Miksi kaikki eivät löydä puolisoa? Ystäväni on kaunis,
sanavalmis, koulutettu ja sosiaalinen nainen, mutta on elänyt koko elämänsä ilman vakituista kumppania. Hän olisi halunnut kyllä löytää miehen, mutta niin vain ei ole käynyt. Miksi niin moni on yksin, vastoin tahtoaan?
Kommentit (37)
Googletin tuon kirjan ja sen esittelyissä kehotetaan olemaan hukkaamatta aikaa vääriin miehiin. Mutta kun kaikilla ei ole niitä vääriäkään miehiä, kuten ei ole ystävälläni. Minusta se on väärin, vaikka mitään oikeutta puolisoon ei olekaan olemassa. -ap
sellainen jonka kanssa ei ole mitään puhuttavaa, tai huumorintajua tms?
Kyllä se rajoittaa suhdemarkkinoita. Olen itse silleen semiestynyt, ja ei oo ollu helppoo. Nyt oon kyllä parisuhteessa.
Oletko varma, ettei hän halua elää yksin?
Tuo Säännöt-kirja lupaa kaikille "takuuvarmasti" puolison :)
Googletin tuon kirjan ja sen esittelyissä kehotetaan olemaan hukkaamatta aikaa vääriin miehiin. Mutta kun kaikilla ei ole niitä vääriäkään miehiä, kuten ei ole ystävälläni. Minusta se on väärin, vaikka mitään oikeutta puolisoon ei olekaan olemassa. -ap
seksuaalisesta suuntautumisestaan?
Minulla ei ole ongelmaa, minullahan on mukava ystävä! Ystäväni itse sanoo usein sivulauseessa, että jos hän joskus löytää miehen jne. On myös sanonut, että kukaan ei ole halunnut häntä. Ja hän on ehdottoman hetero, siitä hän on varma. -ap
ja sen ongelman syy on juuri siinä, että kauniin, älykkään, koulutetun, sanavalmiin ja varakkaan nuoren naisen kanssa samanvertaisia miehiä (compatible) on niin kovin vähän. Joskus täytyy etsiä ja odottaa pidempään, että osuu kohdalle. Toisilla on myös enemmän tuuria sattuman kanssa kuin toisilla.
Haluaa pakonomaisesti löytää itseään kaikinpuolin tasokkaamman miehen ( sama vika ainakin 3/4 suomalaisista naisista, joten yksin ystäväsi ei ole)
t. mies
Minä en niele tällaista "miksi niin moni joutuu olemaan yksin" -ajatusta. Kyllä ne syyt ovat yksilötasolla.
- Ollaan liian nirsoja/kiinnostutaan sellaisista puolisoehdokkaista, jotka eivät kykene tai ole kiinnostuneita pitkästä suhteesta/arvostetaan vääriä ominaisuuksia vastapuolessa.
- Ollaan dumpattu hyviä ehdokkaita mitättömien syiden vuoksi, eikä ole sittemmin tärpännyt.
- Itse ei olla kyvykkäitä sitoutumaan pitkäaikaisesti.
- Itse ei olla kykeneväisiä pitkään parisuhteeseen siinä mielessä, että ei osata tehdä kompromisseja, joustaa jne.
- Ongelma on jossain muualla, kuten luonteessa.
Eikä ihminen ole itse kovinkaan taitava aina arvioimaan omaa luonnettaan onko se esim. "ihana ja fiksu" vai tosiasiassa tylsä ja pinnallinen.
hän on tottunut elämään omillaan. Eikä hän etsi mitään tiettyä, vaan nimenomaan halveksuu niitä, jotka asettavat ulkoisia vaatimuksia mahdollisille kumppaneilleen. -ap
parisuhteessa nuoruuden rakkauteni kanssa. Itsekään en ole ollut siis parisuhdemarkkinoilla aikuisikäisenä. -ap
Myöhään liikkeellä - parhaat viedään jo lukiossa
Toiselle kierrokselle voi ehtiä.
mitä et tiedä, kun et varmaan sekstaile tai asu sen kanssa?
minunkin on ollut vaikea löytää miestä, yleensä se menee juuri niin, että ne joista itse on kiinnostunut, haluvat vain seksisuhteen, ja ne joista ei ole kiinnostunut, haluavat myös muuta. Mutta esim. viimeisin minusta kiinnostunut on niin kuolettavan tylsä, että masennun totaalisesti hänen seurassaan. Ei se ulkonäkökään oikein iske, vaikka on ihan ok, mutta en ole vielä kertaakaan havainnut hänen jutuissaan mitään hauskaa, ja huumori on minulle tosi tärkeää. Kun hänen kanssaan puhuu, on kuin lukisi samaa kirjaa kymmenettä kertaa peräkkäin, mitään uutta tai mielenkiintoista hänen ajatuksissaan ei ole. Pitäiskö mun nyt sitten tyytyä tähän, kun ei ole muitakaan? Mieluummin olen itsekseni. Löydän varmaan jonkun, jonka tylsyys on samaa tasoa kuin omani.
Ja monet noista minunkin lukioaikojeni hottiksista on lasten ja työnteon myötä lävähtänyt sen verran, ettei niitä voi enää sijoittaa kategoriaan "parhaat".
naisen mielestä niin se ei tarkoita välttämättä samaa miesten mielestä.
Monet ihmetteli, kun en seurustellut, vaikka kyllä tarjokkaitakin oli (teknillisessä yliopistossa kun opiskelin).
Kuitenkin kriteerit olivat minulla korkeat. En pystynyt näkemään yhteistä tulevaisuutta esim. ihmisen kanssa, jolla oli liian pienet housut. Toista voi muuttaa toki, mutta jotkut asiat on sisäsyntyisiä ja tulevalta kumppanilta vaatisin kyllä sisäsyntyisenä hyvää makua ja estetiikan ymmärtämystä.
No, mulle se napakymppi sitten lopulta tuli. Nyt naimisissa ja lapsiakin jo. Mutta jos tämä ei olisi tullut vastaan, olisin mieluummin ollut yksin.
Itse löysin sen parhaan lukiossa niinkuin joku kirjoitti. Nyt pitäisi olla sillä toisella kierroksella ja kaverit ihmettelee miksi minulla ei ole miestä.
1. Pelkästään se että on mies ei riitä.
2. Arki sujuu todella hyvin ilman miestä, paremmin kuin työmatkoilla 150vrk vuodessa olleeen miehen kanssa, ystävät tarjoavat siis tarjoavat miehiään remontti-, kanto-, lumi,- jne töihin, ennen ei kenellekään tullut mieleenkään kun kerran piti kotona olla mies.
3. En ole vielä keksinyt kuin yhden asian mihin miestä kaipaan ja sellaista seuraa kyllä löytyy ja onhan minulla terveet kädet.
jos ihmisen määrittelee tuollaisilla asioilla kuten koulutus, sosiaalisuus jne. Loppujen lopuksi ainoa mikä merkkaa on ihmsten väliset kemiat, niin typerältä kuin se kuulostaakin.
Pitää olla avarakatseisempi, se oikea voi löytyä ihan toisenlaisten ihmisten joukosta kuin mitä etsii.
Tämä kirja alkaa just tuolla esipuheella,minkä ap kirjoitti.