Lue keskustelun säännöt.
Läpsittekö/tukistatteko lastanne?
26.03.2010 |
Miten te muut äidit/isät.. Läpsittekö/tukistatteko ikinä lapsianne kun lapsi tekee jotain tuhmaa ja hermostutte? Itse olen päättänyt olla tekemättä näin.. Mutta silti välillä tulee sorruttua tähän harkitsematta.. myös miehelläni.
Kommentit (61)
Yritän kaikkeni, ettei asia menisi siihen. 80% suomalaisista vanhemmista on tukistanut tutkimusten mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja lapseni jota mieheni kanssa läpsimme/tukistamme on 1v4kk. -ap
höpö höpö...
Läpsittekö aikuisiakin joihin hermostutte? Hakekaa apua ennen kun teette jotain peruuttamatonta!!!
jos se aikuinen sylkisi naamaani, löisi ja purisi minua sekä muita paikalla olijoita, haistattelisi ja potkisi jalkoihin! Mutta eipä ole kukaan aikuinen vielä moista tehnyt.
Yritän kaikkeni, ettei asia menisi siihen. 80% suomalaisista vanhemmista on tukistanut tutkimusten mukaan.
voisivat kouluttaa itsensä "hakkaajan ammattiin".
Hakkaajat ovat tulevaisuuden turva. He toimivat kouluissa kurinpitoeliminä. Heidän tehtävänä on hakata huono materiaali ulos nuorista kansalaisista ja täten turvata yhteiskunnan kerma.
Se joka kuritta kasvaa niin kunniatta kuolee. Olisi motto t-paidassa, uniformussa.
On hienoa että maassamme on aikuisia ihmisiä jotka kykenevät läpsimään, tukistamaan ja satuttamaan lapsia mitä erikoisimmin keinoin, kasvatuksen nimissä.
Onhan sekin kyky. Miltä teistä muuten tuntuisi jos joku ulkopuolinen, vaikkapa opettaja ojentaisi lastanne huonosta käytöksestä? Vai läimittekö mieluummin itse omat lapsenne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tukistamaan lastani. Kadun valtavasti sisälläni, ja pyydän tietysti anteeksi lapselta, ja kerron, että olin tyhmä. Eihä siitä tietysti mitään apua ole.
Minun on kuitenkin todettava, että en ole pyhimys, vaan kuolevainen, joka välillä erehtyy.
Tuomitsemista tässäkin ketjussa riittää, vaan ei neuvoja tai vinkkejä kuinka muuttaa tilannetta. Soita neuvolaan, juu juu. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta eivät ikinä tekisi niin omille lapsille, eikä tee. Syynä että lapset häiriintyy, kasvaa kieroiksi ja väkivaltaisiksi yms...eli siis myönnätte että olette myös itsekin väkivaltaisia ja yhteiskuntakelvottomia??
voisivat kouluttaa itsensä "hakkaajan ammattiin". Hakkaajat ovat tulevaisuuden turva. He toimivat kouluissa kurinpitoeliminä. Heidän tehtävänä on hakata huono materiaali ulos nuorista kansalaisista ja täten turvata yhteiskunnan kerma. Se joka kuritta kasvaa niin kunniatta kuolee. Olisi motto t-paidassa, uniformussa. On hienoa että maassamme on aikuisia ihmisiä jotka kykenevät läpsimään, tukistamaan ja satuttamaan lapsia mitä erikoisimmin keinoin, kasvatuksen nimissä. Onhan sekin kyky. Miltä teistä muuten tuntuisi jos joku ulkopuolinen, vaikkapa opettaja ojentaisi lastanne huonosta käytöksestä? Vai läimittekö mieluummin itse omat lapsenne?
ja ojentaisin niitä kurittomia nico-pettereitä siellä koulussa, kun kotona saa huonosta käytöksestä päänsilitystä palkinnoksi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just stop it.
Osaat kait kontrolloida käsiäsi, vai pitääkö ne sitoa ettet satuta muita?
Just stop it.
Osaat kait kontrolloida käsiäsi, vai pitääkö ne sitoa ettet satuta muita?
Leikitkö tyhmää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai miksei Raamatun neuvot kelpaa kasvatukseen? Se joka vitsaa säästää se lastaan vihaa! Tällä on monta sukupolvea Suomessa kasvatettu ja sen ansiosta Suomi on mitä on nykyään!
Just stop it.
Osaat kait kontrolloida käsiäsi, vai pitääkö ne sitoa ettet satuta muita?
Ongelma on juuri se, että kontrolli pettää juuri silloin kun ei pitäisi. Eli siis käsi ehtii läpsäistä ennen kuin aivot ehtivät harkita ja muistaa että näin ei pitänyt toimia.
