30v neitsyt vastaa kysymyksiin

oikean ihmisen kanssa. sit kun se tulee luonnotaan ja ei jännitä, antaa nauttia vaan. mutta eihän sitä osaa kaivata niin jos ei ole ollut. harrastatko masturboimista edes ap? miksi et lähde 22vuotiaan mukaan? mut kauheeta kun ap alkaa ottamaan takaisin "menetettyjä" vuosia nautinnosta!

mut seksillä saa kyllä hyvät riidatkin aikaiseksi.

ja elää loppuelämäni sen miehen kanssa, mennä naimisiin ja saada lapsia. En halua "kokeilla" suhdetta. Ja vaihtaa taas toiseen.



tämä sulle 65

ongelmat kyseessä kun tuo parisuhteen puuttuminen. Ensiksi kyllä itse hoitaisin itseni kuntoon, ennen kuin edes haaveilisi rakkauden täyteisestä parisuhteesta.

Perhe vaatii ihan hirveästi ja hyvin monena päivänä se ei anna mitään.

Hän oli ja on ihana mies. Tuo olisi hänen tapaista. Ei ehkä pystynyt sanomaan sitä minulle, kun tiesi minun olevan jo rakastunut häneen. Hieno mies.

ja elää loppuelämäni sen miehen kanssa, mennä naimisiin ja saada lapsia. En halua "kokeilla" suhdetta. Ja vaihtaa taas toiseen. tämä sulle 65

Ethän sinä ole ollut vaan yhden miehen kanssa, vai muuttuiko tarina jo?

Et voi tietää tulevaisuudesta ja sinun realismisi kanssakin näyttää olevan vähän niin ja näin.

22 vuotiaastakin. Ei kannata ap olla niin valikoiva. Varsinkaan sinun tilanteessa. Voi olla, että jää luu käteen.

Kyllä tämä edel. mies oli 2. elämässäni.

Puhun seksin harrastamisesta monen kanssa.



Kyllä seksiin halukkaita löytyy, sen olen huomannut.

että mieskin rakasti ap:ta, mutta pelkäsi/tajusi ettei kaiken omassa elämässään kokemansa jälkeen välttämättä pysty olemaan ap:lle se mies, jota tämä etsii. Luulen myös, että mies pelkäsi ettei pystyisi tarjoamaan elämänmittaista sitoutumista.



Todennäköisesti kaiken tämän kertominen tuntui niin vaikealta, että lähti siksi. Mies varmaan koki jollain lailla, ettei ollut ap:n neitsyyden ja rakkauden arvoinen.

sitä parisuhdetta? Mitä väliä on jollain neitsyydellä?



Olen samaa mieltä yllä olevan vastaajan kanssa, että joko tämä on provo tai sitten ap:llä ihan oikeasti jotain muita ongelmia.

mies pelästyi ap:n tilannetta ja lähti pakoon. Yleensä on helpointa ja yksinkertaisinta vain kadota. Normiälyinen ihminen tajuaa siitä, että mistä on kyse.

että mieskin rakasti ap:ta, mutta pelkäsi/tajusi ettei kaiken omassa elämässään kokemansa jälkeen välttämättä pysty olemaan ap:lle se mies, jota tämä etsii. Luulen myös, että mies pelkäsi ettei pystyisi tarjoamaan elämänmittaista sitoutumista. Todennäköisesti kaiken tämän kertominen tuntui niin vaikealta, että lähti siksi. Mies varmaan koki jollain lailla, ettei ollut ap:n neitsyyden ja rakkauden arvoinen.

Olet kultainen.

ap

ja ihme kyllä se eräänä päivänä löysikin minut.

Oma tilanteeni oli se, että lähdin seksiin liiankin heppoisin perustein, eikä siinä varsinkaan näin jälkikäteen ajatellen ollut järkeä. Olen vasta jälkikäteen tajunnut miten epätoivoinen olïnkaan, vaikken sitä kenellekään myöntänytkään. Olinhan ihan hyvin menestynyt, mukavan näköinen nainen, eikä mulla mitään hävettävää kai olisi ollutkaan. Se mitä tunsin sisälläni oli kuitenkin raadollista.

