Nyt mua alkaa todellakin kyllästyttämään nämä koulukodeista

Olen miettynyt, että parantaisikohan monikin näistä nuorista tapansa, jos saisivatkin jäädä kotiin karattuaan. Alkaisivat totella vanhempiaan, käydä koulua kodista käsin ja lopettaisivat hölmöilyn vain sen vuoksi, että saisivat jäädä kotiin asumaan, eikä tarvitsisi mennä enää koulukotiin.



Minulla on se käsitys, että kukaan ei anna näille nuorille uutta tilaisuutta. Heihin ei luoteta. Eihän ne nuoret hölmöillessään tajua joutuvansa koulukotiin, vasta koulukodissa he tajuavat, että parempi olisi ollut totella vanhempia ja käydä koulussa. Ainakin ne nuoret, jotka eivät ole huumeisiin sekaantuneet.

järkyttävää jätää hormonimyrskyissä hilluva nuori oman onnensa nojaan. Kannattaa miettiä myös sitä, että siitä omasta pienestä taaperostakin voi tulla todella hankala murkku...

Meidänkin nuoret ovat kilttejä nuoria mutta todellakin se on niin suurten muutosten aikaa ja hormonien huisketta että tukea ja tiukkaakin sellaista tarvitaan. Silti kapinoidaan.

Onko sinulla lapsia? Minun poikani on sijoitettuna 600km päähän jotta saisi rauhassa käydä koulunsa. On ollut kiusattuna kolmannesta luokasta lähtien ja ei kertakaikkiaan onnistu koulunkäynti täällä. Pinnasi ja voi niin pahoin että hain huostaanottoa ja psykiatrista apua.

Ja ei vielä ole jäänyt palaamatta lomilta mutta sekin päivä voi joskus tulla ja sitten onkin hätä masentuneen nuoren puolesta. Ja sun mielestä pärjätköön omillaan?

mutta voin kertoa, että ehkä yksi sadasta :)



Ja heille kyllä annetaan tilaisuuksia, kasvatetaan luottamusta puolin ja toisin. Ja lisätään vastuuta omasta itsestä.



Hyvin hyvin harvalle nuorelle koulukoti on ensimmäinen sijoituspaikka. Joillekin on, mutta useammalle se on se viimeinen (jos vankilaa ei lasketa mukaan) paikka, kun elämä muualla ei ole onnistunut. "Parhaimmillaan" jollakin yläkouluikäiselle saattaa olla takana kahden käden sormilla laskettavissa oleva määrä sijoituspaikkoja.

Onko unonhtunut oma murrosikä kokonaan? Tosiasia on se että nykyään joka helvetin pienistäkin asioista menee sossuun ilmoitus, kun niitä on tarpeeks niin katsotaan että parempi ottaa huostaan.



Itse murkkuna join viikonloppuisin, jos jäin kiinni poliiseille, mun käskettiin kaataa juomat maahan ja sitten sain mennä. Ei musta minnekään ilmoiteltu, ei tarttenut juosta sossussa ja sain asua kotona, toista se olis tänä päivänä, olisin varmaan huostassa. Olen ihan hyvästä kodista lähtöisin ja olisi ollut kauheaa joutua asumaan jossain muualla.

Nykyajan nuorilla on kauheat paineet, ei käy kateeks nuoria päinvastoin, on niin kovaksi mennyt maailma.

Mun poika on ihan normaalissa perhekodissa, ei ole tehnyt rikoksia.

Valtiolla on edelleen omia koulukoteja, ja sitten on pari yksityistä.



Ei sinne koulukotiin tai huostaan yleensäkään oteta mistään "normaaleista murkkuiän" alkoholikokeiluista.



Taustalla on kyllä muitakin seikkoja. Yleensä koulunkäynnin vakava laiminlyönti, kohtaamisia syystä tai toisesta poliisien kanssa. Tai sitten se kortin toinen puoli, eli vanhempien laiminlyönnit lapsen kasvatuksesta ja huoltamisesta.



Ja ensimmäinen keino on avohuollon tukitoimet ja viime sijaisena huostaanotto / sijoitus. On nimittäin sen verran kallista lystiä yhteiskunnalle, ettei sijoituksia heppoisin perustein tehdä.



Toki varmasti joskus on tapauksia, joissa on tehty turhan radikaaleja ja hätiköityjä päätöksiä.