Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tulipa paha mieli 6-vuotiaan tyttöni takia:-(
19.03.2010 |
Tytön kaveri oli iltapäivästä asti kyläilemässä luonamme. Kaikki meni oikein mukavasti, tytöt leikkivät eri leikkejä yhdessä, välillä rupateltiin asioita, piirreltiin, pelattiin lautapelejä ja syötiin päivällinen yhdessä.
Kun vieraan kotiinlähdön aika tuli, sanoi hän minulle, että tyttöni oli sanonut hänelle että olen tyhmä ja tollo äiti. Tyttöni lehahti punaiseksi mutta myönsi sen. Sanoin rauhallisesti vieraan edessä tytölleni että olen tosi surullinen kuulemastani ja että olisiko kiva jos joku toinen sanoisi tytöstäni samanlaisia asioita selän takana. Tyttö meni huoneeseensa ja pisti oven kiinni.
Vieraan lähdettyä pääsi minulla sitten itku, jotenkin tuntui tosi pahalta kuulla nuo sanat vieraan lapsen suusta. On tyttö joskus riideltyämme sanonut että olen tollo äiti, mutta riidat on sitten selvitetty ja anteeksi pyydelty heti. Jotenkin se että tyttö meni "haukkumaan" minua kaverilleen, varsinkin vaikka meillä oli todella kiva päivä tänään yhdessä, ilman riitoja ja kinasteluja, tuntui pahalta eikä sovi yhtään tyttöni luonteeseen.
Tyttö tuli sitten pyytämään anteeksi ja siinä yhdessä vähän itkeskeltiin, ja lupasi että "ei enää koskaan" sano samanlaisia asioita ja rakastaa kuulemma minua yms.
Vaikka minulla on vieläkin paha mieli tapahtuneesta, täytyy varmaan alkaa pikkuhiljaa hyväksyä että se lapseni pikkutyttö-aika alkaa olla nyt lopullisesti ohi.. Kaipa sitä tulee seuraavina vuosina kokemaan paljon kamalampia asioita kuin tämänpäiväinen:-)
Ja siis esikoisesta kyse jos ette jo arvannutkin:-)
Kommentit (47)
Äitithän on kautta maailman olleet tyhmiä ja tolloja myös kavereille sanottuna. Mitäs sitten? Ei mulle tule oikeasti surullinen olo, jos lapsi sanoo mua tyhmäksi. Esitän sellaista toki välillä kasvatuksellisista syistä, mutta eihän se ole todellista vaan enemmänkin naurattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä kuulen olevani tyhmä ja joskus jopa kakkapäinen jo 4-vuotiaaltani, koululaisesta nyt puhumattakaan ;-) Yleensä olen kysynyt vaan, että miksi, ja jos vastaus ei ole ollut kovin uskottava, olen tokaissut, että kukahan täällä nyt mahtaa tyhmä olla... Joskus taas olen oikeasti ollut tyhmä ja olen sitten pahoitellut asiaa. Kaikkihan me nyt joskus ollaan tyhmiä, kamaan.
On turvallisempaa, että lapsi testaa sanojen voimaa vanhempiinsa kuin kavereihin. Aikuisen reaktoista lapsi oppii, mikä voima sanoilla on ja mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.
Ei kannata liikaa loukkaantua. Meilläkin asuu 10-vuotias lapsi, jonka kanssa on ihan mahtavaa kahdestaan, mutta voi herranjestas sitä hävettää jos esim. joudun hakemaan lapsen koululta (tsiisus, luokkakaverit NÄKEE). :D Kuuluu asiaan, lapsi ottaa irtiottoa vanhemmista, mutta on kuitekin illalla siellä mamman kainalossa.
saa nähdä jos vanhemmilla on paha mieli, mutta jotain rajaa siihen hommaan.
