Yli 70% lastenlinnassa hoidetuista lapsista on keinohedelmöitettyjä

Ensinnäkin hedelmöityshoidoilla saadut lapset YLEENSÄ pysyvät loppuun asti sisällä ja YLEENSÄ ovat täysin terveitä. Epämuodostumariski on minimaalinen, vaikka toki hieman luomualkuista isompi.



Toiseksi vain osa down-raskauksista "jää kiinni" seuloissa. Iso osa downin syndroomista huomataan vasta syntymän jälkeen, yllätyksenä.

siella on kylla neurologinen pliklinikka, epilepsian hoitoyksikko, psykiatrinen puoli ja autismiyksikko.



Lastenklinikalla taas on monta muutakin osastoa kuin leikkaussali tai sydantutkimus. En ole huomannut, etta aineenvaihduntaosaston diabetes/astma/syomishairiolapset olisivat jotain "keinohedelmoitysporukkaa".

Uuden tutkimuksen mukaan keinohedelmöitetyillä lapsilla on suurempi riski sairastua myöhemmin esimerkiksi diabetekseen ja liikalihavuuteen, koska heidän DNA:nsa on erilainen kuin muilla lapsilla.







DNA:n erot eivät löydy itse geeneistä, vaan niitä käynnistävästä ja sammuttavasta järjestelmästä. Tätä tutkimusalaa kutsutaan epigenetiikaksi: se tutkii DNA:n emäsjärjestyksestä riippumattomia perinnöllisiä muutoksia, jotka vaikuttavat geenien toimintaan.







”Epigeneettisillä eroilla on kyky vaikuttaa sekä alkionkehitykseen ja sikiön kasvuun että pitkäaikaisiin geenien ilmentymismalleihin, joihin liittyy monien sairauksien suurentunut riski,” sanoo tutkimusjohtaja, professori Carmen Sapienza.

En viitsi julkisella palstalla eläkkeelle jääneen ylilääkärin nimeä mainita. Mutta v. 99 hän jo kertoi tämän asian ollessaan lääkärinkierrolla. Olen itse hoitajana ja tuli puhetta siitä, loppuuko laitos vai syntyykö kehitysvammaisia enää kun on kaikenmaailman seulat.

Olin itse raskaana ja tästä tuli puhetta kun lääkäri kysyi minulta, olenko käynyt seuloissa kun olen alan ammattilainen.

Hänellä uskoisin olevan melkoisen hyvän näppituntuman kun tiesi erityishuoltopiirin kehitysvammaiset ja heidän diagnoosinsa.

Ensinnäkin hedelmöityshoidoilla saadut lapset YLEENSÄ pysyvät loppuun asti sisällä ja YLEENSÄ ovat täysin terveitä. Epämuodostumariski on minimaalinen, vaikka toki hieman luomualkuista isompi.

Toiseksi vain osa down-raskauksista "jää kiinni" seuloissa. Iso osa downin syndroomista huomataan vasta syntymän jälkeen, yllätyksenä.

Koeputkilasten solujen metylaatioaste oli huomattavasti vähäisempi, mikä viittasi joidenkin geenien aktivoitumiseen väärinä ajankohtina. Tutkimus saattaa tuoda lisävalaistusta siihen, miksi koeputkilapsilla on suurempi riski pieneen syntymäpainoon, vammoihin ja harvinaisiin aineenvaihduntahäiriöihin. ”Olemme osoittaneet, että koeputkihedelmöitys liittyy eroihin geenien metylaatiossa, ja että jotkut näistä eroista voivat vaikuttaa geenien ilmentymiseen,” sanoo Sapienza.







Epigeneettisten muutosten täsmällisiä syitä ei kuitenkaan pystytty arvioimaan. Hedelmättömillä pareilla saattaa olla luontaisesti muuta väestöä enemmän epigeneettisiä muutoksia. Sitä arvellaan myös mahdolliseksi hedelmättömyyden syyksi.







Koeputkilapset saattavat välittää DNA:n muutoksia jälkeläisilleen, jolloin sairausriskille altistavat muutokset voisivat levitä väestössä. Hedelmöityshoidot ovat yleisiä Suomessakin, ja noin kolme prosenttia vuosittain syntyvistä lapsista on saanut alkunsa koeputkessa.

