Aivoverenvuoto ja kooma :o(!

Jalkapallomaalivahti Edwin van der Sarin vaimolla oli viime joulukuussa aivoverenvuoto. Edwin on 39 ja vaimo varmaan samaa ikääluokkaa. Tällaista luki hänen vaimon aivoverenvuodosta:



"In December 2009, van Kesteren was admitted to hospital, two days before Christmas.[32] Reports said van der Sar's wife had suffered a suspected brain haemorrhage and was in a "very poor" condition. She has since made a full recovery."



Eli hän kai toipunut täysin, vaikka oli huonossa kunnossa. Toivottavasti ap:n veljen vaimollekin käy hyvin!

Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin.

Uskon rukouksen voimaan.

En ehdi nyt lukea ketjua, mutta serkkuni mies sai aivoverenvuodon suunnilleen samassa iässä. Hänet leikattiin, mutta tilanne oli tosi pitkään hyvin kriittinen, lääkärien mielestä välillä jopa toivoton, mutta hän selvisi ja kuntoitui jopa hyvin pian omaksi itsekseen!



Voimia!

Itken kun luen teidän viestejänne. Kaunis kiitos siitä, että olette ajatelleet meitä. En ole saanut tultua tänne kirjoittamaan mitään kun pää on ihan tyhjä ja turta.



Veljeni rakas vaimo ja kahden pienen äiti ei selvinnyt tästä koettelemuksesta. Hän sai uuden aivoverenvuodon eilen ja lääkärit sanoivat, ettei mitään ole tehtävissä :`(.



Veljeni lapset ovat meillä, nukkuvat ja minä olen turta, väsynyt, vittuuntunut, vihainen, ahdistunut ja vaikka mitä. En pysty ymmärtämään miksi näin kävi. Veljeni on sairaalassa edelleen, vaimonsa vierellä. Hänet on kaiketi tarkoitus irroittaa koneista "jossain vaiheessa", en tiedä tarkkaan. En ole jotenkin osannut edes kysyä enkä kuunnella mitä selitetään kun on ollut kädet täynnä työtä näiden lasten kanssa.



Nyt tuntuu vain tyhjälle. Onneksi on oma puoliso vierellä, pelko huomisesta ja tulevasta on musertava.



Kiitos teille, palaan vielä kertomaan fiiliksiä ehkä joskus tai jotain. Elämä on niin paskaa juuri nyt. Tuntuu uskomattomalle, että ootte olleet, vieraat ihmiset, mun tukena tässä...



ap

julmalta... mutta hän voisi olla elinluovuttaja!!Ja auttaa ihmisiä..



Osanottoni.

ja aina etsinyt tätä ketjua käsiini.



Nyt kyyneleet valuvat valtoimenaan. Miten surullista. Voi miten toivonkaan teille jaksamista koko sydämestä!

kajsamista kovasti. Elämä näyttää nyt synkintä puoltaan teille.

Toki myös teidän muiden läheisten, mutta laset menettivät jotain niin arvokasta, että sitä ei pysty millään ymmärtämään. Itsekin olen isäni menettänyt ja siskoni oli silloin vasta 4 vuotias. Hän ei muista isää yhtään. Siksi olisikin ihanaa jos joskus tulevaisuudessa suurimman surun hälvettyä tekisitte lapsille muistokansion heidän äidistänsä ja ajasta tämän kanssa. Sillä noin nuorilla lapsilla ei tule olemaan mitään muuta muistoa kuin se mitä te heille tarjoatte.



Jaksamista AP:lle ja koko hänen suvullensa :(

Tapahtuisipa ihmeitä...

Luin viestisi toissa päivänä ja voin vain kuvitella miten raskasta aikaa tämä teille on. Olen näiden päivien aikana vienyt veljesi vaimoa rukoksissa Taivaan Isän eteen ja monta kertaa olette arkisen työn lomassa käyneet mielessäni. Joka kerta noina hetkinä olen huokaissut rukouksen ylöspäin. Voimia teille kovasti ja muistakaa, että puolestanne rukoillaan!

niin paljon lähetän nyt teille kaikille. Ihan sanaton olo, olen tätä ketjua seurannut alusta asti.



