**HUHTIKUUN HANIT HUHTIKUU**

Tosian facebookin ryhmään voi tulla vain jos on facebook-tili itsellään ja pystyn lähettämään kutsun sellaiseen s-postiosoitteeseen joka on facebook-tiedoissa. Mulle saa viestit perille osoitteeseen omppulib(at)gmail.com jos vielä on halukkaita täällä sinne tulemaan.

Keskustelu on ollut aika vilkasta nyt vauvojen synnyttyäkin, ja ainakin minusta mukavaa kun jutut ovat vain ryhmäläisten luettavissa.



Onnnea kovasti kaikille vauvansa saaneille!!



Omppulin äiti & pojat 24pv ja 1v4kk

LAITAN TÄN NYT UUSIKS KUN EN TIEDÄ NÄKYIKÖ TÄÄ AIEMMIN KUN TIETOJA EI AINAKAA OO PÄIVITETTY...



Heräsin 16.4. klo 2:30 pissalle kun Mikko lähti töihin. Kömpesin samantien silmät ristissä takaisin sänkyyn ja muutavan minuutin kuluttua tuntuikin jotain tulevan housuun. Ajattelin sen olevan vetistä valkovuotoa (niinkuin edellisenä yönä, jolloin hälytin miehen turhaan pois töistä :D), mutta lähdin vaihtamaan pikkuhousun suojaa. Sängystä noustessa holahtikin kaikki vedet lattialle 02:45, soitin miehelle että nyt ne vedet sitten oikeesti meni ! Mikko oli että joopa joo, ei hän voi joka yö lähteä töistä pois, pomokin ihmettelee kun muijalla menee joka yö lapsivedet :D Sanoin vaan et nyt on sen verran tätä vettä pitkin lattioita ettei jää epäselväksi tilanne. Hän sanoi tulevansa heti kun saa sijaisen. Soitin synnärille ja kysyin mitä tehdä. He sanoivat sieltä että mene takas nukkumaan, tule klo 9.00 aamulla. Olin että ookoo ja soitin Mikolle ettei ole kiirettä.

Siitähän meni ehkä puoli tuntia niin alkoi kamalat supistukset, joita tuli 10 min välein. En pystynyt nukkumaan vaan kävelin pitkin asuntoa ja päästelin koiria takapihalle. Ne reppanat oli ihan paniikissa :(

Supistukset koveni kokoajan ja soitinkin seuraavan kerran synnärille 04:30 että koska mä voin tulla kun näitä supistuksia tulee kokoajan ja nää on kipeitä ! Tympeä kätilö tokas et koska odotan esikoista niin alle 5min välein ainakin 2 tuntia pitää tulla ennen kun he huolivat mut sisään. Olin et fine ja jäin odottaa Mikon kotiin tuloa, joka oli noin klo 06:00. Mikolle oli pakko soittaa jo joskus 05:00 aikaan et KOSKA TUUT, SATTUU JO... Mä huomasin helpotuksekseni vessassa istumisen ja käsisuihkulla kylmän/kuuman veden suihkuttamisen päälle auttavan. Siellä mä alasti istuskelin ja koirat kävi vähän väliä kattomassa miten mamma voi. Kirosanoja itselleni toistelin aina supistusten tullessa.



Klo 06:00 Mikko tuli kotiin ja oli ajatellut soittavansa matkalta mulle et pistä kahvit tippumaan. Siitä kun avas ulko-oven ja näki mut ähisemässä alasti vessassa kiroillen, ei enää kahvia tehnyt mieli :D Mikko nappas mun sairaalakassin selkään ja alkoi pukea mua, kun en ite enää pystynyt tekee mitään. Supistuksia tuli 3 min välein. Olin siis ollut 3 tuntia yksin supistuksieni kanssa kotona ! :D Mikko sai puetuks mut, otti mulle märän pyyhkeen mahalle helpotuksesi ja odotettiin et supistus loppuu et päästään kävelee autolle (5metriä matkaa). Äkkiä autoon ja sairaalaan, jonne onneksi matkaa vain 2 km ! Sairaalan pihassa piti taas odottaa supistuksen loppumista että pääsen kävelee parkkipaikalta sisälle.



Sairaalassa 06:30 sama tympeä kätilö otti mut vastaan ja oli laittamassa käyrille, en pystynyt olee hetkeäkään paikallaan ja tekikin mulle sitten sisätutkimuksen. Sisätutkimuksessa selvisi että oon 4 cm auki. Siinä loppui tympeys ensisynnyttäjää kohtaan ja alkoi ylistys kuinka hyvin oon selvinnyt kotona yksin. Siirryttiin samantien synnytyssaliin ja sain sairaalavaatteet päälle. Onneks kätilöillä vaihtui vuoro ja sain ihanan kätilön synnytykseen mukaan.

