Ärsyttääkö muita kehuskelu raskaaksitulon nopeudella?
Mua ärsyttää ihan hirveästi nämä "olen kai sitten hedelmällistä sorttia"-jutut. Ei siinä mitään, näin voi olla.. Ja olen itse katkera kunnen raskaaksi ole kovin helpolla tullut (=heti ensimmäisistä kierroista). Raskaaksi olen kuitenkin tullut, mutta sattumallakin on varmaan suuri osuus tässä raskautumisessa.
Hävettää myöntää, mutta toivon välillä, että tälläiset ihmiset, jotka ovat niin varmoja raskaaksi tulostaan lyhyessä ajassa, joutuisivat odottamaan sitä plussaa vähän pidempäänkin, jotta heillekin selviäisi, ettei se välttämättä aina niin menekään...
Ja kyllä.. lasta yritetään. Edellinen raskaus meni sitten alettuaan kesken.. Tuntuu niin väärältä, varsinkin kun menkat taas jälleen kerran alkoivat.
Kommentit (51)
Minä ainakin kerron sen ihan tosiasiana, että minulle näin: tulin heti raskaaksi kun jätettiin pois. En nyt sitä pitkin maailmaa huutele, vaan jos tulee puhetta raskautumisesta niin tottakai kerron miten asia on. En ole voinut ymmärtääkään että joku voisi kokea sen kehuskeluna!
No pitää vastaisuudessa pitää mölyt mahassaan, ettei tällä(kin) asialla loukkaa ketään. Kohta ei uskalla puhua enää mistään.
joka tekee oman ohjelmanumeron omasta hedelmällisyydestä ja kuinka tuli jo ajatuksesta ah niin raskaaksi. ei kukaan normi sitä varmaan mainitse jos joku ei kysy.
tosin osaan kyllä pitää suuni suopussa kun on seuraa jossa sillä ei sovi "leuhkia". Mutta näinhän se menee, kel onni on se onnen kätkeköön. Noh, oli meilläkin yritys päällä kolmannen kanssa 7 kuukautta, mutta ei tosin edes yritetty kauheasti, silloin kun huvitti, enkä ole muutenkaan ikinä miettinyt mihin aikaan kk:sta sitä seksiä "pitää" harrastaa jotta sikiää..
muiden nopea raskautuminen ei häiritsisi sinua tuon taivaallista.
Olet vain herkkä asialle.
jos vaan natsaa heti!
Taidan tosiaan olla hedelmällinen nainen, kun tulin heti raskaaksi (3. lapsi) kun vaan kierukka poistettiin, vaikka ikää on 39 vuotta!
Sylissäni oleva vauva on 2kk.
jos vaan natsaa heti! Taidan tosiaan olla hedelmällinen nainen, kun tulin heti raskaaksi (3. lapsi) kun vaan kierukka poistettiin, vaikka ikää on 39 vuotta! Sylissäni oleva vauva on 2kk.
hyi sinua! Jollekkin tulloo paha mieli.. Nyt suu mutrulle!
Ei vaiskaan, paljon onnea vauvelista =)
jos vaan natsaa heti!
Taidan tosiaan olla hedelmällinen nainen, kun tulin heti raskaaksi (3. lapsi) kun vaan kierukka poistettiin, vaikka ikää on 39 vuotta!
Sylissäni oleva vauva on 2kk.
tai tuntemattomalle yht äkkiä, että joo taas tuli annettua ja kyllä meillä, varsinkin mulla on niin ottavaiset munat ja niin hedelmällinen olen? ja eiks toi ole joku mummojen sanonta "hedelmällinen"?!
Meille on tulossa toinen lapsi runsaalla 1 v 7 kk:n ikäerolla, laskettu aika on reilun viikon kuluttua. Monesti ihmiset tämän ikäeron kuultuaan kommentoivat, että "hyvä se on tehdäkin lapset lyhyellä ikäerolla". Olen tähän yleensä todennut, että olemme itsekin kyllä ihan samaa mieltä, mutta että meillä ei tosiaan tämän varaan kyllä laskettu eikä lasten ikäeroa mitenkään laskelmoitu. Päin vastoin varauduttiin siihen, ettei toista lasta ehkä koskaan tulekaan, kun ensimmäistäkin tehtiin 3 vuotta lääkäreiden avustuksella. Mutta toinen lähtikin tulemaan sitten heti toisesta kuukautiskierrosta ja ihan itsekseen, ilman hoitoja. Asia, josta olen kyllä ihan vilpittömän iloinen.
Minulla yksi keskenmeno ja sen jälkeen kaksi lasta. Tärpännyt 6.kierto, 5.kierto, vahinko, eli olen ihan "normiraskautuja". Miksi se minua hermittaisi jos jollain tärppää ekasta kierrosta? En pahemmin vaivaudu kadehtimaan toisten kauneuttakaan tai oppikirjamaista imetystä. Kukin olkoon onnellinen siitä missä on onnekas.
Helpolla en ole tullut raskaaksi minäkään. Ekaa lasta haaveillessa oltiin "tulee jos on tullakseen" asenteella matkassa ja ei se heti tullut.
Sitten oli jatko opinnot ja muuta, kunnes muutaman vuoden päästä oli oikea aika seuraavalle lapselle. Yritettiin ja yritettiin ja tulin raskaaksi. Kaikki toiveet ja haaveet meni kuitenkin sirpaleiksi, kun menetimme vauvamme.
Sitten alettiin "karenssin" jälkeen yrittämällä yrittämään taas ja kului toista vuotta. Niihin aikoihin sisareni aloitti uuden suhteen ja raskautui vahingossa(hän itse kertoi näin) lähes heti. Ikävä kyllä on myönnettävä, että jollain lailla tuli paha olo. Halusin olla onnellinen siskoni puolesta, mutta silti koko ajan oli aivan ihmeellinen fiilis. hetken päästä kuitenkin meillä tärppäsi, mutta edelleen jostain syystä suhtauduin nuivasti sisareni odotukseen. Missään vaiheessa sisko ei kehuskellut asialla ja jopa kysyi minulta, että tuntuuko hänen odotuksensa minusta pahalta ja vastasin että ei tietenkään! vaikka jotenkin se kuitenkin tuntui. Tunsin syyllisyyttä tästä. En pidä itseäni yhtään sen parempana kuin siskoni tai toisinpäin, mutta näissä asioissa tunteet on jotenkin aivan ihmeelliset! Nyt meillä molemmilla on suloiset lapset ja hänen lapsensa on minulle oikein rakas myös.
(Siitähän ei saa puhua).
Voisin itse kertoa, että voin syödä miten paljon tahansa, silti olen todella hoikka. Liikun myös paljon ja mahdun samoihin vaatteisiin kuin lukiossa.
Tuttavapiirissäni ei kyllä ole ollut puhetta kenenkään painosta tai tärppäysnopeudesta.
Kaikesta tästä täydellisyydestäni huolimatta ensimmäistä lasta yritimme kaksi vuotta ja saimme keskenmenon. Toinen alkoi heti perään. Kolmas ehkä kolmannesta kierrosta. SILTI tunnen kokevani jotain sellaista surua lapsettomuudesta ja vauvan menetyksestä, että en mielelläni kuuntele kevyesti lausuttuja mielipiteitä lapsen saannin helppoudesta.