Lue keskustelun säännöt.
Mikä siinä yökyläilyssä rasittaa? En ymmärrä?
21.03.2010 |
En ole tainnut koskaan kieltää lasten kavereita jäämästä meille yöksi, enkä ymmärrä mikä siinä rasittaa? Me ainakin eletään ihan normaalisti onpa lapsilla kavereita tai ei. Kiva kun lapsilla on seuraa ja ihan omatoimisia ovat kaikki olleet, joten mitään erityistä passaamista ei tarvita. Ja mikä sen mukavampaa kun omat lapset on yökylässä ja saa itse omaa aikaa?
Kommentit (55)
et joku lapsi aamiaisella vetää ruokaa henkeen? Pls sanokaa että se oli vitsi.
Meillä silloin tällöin yövieraita, ihan ok juttu. Ja aamiaista 6-8 vuotiaat osaa laittaa ihan itsekseen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä nakkaavat repun lastenhuoneen nurkkaan kun tulevat perjantaina koulusta yökylään. syövät ja painuvat huoneeseen. En näe kuin iltapalalalla seuraavan kerran.
Otan ihan reilusti päivätorkut sohvalla jos nukuttaa ja elän normaali elämää. Jos ei kaverille ruoka maistu, ei voi mitään. Syö sitten paremmin kotonaan.
Aamulla nukun siihen asti kun väsyttää. Kyllä omat lapset antavat jotain aamupalaa jos en itse ehdi herätä. Löytävät kaakaota ja leipää kaapista.
Ei näitä yökyläläisiä paljon illan aikana näe, eikä kyllä silloin omiakaan kun viihtyvät huoneessa.
Mutta ehkä se johtuu siitä, että meillä ei ole ollut mummoloita, minne viedä lapsia ja olemme tottuneet, että he ovat jatkuvasti elämässämme. Siihen on tottunut, että porukkaa on kotona ja arki kulkee omalla painollaan. Ihan normaalielämää vietän, vaikka on yövieraita.
Jos tirskunta häiritsee tai poikien mölinä huoneessa, käyn karjaisemassa, että suu kiinni, minä nukun. Hiljaisuus tulee ja eipä ole kaverit silti jättäneet tulematta.
Pojan yks kaveri vain kerran oli maininnut, että sun äidillä on kova ääni kun se suuttuu. Samanlailla karjaisen koko porukalle kuin omilleni jos menee homma överiksi.
t. neljän äiti
MUTTA en nauti siitä pätkääkään :-/ Lapsia on omasta takaa kolme 9-15v ja miehen kaksi lasta ovat meillä joka 2. vkonloppu joten välillä on ihanaa viettää ihan rauhallinen viikonloppu.
Teinit ovat aikamoisia kikattelijoita ja netissäroikkujia, joten mä en vaan jaksais semmosta jatkuvasti. Olenkin sanonut tytöilleni, että tää on mun koti ja mä määrään. He tehkööt samat sitten omille lapsilleen isona!
Kaikenkukkuraksi meidän 13 v keskimmäinen lapsi unohtaa kaikki etukäteen sovitut käyttäytymissäännöt ja "esiintyy" kavereidensa edessä aina niin, että joudun korottamaan ääntäni AINA jossain vaiheessa iltaa ja se ei ole tosiaankaan kenenkään mielestä mukavaa.
että olenpa pösilö, kun en enempää kannusta lapsia yökyläilemään ja kutsumaan yövieraita. Onhan se vähän rassaavaa, mutta on tää kyllä heidänkin koti, ja ovat raasut vanhempien diktatuurin armoilla useissa perheissä näköjään. Kyllä meillä usein väännetään yökyläilystä ja saa tulla useinkin, ei kai niistä mitään riesaa ole, jos ei sellaista tee. Neuvoo mitä syövät jne. ja jos meluavat, niin voihan niille sanoa, että olkaa vähän hiljempaa. Itse en halua olla mikään pelottava tyranni, enää. Ny se loppu!
vielä ahkeraan yökyläillä. Meillä on ollut yövieraita mutta valvovat pitkään, 24 asti ja tekee mieli jo itse mennä nukkumaan aiemmin kuin ne.
Aamulla herätään kukonlaulun aikaan ja ollaan kiukkuisia koko päivä.
Meillekkin viikonloput on pyhitetty perheen kesken, myös minulle ja miehelleni että saadaan olla rauhassa ja jutella ja olla vaan.
Kyllä toisten lapsista aina on vaivaa, ei meidän 6v ainakaan laita aamupalaa kaverilleen, kyllä mun on nouistava sitä tekemään, niin, silloin kukonlaulun aikaan.