Jos kaltaiseni "kehäraakki" löysi oikean rakkauden, niin miksei sinunlaisesi puhdassydäminen ihminen sitä löytäisi. Pysy valitsemallasi tiellä, olen ihan varma että vielä löydät sen oikean elämääsi.

että mieskin rakasti ap:ta, mutta pelkäsi/tajusi ettei kaiken omassa elämässään kokemansa jälkeen välttämättä pysty olemaan ap:lle se mies, jota tämä etsii. Luulen myös, että mies pelkäsi ettei pystyisi tarjoamaan elämänmittaista sitoutumista. Todennäköisesti kaiken tämän kertominen tuntui niin vaikealta, että lähti siksi. Mies varmaan koki jollain lailla, ettei ollut ap:n neitsyyden ja rakkauden arvoinen.

Olet kultainen. ap

ja elää loppuelämäni sen miehen kanssa, mennä naimisiin ja saada lapsia. En halua "kokeilla" suhdetta. Ja vaihtaa taas toiseen.

tämä sulle 65

Moni haluaakin juuri noin, mutta elämä heittelee. Suurin osa lähtee parisuhteeseen sillä mielellä, että odottaa sen kantavan. Jos oikeasti haluat miehen ja perheen, niin sinun on vaan uskallettava ottaa se riski, että parisuhde ei sitten kuitenkaan kestäkään. Ei sitä kokeilematta tiedä.

Mutta jos seksiä suostut harrastamaan vasta avioliitossa, se kyllä rajaa melko suuren "valikoiman" miehiä ulkopuolelle. Sitten kannattaa etsiä jostain uskovaisten piiristä.

ettei suostu harrastamaan seksiä vasta avioliitossa, vaan myös avoliitto tai kihlaus riittävät.

ja elää loppuelämäni sen miehen kanssa, mennä naimisiin ja saada lapsia. En halua "kokeilla" suhdetta. Ja vaihtaa taas toiseen. tämä sulle 65

Moni haluaakin juuri noin, mutta elämä heittelee. Suurin osa lähtee parisuhteeseen sillä mielellä, että odottaa sen kantavan. Jos oikeasti haluat miehen ja perheen, niin sinun on vaan uskallettava ottaa se riski, että parisuhde ei sitten kuitenkaan kestäkään. Ei sitä kokeilematta tiedä. Mutta jos seksiä suostut harrastamaan vasta avioliitossa, se kyllä rajaa melko suuren "valikoiman" miehiä ulkopuolelle. Sitten kannattaa etsiä jostain uskovaisten piiristä.

Haluan sen parisuhteen ja elää loppuelämäni sen miehen kanssa, mennä naimisiin ja saada lapsia. En halua "kokeilla" suhdetta. Ja vaihtaa taas toiseen.

Anteeksi, mutta tuntuu, että sinulla on todella epärealistiset kuvitelmat parisuhteesta ja perhe-elämästä. Kaiken lisäksi niputat kaiken sen "hyvän", mitä kuvittelet parisuhteen ja perhe-elämän edustavan, seksiin. Haluat nuo paketissa, ilman toista ei voi eikä saa olla toista.

Entä jos kaikesta huolimatta kävisikin niin, että kauan kaipaamasi parisuhde syntyy, mutta kariutuu jossain vaiheessa? Ja jos ette syystä tai toisesta saisikaan lapsia, kokisitko silloin, että antauduit seksiin ja suhteeseen "turhaan"?

Ymmärrän ap:ta tietyssä mielessä, en minäkään pysty irtosuhteita harrastamaan. ENkä usko että ap:lle tekee ollenkaan hyvää jos nyt vaan hyppää sänkyyn jonkun kanssa päästäkseen eroon neitsyydestä niinkuin jotkut täällä kehottavat.