että koeputkilapsia on syntynyt maailmassa n. 3 miljoonaa eikä merkittäviä terveydellisiä eroja luomulapsiin ole havaittu:



http://olotila.yle.fi/terveysuutiset/koeputkilapsia-jo-yli-kolme-miljoo…

Keinohedelmöitys kaksinkertaistaa synnynnäisen kehityshäiriön mahdollisuuden

Koeputkihedelmöitys ja siittiön mikroinjektio munasoluun kaksinkertaistavat synnynnäisten kehityshäiriöiden riskin verrattuna luonnollisen hedelmöityksen avulla syntyneisiin lapsiin. Synnynnäisen vajavuuden vaara on yhtä suuri molempia keinohedelmöitysmenetelmiä käytettäessä eikä siihen vaikuta äidin ikä tai aiemmin synnytettyjen lasten lukumäärä, lapsen sukupuoli eikä se, onko kyse kaksosraskaudesta vai yksisikiöisestä raskaudesta. Keinoalkuiset täysaikaisinakin syntyneet vauvat syntyvät myös pienikokoisempina verrattuna luonnollisin menetelmin maailmaan saatettuihin täysiaikaisiin verrokkeihin, silloin kun kyse on yksisikiöisestä raskaudesta. Nämä seikat käyvät ilmi New England Journal of Medicinessä julkaistuista kahdesta keinohedelmöityksen ja sikiövaurioiden sekä vauvan syntymäpainon yhteyttä selvitelleestä tutkimuksesta. Lehden pääkirjoittaja korostaakin, että keinoalkuista raskautta suunnitteleville vanhemmille tulisi avoimesti kertoa niistä mahdollisista riskeistä, joita hedelmöittymisen auttaminen saattaa aiheuttaa tulevan vauvan terveydelle.

Kun ottaa huomioon, että synnynnäisten kehityshäiriöiden mahdollisuus on nolla pilkku jotain, niin ei sen luvun kaksinkertaistaminen tee vielä riskistä merkittävää.

on silloin jo lähes 2%. Siihen kun lisää muut kehityshäiriöt niin lähennellään jo 10% koeputkilasten kanssa.

Kun ottaa huomioon, että synnynnäisten kehityshäiriöiden mahdollisuus on nolla pilkku jotain, niin ei sen luvun kaksinkertaistaminen tee vielä riskistä merkittävää.

on silloin jo lähes 2%. Siihen kun lisää muut kehityshäiriöt niin lähennellään jo 10% koeputkilasten kanssa.

Merkittäviä eroja luomulapsiin nähden ei ole. Jos tuo hatusta vetäisemäsi 10% pitäisi paikkaansa, niin se olisi jo merkittävä ero. Sitä paitsi kyse on kehityshäiriön riskistä: 2 % (jos tuo luku pitää edes paikkaansa) koeputkilapsista ei saa kehityshäiriötä, vaan riski saada kehityshäiriö on 2 % luokkaa. Eri asia.

kauheana asiana ja juostaan tutkimuksiin. Mutta monen prosentin riskiä vammaisuuteen jokaisen keinoalkuisen lapsen kohdalla pidetään olemattomana.

Kummallista, että pienenpienenpientä riskiä downiin pidetään kauheana asiana ja juostaan tutkimuksiin. Mutta monen prosentin riskiä vammaisuuteen jokaisen keinoalkuisen lapsen kohdalla pidetään olemattomana.

"Suurin osa hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneista lapsista on terveitä. Kuitenkin näillä lapsilla on todettu _____pieni_____ epämuodostumariskin lisäys.

Normaalistikin synnynnäisiä epämuodostumia esiintyy noin kolmella (3) lapsella sadasta (100), hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneilla lapsilla noin neljällä (4) sadasta (100). _____Suuri osa näistä epämuodostumista on leikkauksilla korjattavia virtsa- ja sukuelinten epämuodostumia._____ Tutkimustulokset viittaavat siihen, että pieni epämuodostumariskin lisäys liittyy ensisijaisesti lapsettomuuden taustatekijöihin, eikä niinkään itse hedelmöityshoitoihin."

riski ole minusta vähän. Ja tuo 3 ja 4 lukuhan ei pidä ihan paikkaansa, kuten olet jo lukenutkin tästä ketjusta.

Koeputkilapset syntyivät verrokkeja useammin ennenaikaisina, olivat useammin pienipainoisia ja tarvitsivat enemmän respiraattori- ja teho- tai valvontahoitoa. Heillä oli verrokkeihin nähden kolminkertainen CP-vamman riski ja 1,3-kertainen epämuodostumien riski. Myös kehitys- ja käyttäytymisongelmien riski oli suurempi kuin verrokeilla.

kauheana asiana ja juostaan tutkimuksiin. Mutta monen prosentin riskiä vammaisuuteen jokaisen keinoalkuisen lapsen kohdalla pidetään olemattomana.

Lähde tai linkki? Ja miten tuo down nyt tähän asiaan liittyy? Ja tiesitkö, että lapsettomuushoidoissa olleet ottavat vastaan sen, mitä tulee? Sairas lapsi ei ole mikään este lapsettomille, eikä etenkään down. Aborttiluvut ovat alhaisia hoidoissa olleilla ;)

riski ole minusta vähän. Ja tuo 3 ja 4 lukuhan ei pidä ihan paikkaansa, kuten olet jo lukenutkin tästä ketjusta.

Sinun mielipidettähän ei kukaan lapseton kysy. Sellaista se elämä on.