Ja täytyyhän noita nyt vähän vahtiakkin, muuten on koti mullin mallin aivan varmasti,enkä minä ainakaan nuku jos en tiedä mitä ne puuhaa.
Mutta, siitä huolimatta meillä on yökylässä joku kerran kahteen kuukauteen, onhan se lapselle kivaa. Enenmmän yölyläillään sitten kesällä kun on lomaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossa me ollaan. Ei koskaan tiedä, tuoko joku sen taas tullessaan, vai saako meiltä lähteissään. pitää vaihtaa kaikkien lasten lakanat ennen vierailua ja lähtiessä myös. Sekä tehdä jonkinlainen matosaneeraus.
Mutta koitan jaksaa.
Mulle on muutama ihminen ihan kauhistellut miten rankkaa jos meillä on ollut 1 lapsi hoidossa. Meillä on välillä 3 lasta hoidossa vaikka mulla on 3 alle kouluikäistä! Ja yksi naapuri suunnilleen suuttuu lapselleen jos se kysyy toisen kerran saman viikon aikana että saako se tulla meille kun ei saa toisten nurkkiin tulla! Heidän luokse ei koskaan mene kukaan lapsi paitsi synttäreille.
Nyt joululomalla on kolmet lapsivieraat ja n. kerran kuussa joku kummilapsista on yökylässä, joskus kaksi lasta yökyläilee.
Ei siitä ole kyllä ylimääräistä vaivaa. Kokeilkaa joskus. Ja eikö teillä ole pyykkikonetta, yksi pussilakanasetti ja aluslakana, mikä siinä on niin vaikeaa. Mikä ihme voi olla niin raskasta?
On meillä naitu ja juotu jopa pullo viiniä illalla jos on ollut yövieraita. Eletään aina ihmisiksi niin ei tarvi mitään vierailtakaan peitellä. Lapset ovat niin luonnollisia että enemän aikuiset yökyläilijät verottaa voimia.
Minusta mikään ei ol niin tärkeä kuin muut ihmiset ja ihmissuhteet ja sosiaaliset taidot. Niistä se onni tulee. Ja niihin taitoihin kannustan lapsiani, pianonsoitto saa jäädä vähemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä syyt;
lastemme kaverit ovat todella seurallisia (mikä on minusta hirmu hyvä asia) mutta siinä ne kaikki sitten ovat ja pälisevät ja kyselevät kaikkea mahdollista ja vähän väliä. Kun tekisi mieli vaihtaa yöpaita päälle, nostaa jalat sohvalle ja tosiaan avata se viini. En ota, jos on lapsia vieressä kyselemässä "mitä toi on?" "miks sä juot sitä?" "äiti sanoo että se on myrkyllistä.." jne.
Ja, kun relaan kotona ilman vieraita saatan jopa heittäytyä ihan villiksi ja päästää paukun ihan tosta vaan ja siitä tulee iso numero.
Ei,en paukuttele vieraiden läsnäollessa vaikka miten olisi luonnollista.
On eri jos rötväillään kotona ilman vieraita, vaikka ne lasten kaverit onkin ihania lapsia.
Meillä ei lapset jumitu huoneisiinsa, jolloin ne olisivat kuin ilmaa.
enkä yhtään ymmärrä, miksi sitä pitäisi harrastaa. Meillä on joka päivä talo täynnä lasten kavereita, ja kyllä omatkin lapset jo alkavat illan mittaan toivoa, että vieraat menevät kotiinsa. Heillä on ilmeisesti itselläänkin tarve rauhoittua, olla vain, tai lukea jotain kirjaa tms. kaikessa rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei meillä mun ystävätkään yövy, vaan tavataan kaikki aina päiväsaikaan. En ole koskaan kokenut eristäytyväni ystävistäni.
mutta oikeasti yökyläilyjä on todella hankala järjestää, kun joka lauantai on lapsella peli ja eivät nuo aina malta ihan ajoissa nukkumaan mennä.
Se ei ole kuitenkaan järkevää valvoskella ennen pelejä. Ja monesti pelireissuilla menee niin myöhään, että sittenkään ei enää viitsi yökyläläistä meille hakea. Tai jaksa tuo lapseni enää mihinkään lähteä.
Ja taas jos sattuu, että on yksi viikonloppu useamman kuukauden aikana, että pelejä ei ole, niin silloin kaverilla tietysti on pelit:)
Mutta tästäkin huolimatta toisinaan saadaan niitä yökyläilyjä järjestettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on "vain" yksi lapsi, joten mielellään otetaan yökylään. Laitan yleensä jotain lapsille mieluista purtavaa, annan lasten elokuvan katseltavaksi tai Wii-pelin pelattavaksi.