Sen sijaan sun ap pitäisi mun mielestä koittaa keskittyä muihin asioihin elämässä, siis muihin kuin parisuhteen epätoivoiseen etsintään. Sillä keinoin se oikeakin tulee helpommin vastaan...kyllä sä vielä rakkauden löydät, minä ainakin uskon niin. Ehkei sitä neitsyyttä kannata heti kättelyssä mainostaa mutta ei se oikeaa miestä minnekään pelästytä jos on muuten vakavissaan eikä ihan papin aamenta tartte odottaa.

Haluan sen parisuhteen ja elää loppuelämäni sen miehen kanssa, mennä naimisiin ja saada lapsia. En halua "kokeilla" suhdetta. Ja vaihtaa taas toiseen.

Anteeksi, mutta tuntuu, että sinulla on todella epärealistiset kuvitelmat parisuhteesta ja perhe-elämästä. Kaiken lisäksi niputat kaiken sen "hyvän", mitä kuvittelet parisuhteen ja perhe-elämän edustavan, seksiin. Haluat nuo paketissa, ilman toista ei voi eikä saa olla toista. Entä jos kaikesta huolimatta kävisikin niin, että kauan kaipaamasi parisuhde syntyy, mutta kariutuu jossain vaiheessa? Ja jos ette syystä tai toisesta saisikaan lapsia, kokisitko silloin, että antauduit seksiin ja suhteeseen "turhaan"?

vain kaksi vaihtoehtoa??

- irtosuhteet tai parisuhde??



Eikö miesten kanssa voi olla ilman, että pitää mennä naimisiin ja/tai muuttaa yhteen, mutta kuitenkin niin, että se ei ole irtosuhde?

Onko nuo todellakin ne vaihtoehdot??

Hei!

En tiedä luetko enää tätä, tämä on muutaman kuukauden vanha keskusteluketju. Jokatapauksessa.

Minäkin olen 27vuotias neitsyt nainen.

Olen, ainakin tähän saakka elänyt uskovaisen elämää, ja se selittää kaiken. Kahta miestä olen rakastanut, mutta he eivät halunneet seurustella. Jotain fyysistä oli, mutta ei seksiä kuitenkaan.

Nämä kokemukset on alkaneet tehdä mut hulluksi. Ensiksi saa vähän läheisyyttä, sitten se otetaan pois. On jotai, mutta ei kuitenkaan mitään.



On aika ymmärtämätöntä kuinka jotkut ihmiset tällä palstalla vähättelevät seksin merkitystä, tai parisuhteen ja perheen merkitystä. Helppo on sanoa, että voit aivan hyvin olla onnellinen ilman niitäkin, jos ne heillä itsellä on.



Musta tuntuu että en enää pysty elämään yksin. Kaipaan miehen läheisyyttää enemmän kuin mitään muuta, enkä enää pysty keskittyä mihinkään.



Tapasin pari viikkoa sitten yhden miehen ja meillä oli jotain seksiä mutta ei yhdyntää. En usko että kumpikaan on kiinnostuntu suhteesta. Nyt hän pyysi taas tulemaan luokseen. Tiedän mitä se tarkoittaa. Näinkö mun neitsyyteni sitten lähtee? Koko elämäni ajattelin että teen sen vasta avioliitossa. Muutaman vuoden olen ajatellut, että teen sen kun seurustelen. Nytkö siis jätän kaikki periaatteeni ja teen sen yhdenillantuttavan kanssa? En tiedä mitä ajatella.



Olen kaunis ja kukaan ei myöskään usko, ettei mulla ole koskaan ollut edes poikakaveria. No, olis ollu jos olis ollut musta kiinni..mutta kun näille tapaamilleni miehille ei mikään kelpaa,,ne on itse 30+ ja edelleen sinkkuja (ja toinen on neitsyt).



Nyt olen kyllä jo niin katkerakin, että kuka minut haluaisikaan omaksi naisekseen...Ja jos nyt menen sänkyyn, olen kyllä todella helppo ja halpa nainen..



Kyllä ihmisellä on kaipuu toisen luokse, se on se normaali tila. Ihmisen joka ei tiedä miltä tuntuu olla koko elämä yksin (tai tähänastinen elämä) ei kannattaisi alkaa jakelemaan mitään ylimielisiä tai vähätteleviä kommentteja.