Mitä mä teen,mun mies on alkoholisti.

Et juuri voi mitään hänen juomiselleen. Kaikkea, mitä teet hänen hyväkseen, hän pitää itsestäänselvyytenä. Alkoholismi ei ole hänen syynsä, mutta se ei parane ennen kuin hän tajuaa että juominen on ongelma muillekin ja että juominen loppuu vasta kun hän itse ottaa juomisestaan vastuun.



Sinun osaksesi jää vessan siivous, ja kaikkien muidenkin tilojen. Lisäksi osaksesi koituu häpeä, salailu, valehtelu ja selittely. Kovasti mahdollista on, että osaasi kuuluu mustelmat jotka tulivat kaapinov... nyrkistä. Sinun osasi on pelätä, koska poliisista soitetaan, eikä asia ole mukava. Sinun osasi on odottaa, tuleeko mies yöllä kotiin, ja jos, sammuuko hän eteiseen vai pitääkö häntä pelätä. Sinun osasi on odottaa, saako hän lopulta juoppohulluuskohtauksia, joiden aikana hän psykoottinen ja väkivaltainen.



Mä annan sulle neuvon: sano miehellesi, että rakastat häntä, kun hän on selvä eikä sinun tarvitse pelätä, että hän juo heti kun selkäsi sekunniksi käännät. Kerro, että sinua ei naurata se että joku sammuu Annankadun kulmaan housut kintussa, eikä niin hyvää, ahkeraa ja komeaa miestä olekaan, että se hyvittäisi juomisen aiheuttaman tuskan, vihan ja katkeruuden. Sano hänelle, että harkitset suhteen jatkamista hänen kanssaan, kun sinusta tuntuu turvalliselta. Sano hänelle, että siksi aikaa muutat pois, etkä voi luvata odottavasi iän kaiken.



Sano itsellesi: "Minä rakastan omaa elämääni ja sitä, mistä uskon sen tulleen, ja ansaitsen ilon ja onnen. Ja jos haluan auttaa alkoholisteja, voin tehdä sen ansiotyössä tai jossakin vapaaehtoistoiminnassa. Minä en paranna yhtäkään juoppoa rakastamalla häntä rakkaudella joka kuuluu oikealle aviomiehelle, perheenisälle ja ystävälle."



- Alkoholistin veli -

Alkoholistin veli, tuo kirjoituksesi oli todella koskettava. Mietin, mitä kaikkea olet joutunut kokemaan, ja tulen todella surulliseksi. Paljon aurinkoa ja onnea sinulle ja läheisillesi!

Et juuri voi mitään hänen juomiselleen. Kaikkea, mitä teet hänen hyväkseen, hän pitää itsestäänselvyytenä. Alkoholismi ei ole hänen syynsä, mutta se ei parane ennen kuin hän tajuaa että juominen on ongelma muillekin ja että juominen loppuu vasta kun hän itse ottaa juomisestaan vastuun.

Sinun osaksesi jää vessan siivous, ja kaikkien muidenkin tilojen. Lisäksi osaksesi koituu häpeä, salailu, valehtelu ja selittely. Kovasti mahdollista on, että osaasi kuuluu mustelmat jotka tulivat kaapinov... nyrkistä. Sinun osasi on pelätä, koska poliisista soitetaan, eikä asia ole mukava. Sinun osasi on odottaa, tuleeko mies yöllä kotiin, ja jos, sammuuko hän eteiseen vai pitääkö häntä pelätä. Sinun osasi on odottaa, saako hän lopulta juoppohulluuskohtauksia, joiden aikana hän psykoottinen ja väkivaltainen.

Mä annan sulle neuvon: sano miehellesi, että rakastat häntä, kun hän on selvä eikä sinun tarvitse pelätä, että hän juo heti kun selkäsi sekunniksi käännät. Kerro, että sinua ei naurata se että joku sammuu Annankadun kulmaan housut kintussa, eikä niin hyvää, ahkeraa ja komeaa miestä olekaan, että se hyvittäisi juomisen aiheuttaman tuskan, vihan ja katkeruuden. Sano hänelle, että harkitset suhteen jatkamista hänen kanssaan, kun sinusta tuntuu turvalliselta. Sano hänelle, että siksi aikaa muutat pois, etkä voi luvata odottavasi iän kaiken.

Sano itsellesi: "Minä rakastan omaa elämääni ja sitä, mistä uskon sen tulleen, ja ansaitsen ilon ja onnen. Ja jos haluan auttaa alkoholisteja, voin tehdä sen ansiotyössä tai jossakin vapaaehtoistoiminnassa. Minä en paranna yhtäkään juoppoa rakastamalla häntä rakkaudella joka kuuluu oikealle aviomiehelle, perheenisälle ja ystävälle."

- Alkoholistin veli -

en vain ole saanut ,voimaa itsestäni olen ollut alistettu aina.AP.

Hoitoon vaan vaikka tammikuussa

Lisää viinaa koneeseen jos silmät liikkuu!! Ei kukaan ole selvänä jouluna!

Itse jaksoin liian kauan katsoa mieheni juomista. Enää ei kotitöistä tullut mitään. Pesin pyykit, tiskasin, vaihdoin lakanat ja kaikki, tein ruoat. Tästä en pahemmin kiitosta saanut, vaan valitusta siitä kun valitin mieheni juomisesta ja koitin puhua järkeä ja ohjata hänet hoitoon. Niin ei käynyt. Välillä saattoi olla parikin kuukautta selvinpäin mutta yksikin kertakänni johti kuukausien juomiskierteeseen. Noissa juomiskierteissä exäni pää alkoi seota, tuli todella agressiiviseksi, mustasukkaiseksi ja vainoharhaiseksi. Lyöminen ja muu väkivalta alkoi mustasukkaisuuskohtauksissa ja pahoissa riidoissa. Myöhemmin tota läimäyttelyä, nimittelyä, huutamista ja alistamista tuli jo siitä jos en ollut tehnyt jotain tiettyä kotihommaa tai valitin hänen juomisesta. Muistan yhden kerran kun tein ruokaa ja unohdin laittaa liesituulettimen päälle ja ruoka paloi vähän uunissa ja kun avasin uunin niin palovaroitin rupesi soimaan. Tästä mieheni juovuksissa raivostui niin paljon että rupesi huutamaan ja haukkumaan. Mun hermot paloi niin täysin että itsekkin rupesin huutaamaan miehelleni takaisin niin kävi mun päälle ja löi useamman kerran nyrkillä päähän ja kasvoihin. Onneksi nyt olen päässyt tuosta paskasta eroon. Neuvon että jos ei juomista tosissaan halua lopettaa niin lähde äkkiä! Kukaan ei ansaitse alkoholisti kumppania.. ellei sitten itsekkin ole holisti.