Yrittäkää jaksaa päivä kerrallaan! ='(

Jaksamista koko perheellenne!

Olen niin pahoillani tilanteesta!

jaksamista teille kaikille!



ps toivon että surun keskellä jaksatte pohtia tuota elinluovutuskysymystä, vaikka se varmasti raskaalta ja toisarvoiselta voi tuntuakin.

Muutenhan tapaus olis toivoton, eikä neurokirurgi suostuisi leikkaamaan.



Aivot turpoavat yleensä verenvuodon/ tulpan yhteydessä ja se aiheuttaa aivopainetta, jota yritetään helpottaa leikkauksella. Tietenkin olis parasta, että turvotus laskisi itsellään ennen leikkausta.

ja voimia suruun teille kaikille:( Itse työskentelen akuuttiosastolla ja elämänlanka on välillä vain niin ohut ja elämä epäreilua. Lohduttavia sanoja ei useastikaan vain löydä.

Elämä ei ole reilua :( Itsekin olen menettänyt yhden lapsistani. Lisäksi lähipiiristä on myös mennyt eräs alle nelikymppinen äiti aivoverenvuotoon. En viitsinyt kommentoida aiemmin. Hänen perheensä teki sen ratkaisun, että antoi äidin ruumiin elintenluovutukseen. Ratkaisu ei ollut helppo. Joku onnellinen iloitsee kuitenkin tänäkin päivänä hänen verkkokalvoistaan ja toiset sisäelimistään.



Surettaa kun ajattelee veljesi lapsia. On kohtuutonta, että noin pienet lapset joutuvat luopumaan äidistään. Kaipuu ja ikävä on aluksi kova ja lohduton teille kaikille, mutta onneksi aika armahtaa ja tuo lohtua. Hetki hetkeltä. Mutta maailma ei tule olemaan läheisille enää koskaan sama, se on fakta.



Voimia teille kohdata väistämätön ja jaksamista surussanne!

Minulta on lapsi myös kuollut. Olisi hienoa muuten jos veljesi veisi lapset katsomaan äitiään, varsinkin esikoiselle varmastikin merkityksellinen. Kuolema konkretisoituu lapselle paremmin.



Nykyisin suositellaan niin, että lapsille puhutaan totta kuolemasta. Ei kannata käyttää sellaisia sanoja kuin ikiuni tai mennyt pois. Lapset eivät ymmärrä kuvaannollista kieltä.



Tässä on muutama runo, jotka ovat minua auttaneet





Niin kuin aalto uittaa aallon

yli valtameren,

niin selviydymme mekin

toinen toisiamme tukien.

- Risto Rasa



Murhe lyijyä

rintakehän ja aivojen välissä.

Älä liiku

ennen kuin jaksat sen kantaa.

- Helena Anhava

että toisin kuin luulisi, yleensä vanhemmilla ihmisillä on parempi selviytyä aivoverenvuodosta kuin nuoremmilla (riippu tietysti myös fyysisestä kunnosta eikä ainoastaan iästä). Tämä siksi, että taudinkuvaan kuuluu aivojen turpoaminen ja nuorilla ihmisillä aivoilla ei ole kallon sisällä juuri tilaa turvota. Vanhemmilla aivot ovat jo iän myötä hieman "surkastuneet" ja tyhjää tilaa on kallon sisällä enemmän. Näin kuulin vajaat 10 vuotta sitten, kun 7-kymppinen äitini sai aivoverenvuodon. Välillä näytti jo hyvältä, mutta sitten vuoto alkoi uudestaan ja äiti kuoli.

Toi on täyttä peetä. Mitä nuorempi on niin sitä paremmat mahdollisuudet selvitä. Veljeni oli 11, kun sai massiivisen aivoverenvuodon. Ei kuulemma olisi selvinnyt, jos olisi aikuisena sama tullut. Nykyään täysissä voimissaan elää nuoruuttaan.