Narsisti kollegana, mitä tehtävissä?!

Joo, tosi "hienoa" tavata kohtalotovereita. Tämä on tällaista elämää, jota ei olisi välttämättä uskonut kokevansa. Mutta kun mä ainakin syytin ensin vain itseäni ja mietin, että mitä vikaa mussa on, niin oli helpottavaa huomata, että muitakin vastaavassa tilanteessa olevia on. Tervettähän se on ensin etsiä vikaa itsestään. Sulla oli psykiatrikin päässyt arvioimaan tilannetta - se on hieno juttu.



Meillä työpaikalla on myös aikaisemmin käynyt niin, että narsisti on luvannut parantaa tapansa. Ihan kyyneleitäkin vuodatti ja uskoin häntä itsekin. Nyt vain odotan seuraavaa kertaa vähän sillä mielellä, että jospa ihme tapahtuisi ja sitä seuraavaa kertaa ei tulisikaan. No, kahdeksan vuotta tehty töitä ja aina se seuraava kerta on tullut, joten... Lukemani mukaan narsisti ei muutu, mutta pelaan aikaa lähinnä. Toisaalta tänään näin kiinnostavan työpaikkailmoituksen, johon kiinnostaisi hakea.



Uskon, että meille kummallekin käy vielä hyvin!

Ei auta puhe, ei terapiat. Ainoa keino selvitä hengissä narsistin kanssa on itse lähteä pois tilanteesta, mahdollisimman kauas. Tarvittaessa vaihtaa työpaikkaa. Narsku ei näe koskaan itsessään mitään vikaa, hän on täydellinen. Toiset ihmiset ovat hänelle vain hyödykkeitä, joita voi alistaa ja joita voi käyttää omaksi hyödykseen. Annan yksinkertaisen ohjeen; pakene, kun vielä olet järjissäsi. Niin minäkin tein ja olen nyt onnellisempi kuin koskaan. Myös perhe on tyytyväinen valintaani.

Pari vuotta oli tosi raskasta aikaa työskennellä narsistin kanssa ja päätinkin että otan loparit ja vaihdan työpaikkaa.

Tuntuu tosi häijylle jättää narsisti hyötymään oman työni tuloksista (myös rahallisesti) kun itse olen tehnyt todella kovasti töitä monta vuotta ja tehnyt ison määrän oikeita päätöksiä...



Mutta ilmeisesti ei ole vaihtoehtoa.



Välillä tuntuu, että olen itse keksinyt koko narsismi-ajatuksen (vaikka psykiatri on käynyt salaa seuraamassa ko. tyypin toimia ja vahvistanut näkemyksen, samoin toinen lääkäri on kertomani perusteella vahvistanut kyseessä olevan "klassiset narsismin oireet".) ja että jos vaan yritän vielä vähän lisää tehdä töitä, niin se on tyytyväinen ja lopettaa piinaamisen. :/



Nyt sairaslomalla (toisesta syystä) olen havainnut, että olen ollut täysin loppu henkisesti. Lisäksi koko sairaslomani ajan tämä tyyppi on tehnyt isoja päätöksiä konsultoimatta minulta mitenkään, tai edes antamatta tiedoksi! Olen kuullut asiat kiertoteitse toisilta työkavereilta.



Kiitos, että sain purkaa tuntojani ja iso kiitos teille, jotka jaksoitte vastata!



ap

Joo, tosi "hienoa" tavata kohtalotovereita. Tämä on tällaista elämää, jota ei olisi välttämättä uskonut kokevansa. Mutta kun mä ainakin syytin ensin vain itseäni ja mietin, että mitä vikaa mussa on, niin oli helpottavaa huomata, että muitakin vastaavassa tilanteessa olevia on. Tervettähän se on ensin etsiä vikaa itsestään. Sulla oli psykiatrikin päässyt arvioimaan tilannetta - se on hieno juttu.

Meillä työpaikalla on myös aikaisemmin käynyt niin, että narsisti on luvannut parantaa tapansa. Ihan kyyneleitäkin vuodatti ja uskoin häntä itsekin. Nyt vain odotan seuraavaa kertaa vähän sillä mielellä, että jospa ihme tapahtuisi ja sitä seuraavaa kertaa ei tulisikaan. No, kahdeksan vuotta tehty töitä ja aina se seuraava kerta on tullut, joten... Lukemani mukaan narsisti ei muutu, mutta pelaan aikaa lähinnä. Toisaalta tänään näin kiinnostavan työpaikkailmoituksen, johon kiinnostaisi hakea.

Uskon, että meille kummallekin käy vielä hyvin!

Voimia taistoon sinnekin, mulla alkaa armoton peitsen vääntö n. viikon kuluttua. (apua!)

Mutta sen voimalla mennään, että sen jälkeen on niin paljon helpompi hengittää! Sekä mun että perheen...