No problemos.
lapsilla tilavat omat huoneet, tai useampi kerros huushollissa. Jossain tilavassa omakotitalossa tuskin on haittaa, vaikka sitä kikatusta olisikin. Mutta kun koti on pieni, ja vain yksi telkkarikin. Niin en halua istua siinä sohvalla tiiviisti vieraiden lasten kanssa, vaan omieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minustakin se kaveeraus päivällä riittää, öisin nukutaan.
joiden kotiin ei ole ikinä saanut mennä. Kun ei äiti jaksa...todennäköisesti vetää lärvit aina innoissaan kun on saanut lapsensa meille.
Yhden opettaja sanoikin, että on hyvä kun tämä poika saa viettää meillä niin paljon aikaa. On ollut ekaluokasta asti sellainen surusilmäinen yksinäinen lapsi.
Onneksi meille mahtuu, vaikka tilaa ei kovin paljoa olekaan.
ettei silloin voi ryypätä normaalisti! Hävetkää, juopot akat!
Kiva kun täällä on muitakin, jotka eivät tykkää yökyläilyistä. Meillä on vielä vauvakin. Kai sitä jossain vaiheessa täytyy kestää, mutta itse määritän rajat. En muuten päästä omaani toisille, koska emme ole vastavuoroisia. Eri asia olisi esim. serkut, mutta meillä ei ole sellaisia serkkuja, jotka vois käydä.
Miksi pitäisi olla yökylässä, kun päivisinkin voi tavata? Meillä ei saa kikatella 22.00 myöhempään ja yleensä menevät 21.00 nukkumaan. Meillä on vauva, leikki-ikäinen ja isoveli, joten porukkaa riittää jo omasta takaa, samoin puuhaa.
Meillä ei kielletä lapsia jäämästä yöksi vaan yökyläilyt pitäisi lasten keskenään sopia etukäteen. Lapset täällä lähtevät jo ennen 18.00 viimeistään kotiinn
Tai no taitaa johtua tästä "nykyajan" vanhemmuudesta ylipäänsä eli kaikki lapsiin liittyvä on monille vanhemmille " rankkaa" tai " vaativaa" , ehkä myös nää yökyläilyt. Itse en koe uhrautuneeni lapseni vuoksi enkä koe lapsen hoitamista rankkana vaikka pahemmnan sorttinen uhmaikä menossa. Meillä on käynyt kavereita jo yökylässä ja kaikki mennyt paremmin kuin hyvin! Saavat tulla vastakin. Monesti olen kyllä huomannut ihmetteleviä katseita erään kaveriperheen vanhemmilta kun olen tarjoutunut ottamaan heidän lapsiaan hoitoon, jotta pääsevät vähän rentoutumaan, mutta he edustavatkin tätä " nykyaikaista" perus perhettä, jossa lapset tuntuu olevan jatkuva riesa ;) Onneksi heitä ei kavereissamme ole monia vaan hoitelemme lapsiamme puolin ja toisin kavereidemme kanssa!
Tai no taitaa johtua tästä "nykyajan" vanhemmuudesta ylipäänsä eli kaikki lapsiin liittyvä on monille vanhemmille " rankkaa" tai " vaativaa" , ehkä myös nää yökyläilyt. Itse en koe uhrautuneeni lapseni vuoksi enkä koe lapsen hoitamista rankkana vaikka pahemmnan sorttinen uhmaikä menossa. Meillä on käynyt kavereita jo yökylässä ja kaikki mennyt paremmin kuin hyvin! Saavat tulla vastakin. Monesti olen kyllä huomannut ihmetteleviä katseita erään kaveriperheen vanhemmilta kun olen tarjoutunut ottamaan heidän lapsiaan hoitoon, jotta pääsevät vähän rentoutumaan, mutta he edustavatkin tätä " nykyaikaista" perus perhettä, jossa lapset tuntuu olevan jatkuva riesa ;) Onneksi heitä ei kavereissamme ole monia vaan hoitelemme lapsiamme puolin ja toisin kavereidemme kanssa!
Käydään viikot töissä, mut viikonloppuna tai varsinki lomilla meidän lapsilla (monta lasta) käy yökylävieraita, sellasiakin joiden luo ei vastavuoroisesti pääse yökylään.
Suurin osa ei varmaan ajattele näin "entä jos" -meiningillä....