Synnytyssalissa menin käyrille ja nojasin seisten sänkyyn, Mikko silitti mua selästä ja pyysin puudutusta. Kätilö pisti sen tilaukseen, anestesialääkäri oli jossain kriittisessä tilanteessa, joten kestää tovi - oli vastaus.. No siinä ähistiin ja puhistiin ja odotettiin.



07:45 kätilö teki sisätutkimuksen ja olin 8 cm auki, pientä reunaa oli pehmeenä vielä. Yritin käydä vessassa ja liikkua, mut en pystynyt makaamaan, seisoinkin koko ajan avautuessa. Sain ilokaasua mutta en tuntenut siitä olevan hyöttyä, ehkä enemmänkin häiritsi mun keskittymistä.



08:05 kerroin tarpeen ponnistaa, kätilö tokas et joo se tulee kun vauva laskeutuu, mutta 15 minuuttia sitten oon ollut 8 cm auki, joten kohdunsuu ei vielä voi olla täysin auki. Pyysin sisätutkimusta ja kätilö naureskeli että joo-o, sä oot täysin auki ja kaikki kaulat on kadonnut. Samassa tuli anestesialääkäri puuduttamaan mua, mutta sehän olis ollut jo turhaa siinä vaiheessa mitään ottaa. Aloin ponnistelemaan omaan tahtiin puoli-istuvassa asennossa. (Vielä tässäkään vaiheessa kätilö ei ollut saanut mun papereita käsiinsä, joten Mikko vastaili kätilön kysymyksiin mun veriryhmästä, allergioista ym).



Ponnistusvaihe kirjattiin alkaneeks 08:20 - Aluks se oli vähän hakemista ja joka kerta supistukset vaan laantui ja laantui, ja niiden väli piteni useisiin minuutteihin. Olin et great, nytkö tää ei sit synny ja joudun kokee tän kaiken alusta asti... Kätilö jo ajatteli laittavansa oksitosiinia tippaan, mut mä en halunnut vaan päätin vetää sisulla - KYLLÄ SE SIELTÄ TULEE !! Pyydettiin toinen kätilö avustamaan ja siinä sitten ponnisteltiin ja Mikko pidätti henkeä ja silitti mua selästä aina kun mä ponnistin :) Aika suloinen ?

Siinä vaiheessa kun alkoi päätä näkyä tuli ihme tsemppi päälle ja sit alettiin puskea aina kun supisti ja heti sit supistuksen jälkeen kun vaan jaksoi vääntää vatsalihaksilla kaikkensa. Onneks on urheilutausta :D Sanoin Mikolle et seuraavaks kun lähden työntää lasta ulos niin työnnä mua selästä, et saan lisää voimaa jostain. Kädet alkoi jo olee hapoilla ja sukat riekaleina kun niistä otin itselleni tukea :) No siinä meni 3 työntöä ilman supistuksia ja poitsu syntyi maailmaan. Olin ihan taivaissa ja Mikko juotti mulle pillimehua ja silitti mua ja poikaa vuorotellen. Poika syntyi klo. 09:19.

" Aktiivinen ponnistus vaihe alkaa. Jenna supistuksen tulevat harvoin ja eivät kestä kovi kauaa. Vauvan pää laskeutuu hienosti kun Jenna työntää." - Kätilön kirjoittama



Istukka syntyi 5 min synnytyksen jälkeen ja episitomiaa ei joudutte tekee, mut repesin vähän toisesta häpyhuulesta ja muutama tikki tuli tonne sisällekkin. Se ompeleminen sattui kaikkein eniten ja mulle jäi tosi hyvä fiilis koko synnytyksestä. Olin varautunut niin paljon pahempaan, et sanoinkin kätilölle et tää oli yllättävän helppo homma :D En tosin heti ala samaan rulianssiin uusiks :D



Vauvan mitat - Pituus : 50 cm, Paino 3270g, Pipo 33 cm, Raskausviikot 38+3



Sisäänkirjaus sairaalaan 06:30

Avautuminen sairaalassa - 1,5 h

Ponnistus - 59 min

Agpar-pisteet - 9, 10 , 10

Kokonaiskesto vesien menosta pojan syntymään 6h 20 min



Ja se mistä mä oon ylpee et pystyin tohon luomuna, mä olin jo varautunut ja sanonut Mikolle et otan kaikki dropit mitä tarjotaan - Mä vihaan kipua. Ton kesti tosi hyvin kun tiesi palkinnon ?



Sen jälkeen kun mut oli kursittu kasaan ja olin käynyt suihkussa lähdin kävellen etsimään Mikkoa ja poikaa, jotka olivat tekemässä ensi kylpyä. Kätilö nauroi mulle että ensin tuut tänne valmiina synnyttää, sit synnytät ilman lääkkeitä ja sit lähdet viel heti synnytyksen jälkeen kävelylle. En kuulema oo normaali ensisynnyttäjä :)



Jennu1 + poitsu 1kk