Ja itsetuntoakin olen tässä jo paikkaillut parilla työhaastattelulla. Vielä en kuitenkaan taida mennä uusiin töihin, vaan otan ainakin kesään asti ihan relax ja nollaan pääni tästä muutaman vuoden helvetistä. Syksyllä sitten haistelemaan uusia tuulia... :)

Kiitos vertaistuesta ja "tavataan" ehkä tuolla tukipalstalla, jonka joku linkkasi!?

ap

http://www.narsistienuhrit.info/

"Välillä tuntuu, että olen itse keksinyt koko narsismi-ajatuksen (vaikka psykiatri on käynyt salaa seuraamassa ko. tyypin toimia ja vahvistanut näkemyksen, samoin toinen lääkäri on kertomani perusteella vahvistanut kyseessä olevan "klassiset narsismin oireet"."



Kuulostaa erittäin erikoiselta, että psykiatri on käynyt salaa sauraamassa ko. tyypin toimia!!!

tarkkailemaan, ap vai työnantajan puolesta. Aika hauskaa!

Jos tykkäsi, sinullä meni hyvin. Jos jouduit hampaisiin, hän teki kaikkensa, että elämäsi on helvettiä. Irtisanoikin sitten noin 5-6 kollegaa.



Ei ole tehtävissä mitään. SOri.



Onneksi tyyppi lähti toisiin tehtäviin. Ja narskuilee nyt jossain muualla. On omalla alallaan tunnettu ja palkittukin ihminen. Hoitaa työnsä sikahyvin. Mutta on läpimätä p...a.

Pinnallisesti fiksu, miellyttävä, tietävä, vakuuttava, vanhempi nainen.



Mutta ei halua ketään tasavertaisesti rinnalleen. Kaikki muut yksikössä ovat alistettuja, myös ja ennen kaikkea pikkupäälliköt.



Kuka tahansa joka uhkaa nousta liian vahvaan asemaan (on liian hyvä/aktiivinen/kaunis/eri linjoilla), saa tuta sen hienovaraisesti nahoissaan. Hyvin hienovaraisesti ja vähitellen. Että olisi parempi lähteä jonnekin muualle.



Alistu tai lähde pois.

On psykiatrian ylilääkäri ja ihan pätevä heppu...



ap

Hei,

Vaihdoin työpaikkaa puolitutun alaiseksi. Kyseessä oli vastuullinen, itsenäinen työ, esimiesposition. Olin tilanteessa, jossa halusin vaihtaa työpaikkaa, ja sekä yritys, että positio vaikuttivat todella mieleisiltä. Työsopimusneuvotteluissa tuleva esimieheni sanoi, että ei voi vielä "antaa minulle esimiespositiota", kun ei ole aiemmin esimieskokemusta, mutta että puolen vuoden sisällä esimiespositio aukeaa ja paikka on minun. Opettelen talon tavat siinä ensin. Bullshit.



Onneksi olen melko fiksu ja terveen itsetunnon omaava ihminen. Katselin kolme kuukautta tämän esimiehen touhua, ja päätin jättää ehkäisypillerit pois kun tajusin ettei kaikki ole ihan kondiksessa. Onneksi pääsin pois sieltä noin 1 v tämän jälkeen. Ja palatessani hän oli saanut kenkää. Jossain vaiheessa kulissit rapistuvat, varsinkin ellei oikeasti ole osaamista/riittävän fiksu.



Tässä joitain selkeitä merkkejä narsistisen esimiehen toiminnasta:

- tavoitteenasetanta ei pidä paikkaansa. Ensin puhutaan tavoitteista, ja hän sanoo että A olisi hyvä tavoite. Tuot kuitenkin oman näkemyksesi tavoitekeskustelussa esiin, ja sovittekin B:n tavoitteeksi, koska se on järkevämpää, strategista tai esim. nopeampaa. Kahden kuukauden kuluttua kun käytte läpi aikaansaannoksia, hän on tyrmistynyt siitä, ettet ole työskennellyt A:n eteen. "Eihän me tästä sovittu". Alat pitämään itseäsi pöljänä,...(??- totta helvetissa sovittiin, mutta eihän meillä ole mitään kirjallista...), olen tavoitehakuinen ja tehokas ihminen ja selvitän AINA juurta jaksain että teen strategian ja tavoitteen mukaista työtä, ja että tavoite on hyvin selkeä sekä minulle, että esimiehelleni. Tavoite voi myöhemmin, uusien faktojen ilmetessä muuttua narsistiesimiehen päässä C:ksi, mutta siitä ei tietenkään keskustella alaisen kanssa, joka työstää sitä B:tä (jos tekee järjen mukaan) tai A.ta jos noudattaa esimiehen käskyjä..

