Mikä LAULU on koskettanut sinua viimeksi?
Kommentit (119)
En osaa sanoa miksi, ollut jo teinistä mun suosikki. Sekä soundi että sanat koskettavat. Tämä soi muistotilaisuudessani kun minusta aika jättää.
Mutta nyt päässä kyllä pyörii Pelle Miljoonan Olen kaunis.... jäi jotenkin päähän ylen punkdokkarista, kivat sanat, ihana nuoruus :)
Yöllä taas mä menin parvekkeelle nukkumaan,
jotta lähempänä mua ois hän
Pediltäni taivas näkyy, ryhdyin oottamaan,
että näen tähden lentävän
Sanovat jos jossain huomaa tähdenlennon niin
toivoa voit silloin mitä vaan
Yöllä ylös taivaalle mä pyynnön kuiskasin
Kävisipä pian tuulemaan
Tuuli tuule sinne missä muruseni on
Leiki hetki hänen hiuksillaan
Kerro rakkauteni, kerro kuinka ikävöin
Kerro, häntä ootan yhä vaan
Tyyni oli eilen yö
mut kohta kuitenkin
Tuuli henkäisi ja tuntee sain
Joku liikkui lähelläni
koski poskeain
Tutun käden tunsin ihollain
Enkä enää epäillyt
vaan tiesin, että voin
Niin kuin pieni lapsi nukahtaa
Ilma jota hengitämme samaa ilmaa on
Ja jalkojemme alla sama maa
Tuuli tuule sinne missä muruseni on
Leiki hetki hänen hiuksillaan
Kerro rakkauteni, kerro kuinka ikävöin
Kerro, häntä ootan yhä vaan
Lainaa vain. Olet lainaa mulle hetken vain..
Itä-Suomessa tuulee.
Siinä on jotain mystistä melankoliaa, surumielisyyttä, joka iskee muhun kerta kerran jälkeen uudestaan. Sanotuksissa niin kaunis "aikamatka"!
Löytyy Youtubesta, selkein versio on se, jonka tekijä on "ballller 08". En osaa linkittää :(
Niin surullinen tarina, just äsken kuuntelin sitä.
kaverin bemarissa
Menetin vauvani. Hän oli olemassa minulle kohdussa. Ja sain pitää häntä kädelläni syntymän jälkeen. Ikävä on järjettömän suuri. Kaipaan niin paljon ettei ole sanoja kertomaan. Kuulin tämän laulun ensimmäistä kertaa kun kannoin murustani sisälläni viimeistä päivää. Sanat sopii muuhunkin kaipuuseen, mutta meille se oli juuri silloin se ainoa laulu ja koski meihin niin lujaa! Mutta niin paljon sitä olen kuunnellut että nyt voin jopa laulaa sitä itsekin pätkän. Ihana laulu! En unohda sitä ikinä!
tuli mieleen, kun tuossa on listattu noita Juha Tapion lauluja. Yksi varma itkettäjä on "Kirkkain silmin". Voi elämä kun aina saa vollottaa.
muskarin loppulaulu. Vain vähän toisessa yhteydessä kuin yleensä.
"Suljen ihanan soittorasian
Kierrän lauluni kippuraan
Muiston mukavan taskuun talletan
Siihen saakka kun tavataan."Tämä oli toissa viikonloppuna HS:ssa kolmivuotiaan pojan kuolinilmoituksessa. Pitkään aikaan en ole itkenyt niin paljon. Rutistin omaa kolmivuotiastani sen jälkeen lujaa.
Mullakin tuli iso itku, kun näin ton. Niin surullista.
hautajaisissa Päivä vain, ja hetki kerrallansa..soittakaa alkusävelet, niin alan itkeä;-0!! No, itken useissakin tilanteissa. Juha Tapiolla tosiaan on biisejä/sanoja, jotka koskettavat. Uusista biiseistä ja joka päivä soivista rakastan Pariisin Kevään Tämän kylän poikii! Koskettaa, kun laulavat, että äiti, tuu hakemaan mut pois täältä..mä en voi sanoa niin, äitini kuoli jo kun olin 16. Muutama vuosi taannoin ulvoin kun Jippu lauloi
"Mun oli pakko kadota, mun oli pakko saada vajota
Mä tahdoin jäädä sun luo, mä tahdoin jäädä sun luo
Mun täytyy uskaltaa nukahtaa
Mun täytyy pystyä tuntemaan
Jotenkin ilman sua, jotenkin ilman sua
Sä laitoit mut piiloon, kaikelta pahalta
Suojasit syliin, pahoilta unilta
Kirjoitit selkään mua aina rakastat
Vaikka mä oon niin rikki ja sekaisin
Mun oli pakko kadota, mun oli pakko saada vajota
Mä tahdoin jäädä sun luo, mä tahdoin jäädä sun luo
Sä tiesit, mä pelkään pimeää
Sä tiesit mä pelkään, että yksin jään
Mä tahdoin hengittää sua, mä tahdoin hengittää sua"
eikun en oikeasti ulvonut. Kyyneleet vain valuivat. Mieli teki kyllä ulvoa!!
Hieno ja dramaattinen esitys, mutta kun kelailin sanoja hetken aikaa, tajusin, että se kertookin Josef Fritzlistä. Meni kylmät väreet.
Etenkin kappaleen alku, missä lapset laulavat. Siitä tulee sellainen "I'll be there"-feelis. Kylmät väreet menee joka kerta.
kertoo ihan meistä, vaikkei vielä sentään "vanhoja"ollakkaan.. =))
Osaisiko joku laittaa ne sanat tänne?
liikutti tämä nyt
muskarin loppulaulu. Vain vähän toisessa yhteydessä kuin yleensä. "Suljen ihanan soittorasian Kierrän lauluni kippuraan Muiston mukavan taskuun talletan Siihen saakka kun tavataan." Tämä oli toissa viikonloppuna HS:ssa kolmivuotiaan pojan kuolinilmoituksessa. Pitkään aikaan en ole itkenyt niin paljon. Rutistin omaa kolmivuotiastani sen jälkeen lujaa.
Mullakin tuli iso itku, kun näin ton. Niin surullista.
Lisäksi omille vauvoille laulettuna aina on ollut ihana seuraava laulu:
Kelli, kelli, kelli, äidin pikku lelli,
äidin kulta kupperkeikku
äidin karamelli.
Emmä tiä, soi vaan jossain tehosoitossa radiossa. Kivan kuuloista tuo pieni stemmalaulanta.
edellisenä iltana ennen kuolemaansa:
Mä muukalainen olen täällä maassa murheiden.
On kotimaani tuolla yllä tähtein pilvien.
Mä sinne olen matkalla; ei vielä koti näy --
on taivaskin niin tähdetön ja myrskytuuli käy.
Oon yksin heikko, lankean ja uuvun kesken tien;
Siis kätes Jeesus voimakas anna.
Kun nostan katseen ylöspäin, on siellä ristin puu.
Ja sieltä, katso ihmeellinen valo heijastuu.
Ei enää matka raskasta, jo kotiportin näin.
Saan uutta voimaa ylhäältä, voin jatkaa eteenpäin.
On kaita polku rakas niin, se onhan kotitie
Siis käsi Jeesus, kädessäs' kuljen.
Pian päivä koittaa ihmeinen ja muukalainen maan,
Saa vaihtaa matkasauvansa jo kruunuun ihanaan.
Oi helmiportti auki on, mä kotia jo saan.
Ei enää matkan vaivoja, ei tappioitakaan.
Oon voittajana perillä, Armosta Jumalan.
Siis kiitos Jeesus avustas tiellä.