HELMET VIIKKO 4

Onneksi! Mies on jo parin tunnin päästä tulossa kotiin rippileiriltä, jolla oli opettajana ja selvittiin vklopusta synnyttämättä :) Sitä tässä eniten on jännittäny, ettei vaan pieni just tänä vkloppuna tahtois maailman kylmyyteen. Illalla saiski sitte jo syntyä, ei mua yhtään haittais..



Supistellut on entiseen malliin aina välillä, alapäätä vihloo ihan hirveesti ajoittain ja käveleminen yli 200 metrin matkoja tuottaa hankalaa oloa.. Samoin sängystä ylösnouseminen on yhtä taiteilua, ettei sattuis ihan kauheesti. Sisäreisien lihaksia ja lonkankoukistajia varsinkaan ei saa käyttää yhtään, tai joutuu monesti huokailemaan oikeen urakalla, varsinki jos on ollu esikoista nukuttamassa ja se on vielä vähän hatarassa unessa.. Siinä jos vähänkään älähtää, ni saa alottaa koko rumban alusta..



Eilen iltapäivällä neiti alko oleen ihan kamalan kiukkunen ja itki vaan mun perään koko ajan. Pikkuveljelle (joka täällä vklopun mun kaverina) ei suostunu mennä ollenkaa. Soitin sitte miehelle ja kysyin että ehtiskö se sanoa muutaman sanan tytölle, ni se oli ku napista painaen ihan erilainen: ei itkeny, hymyili ja kävi nätisti nukkumaan ilman sen kummempia raivareita! Tänään aamupäivällä alko olla samanlaista oirehdintaa, ni taas soitettiin isälle ja hyväntuulinen pikkuneiti tuli taas esiin. Äsken se meinas ruveta taas hermoilemaan, ni ei tarvinu muuta ku sanoa että isä tulee kohta kotii, ni hymy on taas herkässä :) Että sellanen isän tyttö meillä.. ei oikeestaa muuten, mutta jos ikävä on, ni se on jotain ihan uskomatonta, kun mikään ei oo hyvä, mitään ei syö, mikään ei kelpaa mitenkää päin. Mutta tästäki vklopusta selvittiin! (Perjantaina vähän jännäilin että miten käy, kun oltiin pikkuveljelle ostamassa kenkiä ja seikkailtiin ostoksilla sitte se reilu 3 tuntia..)



Kestovaippailua oon mäki meinannu yrittää. Harsoja on sellanen parikymmentä ja anopilta sain pieniä (tosin lahkeettomia) villahousuja viidet. Niillä pitäis nyt ainaki alkuun selvitä. Eilen löysin sitte isoille harsoille hyvän taitteluohjeen tuolta vaippa-puolen keskusteluista.



Mutta ei tänne kummempia, ens torstaina muistaakseni lääkäri ja siellä taas näkee, onko kohdunsuulla tapahtunu lisää.. Luultavasti! Siihen malliin välillä supistellu..



Mulla on alkanu ihan tässä viimisen viikon aikana tekemään ihan hirveesti mieli kaikkea makeaa.. Toivottavasti tästä meiän vauvasta ei mitään jättiläistä pääse kasvamaan mun sokerinsyönnillä, vaan syntyis mieluummin vähän aikasemmin..!



Mua on närästäny muutama viime viikko aika urakalla.. Nyyt viimisen viikon ajan se on ollu helpompaa, paitsi että äsken kun ajattelin, että siitä kirjotan, ni heti alko tuntua sellasta pientä polttelua..



Mutta nyt tulee pikkuveli hakemasta pitsaa :) (on se harmi että lähimpään pitseriaan on reilu parisataa metriä..)



Voimia kaikille viimisiin viikkoihin! Luultavasti jo puolentoista kuukauden päästä on kaikilla nyytit kainalossa... ( :/ Toivottavasti mulla ainaki jo vähän aiemmin!!)



Leeti rv 35+4 (niitähän on jo paljon!!) :)

Vielä ehtii juuri ja juuri mukaan. :) Täällä raskausviikkoja 37+5 eli la on 10.2. Viimeinen nauvolalääkäri oli jo pariviikkoa sitten ja sieltä sain lähetteen äitiyspolille, koska vauva ei ole vielä kääntynyt vaan lekottelee poikittain, pää tosin hiukan alempana kun pylly. Nyt perjantaina sitten käytiin äpolilla ja kaikki oli muuten hyvin, mutta ei ollut vauva vieläkään kääntynyt eikä kääntynyt vaikka koitettiin kääntää. Uusi aika saatiin 4.2 ja jos silloin ei ole kääntynyt niin sitten varaillaan sektioaikaa.. Niin ja painoarvio oli 2600g ja rv oli silloin se 37+3.



Yhtään supistuksia ei ole vielä tuntunut enkä ole huomannut että vatsa olisi edes mitenkään kovettunut välillä. Vatsani on aika siro joten ei ole yhtään hankala olokaan ollut missän vaiheessa. Selkäkipujakaan ei ole ollut juurikaan ja paino on noussut vaan 3kg. Kauhean helppo raskaus ollut ja olen nauttinut siitä täysin rinnoin! :) Ainoa mikä ei ollut kovin mukavaa oli munuaisiin noussut virtsateidein tulehdus mikä sitten vielä uusi syksyllä.



Ainoa mikä nyt kammottaa on se sektio, pelkään sitä paljon enemmän kuin alatiesynnytystä. Onko täällä kokemuksia sektiosta, millaisia? Tämä on tosiaan ensimmäinen raskaus.



Laurander ja vaavi 37+5

Eipä ole täälläkää mitään muutoksia tapahtunut. Supistellut kyllä on eilisen ja tämän päivän enemmän, mutta eipä nuo kipeitä ole joten tuskin edistävät mitenkään tilannetta. :/ Onhan nuita kypsytyskeinoja tullut kokeiltua kaikkia enemmän tai vähemmän. Saunassa käynti nyt tuntui oikeastaan siltä että siellä supisti melkeinpä kokoajan, mutta itsellä kun ei ole kotona saunaa niin ei sinne usein pääse.



Laurander: Minulla syntyi esikoinen sektiolla kuten myös tämä tuleva. Eli minulle annettiin sektioaika 39 viikolle mutta synnytys käynnistyikin vesien menolla viikkoa aiemmin. Minulle tehtiin siis kiireellinen sektio koska synnytys oli käynnistynyt. Minulla se leikkaus meni hyvin, ainut inhottava muisto oli se kun verenpaineet laski äkisti ja oksensin samalla kun vauvaa otettiin ulos. Mutta siinä se helpotti ja olin ihan rauhassa siinä kun ompelivat mahan kiinni. Toipuminenkin meni hyvin, lääkkeitä sain niin paljon kun tarvitsin ja pian olin jo jalkeilla. Olihan se haava tietenkin tosi kipeä kun sängystä minut nostivat ja muutenkin mutta parin päivän jälkeen jo aikas hyvässä kunnossa. Kyllä ne suunnitellut sektiot on nykyään turvallisia kun kaikki tapahtuu hallinnassa ja rauhassa niin ei kannata liikaa pelätä. :)



Semmosta juttua tähän väliin... Nyt vaan olla ja ootella. Ehkä olis korkea aika se sairaalakassiki jo pakata varulta. :)



McFlurry ja poikuli rv 37+1