Kyllä iso osa lapsista on jossain vaiheessa sitä mieltä, että äiti on tyhmä, pönttö, tiukkis (joskus myös paska) jnejne..Ne jotka sen uskaltavat sanoa, luottavat siihen, että äiti kestää ja ymmärtää, ja kyllä se useimmiten on se äidin tekeminen, joka tosiasiassa on sitä tyhmää ja paskaa, mutta eihän lapsi sitä lähde erottelemaan yleensä (toki joskus, varsinkin kysyttäessä), vaan yleisesti äiti on se tyhmä, jos ei saakaan tehdä oman mielen mukaan.
Kyllä meillä on koululaisen, ja 4v:kin mielestä äiti joskus tyhmä ja ihan pöljä, tietysti sanon mitä mieltä tuollaisesta kielenkäytöstä olen, mutta ei kyllä hetkauta puoleen eikä toiseen.
Samana päivänä nämä samaiset lapset kehuvat kuinka ihana ja paras äiti olen, ja kuinka he rakastaa minua.
Lasten pitää saada purkaa pahaa mieltä, ja nähdä, että vaikka sanoisi jotain hölmöä äiti on aikuinen, turvallinen ja siihen voi luottaa, että äiti rakastaa silti.
Kyllähän lapsetkin tekee välillä tyhmiä juttuja, mutta aikuinen osaa sanoa, että lapsen käytös oli hölmöä, ei lapsi itse.
Joskus tuntuu, että herkemmin loukkaantuu tyttöjen äidit, siis he, joilla on pelkkiä tyttöjä, tai ainakin se esikoinen joka näitä ekaa kertaa sanoo..Enkä nyt tarkoita pahalla, minulla on itsellänikin tyttö :)
Pojilta ehkä vaan herkemmin pääse suusta näitä "tyhmä äiti" juttuja, koska pojat ei pienempänäkään mieti sen kummemmin, kunhan purkavat mielensä, tämähän nähdään isompanakin, tytöt miettii toisten tunteita paljon enemmän, ja pohtii sitä mitä esim. äiti nyt ajattelee. Toisaalta, juuri tämän takia pitäisi miettiä sitä, kuinka herkästä pahoittaa mielensä, jos lapsi näkee (varsinkin tyttö), että äiti pillahtaa itkuun aika herkästä, alkaa lapsi varomaan ja miettimään sitä, ettei vaan loukkaa äitiä, tämä jää kyllä hyvin herkästi päälle, ja aikuisena voi sitten olla sellainen, joka haluaa liikaa miellyttää muita, ja unohtaa sen, että kyllä omatkin tunteet saa näyttää.
Ja ennenkuin kukaan takertuu tuohon tyttö ja poika puheeseeni, toki on poikia jotka ovat äärettömän herkkiä, ja tyttöjä, jotka surutta laukovat ajatuksensa ilmi, yleisellä tasolla ajateltuna vaan pojat ovat toisinaan ajatuksissaan "simppelimpiä" (kuten miehet toisinaan ovat ;D), ja naiset taas vatvovat asioista päässään.
Minä olen kuitannut yleisimmin nuo "äiti on pönttö" puheet vastaamalla, että "sinä olet sitten pikkupönttö, koska olet minun lapsi", tai "se joka toista haukkuu, on itse se!". Jep, lapsellista ehkä, mutta näin nuo jutut muuttuu, ei niin isoiksi.
puhu lapsesi kanssa ihan kahden kesken. kun olette saanut puhuttua lapsesi kanssa, tehkää jotain kivaa yhdessä kuten pelata tai puistossa kävelemistä. saatte samalla ikäänkuin tutustua toisiinsa paremmin. vietä aikaa lastesi kanssa , niin hänelle ei tule epävarmaa oloa omasta äidistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kertoo että teillä on hyvä perhe. Sellaisessa perheessä,missä on huolta ja murhetta, lapsi ei varmaan uskalla tuollaisia sanoa.
Alue: Aihe vapaa
lapsesi/lastesi kanssa, jos noin pikkujuttu saa sinut noin pois tolaltaan.