Help!1kk ikäinen vauvani ei huoli pulloa!
Miten ihmeessä pääsen sitten omiin harrastuksiin tai kaverille, kauppaan yksin? Ku en voi jättää lasta sit isän kanssa? Musta on epäreilua jos vanhemmuutta ei voida jakaa tasapuolisesti niin että kumpiki pääsee omiin menoihinsa tarvittaessa. Mitä voisin tehdä?
Kommentit (61)
Meillä ei kumpikaan lapsista hyväksynyt pulloa ekaan 8kk, esikoisen kanssa yritin vaikka mitä, kuopuksen kanssa en jaksanut.
Kyllä sä voit kauppaan mennä. Annat tissiä ja menet, tulet sitten (parin) tunnin sisään takaisin.
Ja viisastelijoille tiedoksi: imetys on ihan eri tavalla sitovaa, jos vauva syö 10 minuuttia tissiä kolmen tunnin välein, kuin jos se syö 40 minuuttia kahden ja puolen tunnin välein. Sen ahdistuksen kanssa pitää vain oppia elämään, ettei mihinkään pääse. Ei vauvaa voi pullolle pakottaakaan.
tekee provon? Vaikka olen lapsen 9kk. kantanu niin ei se terkoita sitä että se olis vaan minun. Yhdessä tehty, yhteinen vastuu. Ja ei voi pakottaa pulloon tiedän. Kysyinkin neuvoja, jos niitä olis. T:ap
ota vauva mukaan kavereille ja kauppaan. Niin minä olen tehnyt ja hyvin toimii. Harrastukset sitten vähän myöhemmin, kun nukkuu pitempiä välejä jolloin iskä kattoo.
Pitää vaan reippaasti "tunkea" sinne suuhun, kitalakeen lähelle.
Kaikenkaisia tutin päitä yritettiin, mutta ei vaan syöny. Kyllähän sitä muutaman tunnin nyt uskaltaa olla pois kotoa ja käydä harrastuksessa tai kaupassa, jos on juuri syöttänyt vauvan. Mut en mä ton ikästä olis raaskinu jättää monex tunniks edes isän hoitoon. Kyllä se vauva on tärkeempi kun kaverit ja omat menot.
niin kyllähän vaan ruokintavastuu on äidin jos siis vauva rintamaidolla mikä on luonnollisin tapa vauva ruokkia. meillä reilu 4 kk vanha ja täysimetyksellä mennään. missään vaiheessa ei ole pulloa edes kokeiltu kun ei ole ollut tarvetta. olen tarvittaessa käynyt asioilla, ollut poissa max. 1,5 h. aikansa kutakin. sellasta se on pienen vauvan kanssa, sitovaa. mutta helpottaa kyllä ja sitten tulee uudet murheet. ;)
niin ja niihin vinkkeihin. pullolle ei saa painostaa. toiset sen huolii ja toiset ei. näin se vaan menee. olet äiti nyt, ja omat tarpeet pitää osata laittaa taka-alalle.
raaskin. Eikä se tarkoita että en rakasta lasta. Tää on kuitenkin niin tuttua huttua jo mulle,ku ei ole eka. Ja molempi on tosiaan vastuullinen omistaan, ei äiti sen enempää. -ap
kaiken kattavaa uhrautumista ja omistutumista vain lapsille. Haluan säilyttää myös pienen osan itselleni ja mielestäni se on tervettä. -ap
en muuten osaa neuvoa. muutama vuosi eteenpäin niin hyvin pääset menemään.
Ois varmaa pitäny jättää lapsi "tekemättä".
Millä perusteella sanot noin? Ai, kun en mahdu sinun muottiisi äitiydestä? Mulla on teinejä ja pieniä. Tiedän lapsista aika paljon. Kaikki on fiksuja vaikka en ole uhrautunut heille täysin. Teinit ei juo, eikä polta. Menestyvät hyvin koulussa. Tuskin olen niitä pilannut sillä
, että olen aina halunnut myös oman osan elämää. Enemmän olen nähnyt näitä pieleen menneitä tapuksia joissa äiti on liian kiinni ollut lapsessaan. AP
pysähtyä sen pienen kanssa pariksi kuukaudeksi? Tiedän varsin hyvin mitä on, kun lapsi ei huoli pulloa ja voit olla poissa vain reilun tunnin ajan. Tiedän myös mitä on, kun lapsi ei saa imettyä rintaa ja huutaa vatsa kipeänä korvikkeesta.
Mutta sellaisia ne pienet ihmisenalut on. He tulevat tähän maailmaan ja kyllä he ansaitsevat sen ajan, kun kaikki menee heidän maailman mukaansa. Alussa luodaan pohja tulevaisuudelle. On täyttä puppua, ettetkö voisi syöttää ja lähteä sitten asioille; kuntoilla voi vaikka metsässäkin, siihen ei tarvita hienoa kuntosalia. Handsfree korvaan, niin voit lörpötellä ystävän kanssa koko lenkin ajan. Nämä ovat järjestelykysymyksiä, mutta ikävästi teksteistäsi saa sen kuvan, että lapset ovat sinua (tai jotain muuta) varten, etkä sinä lapsia varten.
Katse peiliin ja asioiden tärkeysjärjestys mietintään. Jos edelleen vauvanhoito tuntuu tahmealta, mieti ensi kerralla kannattaako enää lisääntyä.
olen saanut omat lapset jo parikymmentä vuotta sitten (ja fiksut heistä tulikin), siihen aikaan kun lapset eivät saaneet traumoja niin helposti...en varmaan pysyisi samaan enää tänäpäivänä..
niin ainakin sitten pääset kun vauva on kasvanut isommaksi PAITSI jos sitten on taas uusi pieni vauva joka ei sekään huoli pulloa.
ja ole vauvasi kanssa. Oma aika tulee myöhemmin. Nauti siitä että olet syntynyt naiseksi ja voit olla korvaamaton vauvallesi! Meillä vauvat huolivat pullon vasta 7 kk!
tuntuu olevan valloillaan käsitys, että jos äiti haluaa omaa aikaa niin se on ihan hirveää mutta isä voi kyllä tulla ja mennä. Millä perusteella? Kuinka perustelette itsellenne sen että äiti olisi jotenkin enemmän vastuussa? Voitte elää elämänne ihan kuin haluatte,mutta joistain vastauksista paistaa kyllä katkeruus. Katkeruus siitä, ja ehkä jopa kateus, että toiset meistä uskaltavat jakaa vanhemmuuden alusta saakka, eikä odotella että lapsi on 2v. Jos lapsi tottuu olemaan molempien kanssa heti alusta, se ei ripustudu kumpaankaan vanhempaan. Näin ainakin meillä. En pidä sitä yhtään enemmän itsekkäänä haluta omaa aikaa kun että miehelläkin on omaa aikaa. -ap
enkä löytänyt yhtään viestiä missä katkera tai kateellinen sävy paitsi ap:n viestit. Ap taitaa itse olla kade vauvan iskälle ja katkera kun "joutuu" omistautumaan vauvalle. Olisihan se monta kertaa helpompaa mikäli vauvanhoidosta olisi samalla tavalla vastuussa sekä äiti että isä, mutta kun jo luonto on määrännyt sen toisin. Ja sitä tukemaan luonto on järjestänyt äidin tuntemaan erityistä herkkyyttä ja vaistoa vauvan tarpeille, ainakin yleensä. Ja tottakai se äitikin huilia tarvii.
kokeileppas harhauttaa että kun laittaa tuttia niin sujauttaakin vierestä pullon...vaatii varmaan kärsivällisyyttä ja kokeilua jos aluaa että huolii...