Ja jokainenhan tietää että se on väärin, mutta millä lopettaa se? Vastauksia kaipaisin lähinnä sellaisilta äideiltä jotka ovat läpsäisseet tai tukistaneet mutta tajunneet lopettaa sen. Täydelliset mammat älkööt vaivautuko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en enää vuosiin, ei ole tarvetta. mies kyllä kurittaa välillä, harmillista
Tuntuisi todella aggressiiviselta käytökseltä lasta kohtaan. Pahin, mitä olen tehnyt, on riuska tönäisy poispäin. Vieläkin tunnen siitä huonoa omaatuntoa. :(
Olen melko äkkipikainen, mutta olen opetellut itsehillintää. Kun lapsi/lapset ärsyttävät, niin mielummin kävelen hetkeksi toiseen huoneeseen ja rauhoitun kuin alan räyhätä lapsille (tai käyn käsiksi). Joskus esikoisen uhmaiän ollessa pahimmillaan mulla oli hetki, jolloin teki mieli lyödä (lapsi itse puri ja löi). En lyönyt, koska se on musta väärin. Sen sijaan pidin lapsesta kiinni niin, ettei päässyt minua vahingoittamaan. Kun lapsi oli rauhoittunut asiasta puhuttiin. Myös jäähylle olen laittanut ja toimii meillä ihan hyvin.
Kannattaa opetella hillitsemään kiukkuaan ja opettaa sitä myös lapsille. Mua on auttanut se, että muistutan itseäni siitä, että multahan ne lapset oppii miten kyttäydytään kun hermot menee... Silloin on helpompi käyttäytyä kuin aikuinen.
on hyvä ohje. Se on ensimmäinen askel.
Tuo toimii lihavuuteen, nikotiiniriippuvuuteen.. Kaikkeen.
Se lähtee itsestä. Sinä itse päätät mitä teet.
Voi jo verenpaineen noustessa miettiä mitä kohta tapahtuu ja miten käyttäydyn lapseni edessä.
Vanhemman ei pitäisi koskaan menettää malttiaan lapsensa edessä. Myös kaikenlainen ilakointi ja apinointi olisi syytä pitää poissa käytöksestään.
Lapsi tahtoo vanhemmiltaan vakaata älykästä loogista seuraa. Sellaista seuraa joka ei ole yllättävää, jännittävää.
Uskon että moni läpsijä läpsäisee ennenkuin miettii tekoaan. Sen näkee jo av:lla.
Todella moni provosoituu täysin turhaan ja tuntuisi myös nauttivan provosoitumisesta.
Vaikka olisi kuinka typerä aloitus niin se ei anna oikeutta teille käyttäytyä vielä typerämmin.
Se on opetus jota olen koettanut ajaa teille kalloon. TE olette valitettavasti todella kovakalloista väkeä.
Nyt kun menette tupakalle ja jätätte vauvanne sitteriin niin miettikää näitä sanojani. Miettikää niitä ajatuksella, hitaasti.
omia lapsia olin "varma" ettei tukkapölly tai selkäsauna ole tarvittaessa pahitteeksi. Olen itse saanut kummatkin lapsena enkä koe olevani traumatisoitu. Silti vaikka olisin kuinka vihainen tai turhautunut kiukutteluun, niin ei ole vielä kertaakaan tullut mieleen aiheuttaa lapselle fyysistä kipua. Huudan kyllä ja roikotan tarvittaessa yhdesä kädestä eri huoneeseen.
istuin koneella ja lapsi tepasteli siihen ja haukkas aimo palan polvesta (oli eka kerta kun puri) mä hyppäsin pystyyn, läpsäisin häntä ja huusin että EI! Lapsi järkyttyi eikä ole purrut ton jäkeen, mutta mä olen ihan varma ettei ois purrut muutenkaan, ei nimittäin töni eikä raavi toisia lapsia jne. Itselleni tuli myös järkytyksenä se, että mä voin läpsäistä omaa lastani noin vain, ja vasta sitten tajuta mitä olen tehnyt.
Sitä ennen, enkä koskaan sen jälkeen ole läpsäissyt lastani. Jossain vaiheessa, kun lapsi oli ihan pieni mä korotin ääntäni aika herkästi, mut senkin sain lopetettua kun vaan päätin, että mä en enää huuda. Että jos haluttaa huutaa niin menen ja katson itseäni peilistä ja kysyn enkä mä aivan varmasti osaa enempää? Jo pelkästään sen oman tympeän naaman näkeminen peilistä jotekin pysäyttää sen tilanteen ja sitä tajuaa mitä on tekemässä. Koska oikeasti pieni lapsi ei edes osaa tehdä mitään sellaista, joka oikeuttais huutoon ja riehumiseen.
Vielä on sana tehonnut ja saa tehota vastaisuudessakin. En aio ikinä lyödä ketään, kaikkein vähiten lapsiani. Sitä paitsi ovat niin ihania, ettei ole tarvettakaan. Ovat 10- ja 8-v.