään mennessä...
Ei siellä 1v-nlassa mitään ihmeellistä. Rokote tosiaan, mutta ei kai se nyt niin päivän päälle.
Nyt oikeasti joku riepu käteen ja siivoushommiin. Ei vaan oo kivaa puuhaa, kun aamulla vetäsin peukalonpään auki. Hirvee ventti, about sentti (heh, riimittelyä), kirvelee eli vissiin on syvä. Tuorejuustopurkin kansi on vaarallinen eli leipominen on vaarallista.
Lyyti
Hei,
nähdään kaikki kahdelta! Me ehditään kaupunkiin Urhon unilla ja sitten voidaan taas vaikka mennä leikkimään.
S