Millainen ihminen ei katso kohti kuvaa ottaessa, vaikka tietää sen?

Mun mieheni tykkää ottaa valokuvia paljon ihan arkitilanteista. Siinähän saisi patsastella jatkuvasti katse kameraan päin. Ja parhaat kuvat jäisivät saamatta, tilannekuvat ovat usein niitä onnistuneimpia. Mua enemmän ärsyttää, kun yrittää ottaa kuvia, niin ihmiset kääntyvät kaikki katsomaan kameraan.

Noita perkuleen poseerauskuvia on ihan liikaa, minäkin yritän ottaa kuvia tilanteista.

joka ei halua että kuvataan mutta ei voi olla kuvasta poiskaan

pitäisi katsoa? Voihan kuva olla ihan onnistunut, vaikkei kaikki katsokaan kameraan.

Jokainen oikea, fiksu valokuvaaja tietää tämän ja ymmärtää silloin olla kuvaamatta!!

Jos ei katso kameraan, se tarkoittaa ettei ole lupaa kuvata, ja vain moukat (vrt. paparazzit) kuvaa siitä huolimatta.

Miten ihmeessä sitten saa otettua tilannekuvia, jos pitää aina odotella, että kaikki ehtivät poseeraamaan? Tulee tylsiä kuvia ja ennen kaikkea kuvattavilla on tylsää, kun kuvaaminen keskeyttää tekemisen.

Meillä onneksi ihmiset ovat sukujuhlissa ja muissa vihdoin tajunneet sen, että ei se kuvaus ole mikään ohjelmanumero, vaan kuvilla on tarkoitus dokumentoida tapahtumaa ja se hoidetaan mahdollisimman vähällä ihmisten häiritsemisellä. Ei se onnistu, jos joka kuvaan pitäisi pyytää ihmisiä katsomaan kameraan.

t. 14

osa minun sukulaisistani ei katsoisi naama kestovirneessä suoraan kameraan, inhoavat tuollaista poseeraamista. Meillä otetaan mieluiten hyviä tilannekuvia, joissa ihmiset saavat olla luonnollisesti eikä tarvitse joka kuvasssa olla se sama ilme ja katse kameraan päin.

Kysymykseni "innoittajana" toimii hyvän ystävani aviomies, joka ei koskaan katso kameraan, kun otan kuvia. Perheen muut jäsnenet katsovat kameraan kyllä, mutta tämä (inhoamani) mies ei katso kameraan päin.

vierailuita esim. mummolaan. Mieheni yksistään saattaa ottaa yhden iltapäivän aikana kylässä helposti sata kuvaa. Samoin esim. ristiäisissä on aina sovittu yksi henkilö ottamaan kuvia, ja kuvia saattaa tulla helposti satoja. Muiden kuvaamiset lisäksi, niin sitähän saisi pyöriä kuin tarhapöllö oikean kameran suuntaan koko päivän.



t. 14

halua katsoa suoraan kameraan jos kuvaaja käyttää salamaa. Menen pitkäksi aikaa ihan "sokoksi", eikä se tunnu kivalta. Oisko tällä miehellä sama "vika"?

koska ette edes halua ihmisten katsovan kameraan, mutta ap:llä selvästi tällainen vaatimus on.

Meillä onneksi ihmiset ovat sukujuhlissa ja muissa vihdoin tajunneet sen, että ei se kuvaus ole mikään ohjelmanumero, vaan kuvilla on tarkoitus dokumentoida tapahtumaa ja se hoidetaan mahdollisimman vähällä ihmisten häiritsemisellä. Ei se onnistu, jos joka kuvaan pitäisi pyytää ihmisiä katsomaan kameraan.

t. 14

on jos en katso kameraan. Menen ihan lukkoon jos katson, naamani jähmettyy ja hyvä kun en suorastaan täristä ala. Olen huomannut että joillain tuntemillani ihmisillä on samantyyppinen ongelma, he näyttävät aina ihan kummallisilta katsoessaan kameraan. Esim. äitini vääntää naamansa oudon hevosmaiseksi (ei ollenkaan näytä siltä luonnossa) ja paras kaverini jäykistyy sellaiseen ilmeeseen kuin näyttelisi iloista yllättymistä - kaikissa kuvissa samaan.



Tietysti silloin katson jos kyseessä on nimenomaan pönötyskuva, tyyliin luokkakuva tai "seisokaa te siinä seinää vasten ja katsokaa tänne", mutta tilannekuvissa mieluiten en katsoisi kameraan vaan yrittäisin olla normaalisti.

Ainoa tapa jolla mä voin toivoakaan luontevia kuvia itsestäni on jos en katso kameraan. Menen ihan lukkoon jos katson, naamani jähmettyy ja hyvä kun en suorastaan täristä ala. Olen huomannut että joillain tuntemillani ihmisillä on samantyyppinen ongelma, he näyttävät aina ihan kummallisilta katsoessaan kameraan. Esim. äitini vääntää naamansa oudon hevosmaiseksi (ei ollenkaan näytä siltä luonnossa) ja paras kaverini jäykistyy sellaiseen ilmeeseen kuin näyttelisi iloista yllättymistä - kaikissa kuvissa samaan. Tietysti silloin katson jos kyseessä on nimenomaan pönötyskuva, tyyliin luokkakuva tai "seisokaa te siinä seinää vasten ja katsokaa tänne", mutta tilannekuvissa mieluiten en katsoisi kameraan vaan yrittäisin olla normaalisti.

Jokainen oikea, fiksu valokuvaaja tietää tämän ja ymmärtää silloin olla kuvaamatta!!

Jos ei katso kameraan, se tarkoittaa ettei ole lupaa kuvata, ja vain moukat (vrt. paparazzit) kuvaa siitä huolimatta.

Ihmeellistä sontaa.

Vähänkin täyspäisempi kuvaaja välttelee niitä ällöttäviä ja teennäisiä irvistyshymyposeerauskatsesuoraankameraan -teeskentelyitä viimeiseen asti. Niinpä kuvaamiseen tulee tauko, joka kestää sen aikaa kuin poseeraaminen jatkuu.

Jos ei halua tulla kuvatuksi niin sen voi sanoa kuvaajalle. Tai sen voi vaikka näyttää esittelemällä kämmentään stop-merkkimäisesti.

Joissain tilanteissa kuvattavalla ei edes (sosiaalisessa mielessä) ole lupaa kieltäytyä kuvaamisesta. Jos menee vaikka häihin, hautajaisiin tai muihin juhliin, joissa tapahtuman päähenkilöt ovat palkanneet paikalle kuvaajan, niin tapahtumaan osallistuminen on implisiittinen suostumus myös kuvattavaksi tulemiselle. Jos joku on mielestään niin ihmeellinen megatähti, ettei häntä saa kuvata ilman lupaa, niin jääköön kotiin.

Muutenkin se "mua ei saa kuvata" -pöyhkeily on lähinnä jonkinlaista pakkomielteisellä tavalla kontrollihaluisten ihmisten pentumaista oikuttelua. Kun ei itse olla jonkin tilanteen kontrollissa, niin sitten koitetaan otta suitset omiin käsiin marttyrin rooliin heittäytymällä kun itkupotkuraivari ei oikein sopisi tilanteeseen.

koko ajan esim. sukujuhlissa pitäisi olla poseeraamassa vaikkapa kesken keskustelun. Parhaat tilannekuvat tulevat juuri ilman mitään poseerauksia.