Koeputkilapset syntyivät verrokkeja useammin ennenaikaisina, olivat useammin pienipainoisia ja tarvitsivat enemmän respiraattori- ja teho- tai valvontahoitoa. Heillä oli verrokkeihin nähden kolminkertainen CP-vamman riski ja 1,3-kertainen epämuodostumien riski. Myös kehitys- ja käyttäytymisongelmien riski oli suurempi kuin verrokeilla.

"Maailman ensimmäinen koeputkessa hedelmöitetty lapsi syntyi yli 30 vuotta sitten. Nyt kun näitä lapsia on jo yli kolme miljoonaa, tutkijat voivat sanoa, että elämän erikoinen alku ei juurikaan vaikuta myöhempään terveydentilaan.



Valtaosa kehon ulkopuolella alkunsa saaneista ihmislapsista on täysin terveitä ja normaaleja, todettiin Yhdysvaltain tieteenedistämisseuran kokouksessa.



Tutkijat ovat todenneet, että koeputkilapsilla on jonkin verran enemmän neuraaliputken vajavuuksia kuin muilla. Samoin syntymäpaino on monilla alhainen, minkä arvellaan altistavan kakkostyypin diabetekselle.



Koeputkihedelmöityksellä voidaan auttaa ihmisiä, joiden hedelmättömyys johtuu geneettisistä syistä. Lääkärien pitäisi kuitenkin muistaa mainita, että hedelmättömyys siirtyy uudelle sukupolvelle, sanoo belgialaistutkija Andre Van Steirteghem.



Koeputkilapsilla on todettu joitakin kromosomieroavaisuuksia tavanomaisesti alkunsa saaneisiin verrattuna. Tutkijat eivät kuitenkaan tiedä, voiko eroista syyttää lisääntymistekniikoita. Yhtä hyvin niiden taustalla saattavat olla tekijät, jotka ovat alun perin aiheuttaneet vanhempien hedelmättömyyden.



Tätä nykyä noin neljä sadasta vauvasta on hedelmöitetty ihmiskehon ulkopuolella."



Mutta av-mammahan tietää toki asian paremmin kuin asiaa tutkineet tutkijat. Just just.

Ei kaksinkertainan tai jopa kolminkertainen riski ole minusta vähän. Ja tuo 3 ja 4 lukuhan ei pidä ihan paikkaansa, kuten olet jo lukenutkin tästä ketjusta.

Millä laskutoimituksella 3/100 -> 4/100 nostaa riskiä kaksin tai kolminkertaiseksi? :D

Silloinhan se nousisi näin:

3/100 -> 6/100 tai 3/100 -> 9/100

3/100 -> 4/100 on hyvin pieni muutos.

Lue täältä:

http://www.lapsettomuus.com/Hoitojenjalkeen/Hedelmoityshoitojen_tulokse…

"Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys

Tiedetään, että hedelmöityshoitojen tuloksena alkuun lähteneisiin raskauksiin liittyy riskejä. Riskit voidaan yhdistää sekä odotusaikaan ja äidin hyvinvointiin että vastasyntyneen lapsen terveyteen. Varsinkin aiemmin lapsettomuushoitoihin liittyneet terveysongelmat johtuivat pääosin monisikiöraskauksista. Monisikiöisyys onkin merkittävin yksittäinen lasten ja odottavien äitien terveyttä huonontava tekijä. Tiedetään myös, että IVF-lapset saattavat syntyä spontaanisti alkunsa saaneita lapsia useammin ennenaikaisina ja pienipainoisempina. Suurta eroa spontaanisti alkunsa saaneiden ja IVF-lasten syntymäpainossa ei kuitenkaan ole havaittu kaikissa tutkimuksissa. Suurin osa hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneista lapsista on terveitä. Kuitenkin näillä lapsilla on todettu pieni epämuodostumariskin lisäys. Normaalistikin synnynnäisiä epämuodostumia esiintyy noin kolmella (3) lapsella sadasta (100), hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneilla lapsilla noin neljällä (4) sadasta (100). Suuri osa näistä epämuodostumista on leikkauksilla korjattavia virtsa- ja sukuelinten epämuodostumia. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että pieni epämuodostumariskin lisäys liittyy ensisijaisesti lapsettomuuden taustatekijöihin, eikä niinkään itse hedelmöityshoitoihin. Tiedetään myös, että kun lapsettomuuden taustalla on vaikea siittiötuotannon häiriö, on mikroinjektiohoidon (ICSI) avulla syntyneillä lapsilla hieman suurempi riski saada jokin kromosomipoikkeavuus. Useimpien lapsettomuushoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveyttä seuranneiden tutkimusten mukaan itse hedelmöityshoidoilla ei olisi suurta merkitystä kasvavan lapsen terveyteen."

joidenkin muiden vammojen riski 1.3 kertaiseksi.