- Sanomisista ja "sopimuksista" ei jää mitään virallista kirjallista dokumenttia. Koskaan. Aloin itse pitää kirjaa KAIKESTA hänen sanomastaan, jotten pitäisi itseäni tai muistiani viallisena. Ja silloin aloin tajuta, ettei kaikki ole kunnossa. Ristiriitaiset viestit olivat vain jokapäiväisiä ja ihan mitättömistäkin arkipäiväisistä asioista.

- Asioiden tulee näyttää hyvältä ulospäin. Narsistisella esimiehelläni oli tapana tehdä "name-dropping":ia. Milloin oli ollut purjehtimassa nimekkäiden ihmisten kanssa, milloin oli istunut iltaa kenenkin kanssa. Hei - ihmiset, jotka aidosti ovat nimekkäiden ihmisten lähipiirissä eivät yleensä PUHU siitä. Asiat ja piirit tiedetään niissä piireissä missä piireistä ja tuttavuuksista pitää tietää. Tämä oli minun korvissani lähinnä säälittävää. Aloinkin sääliä tätä ihmistä, ja pitää häntä melko pellenä. Harmi vaan, että oli esimieheni.

- Entisten työpaikkojen aikaansaannoksista kerskuttiin ja varsinkin kaikista "makeista" asioista, joita oli tehty. Myöhemmin selvisi, että monet hänen töistään ovat harjoittelijoilla tai lopputyön tekijöille teetettyjä projekteja, joihin on erinomaista laittaa oma nimi alle. Myös vapaa-ajan hurjista harrastuksista kerrottiin, ja nuoruuden kokemuksista. Lue loppuun, niin kerron kuinka oivalsin tarkastella sitä, että mikä fyysinen merkki kertoi valehtelusta....

- Lisäksi ns. itsensä pussiinpuhuminen oli viikottaista. Palaverissa kaikkien edessä sanottiin jotain, joka kahden viikon kuluttua olikin muuttunut 180 astetta. Ja asia ilmaistiin että "ei ei, mistä te tuollaista olette keksineet". Aina oli selitys, ja mikä kummallisinta, tämän ihmisen ilmekään ei värähtänyt kun hänen suustaan tuli tuubaa oikein tuutin täydeltä. Tiimi pystyi istumaan hänen kokouksessaan, tietäen, että "tuo voi olla totta, tai sitten se ei ole". Mihinkään ei uskottu.

- Paljon poissaoloja. Hän hoiti "suhteitaan" aamiaistilaisuuksissa, ilmais-esittelyissä sun muissa.

- Antoi ylöspäin mielikuvan, että projektit etenee hyvin, asioita seurataan jne. Ei johtanut näitä projekteja alaspäin tiimissä ollenkaan, mikään ei edennyt, paitsi tulipalonsammutteluna ne asiat jotka olivat vaatimuksia ylhältäpäin.

- Ideat olivat järjettömän suureellisia, ja hän ihastui aina kaikenmaailman konsulttien esittelemiin uusiin konsepteihin. Hän testasi aina ideoitaan minulla, koska tiesi pragmaattisuuteni ja aikaasaamiseni. Jossain vaiheessa aloin sanoa, että hemmetin hyvä idea, sen kun toteuttamaan ja myymään ylöspäin tätä (siinä toivossa, että hänen täysi kädettömyytensä paljastuisi).

- Hän sai AINA puhuttua asiat taas hetkellisesti hyviksi. Nyt asiat varmaan muuttuu, tiimi ajatteli. Minä laskin päiviä äitiysloman alkamiseen.

- Esimerkki valheiden / pussiinpuhumisen aiheista: Hankimme äitiyslomasijaisen minulle ajoissa. Hänen enimmäisten kuukausien tehtäviksi määrittelimme A:n + minun työni oppimisen äitiyslomasijaisuutta varten. Kun esimieheni ja sijaiseni kävivät ensimmäistä kehityskeskusteluaan jo lähdettyäni, ja sijainen oli tehnyt A:ta + minun töitäni, A ei ollutkaan enää tavoitteena. Esimieheni sanoi, ETTEI TIENNYT MINUN RASKAUDESTANI sijaistani rekrytoitaessa, ja kun raskaus selvisi, niin koko työnkuva muuttuikin "tietenkin" vain minun töikseni ja A olisi pitänyt unohtaa. Kuulostaako epäloogiselta? Eihän tälle voi muuta kuin nauraa. Eli esimies valehtelee päin naamaa ihmiselle, jonka työsopimuksen määräaikaisuuden perusteena lukee ÄITIYSLOMASIJAISUUS, ettei tiennyt raskaudestani kun rekrytoi minut.

Tuossa vain muutamia värikkäimpiä esimerkkejä. Voisin jatkaa vaikka loputtomiin. Voin vain kuvitella mitä fiksumpi narsisti saa aikaiseksi, se vasta minua pelottaakin.



Loppu hyvin? Esimieheni sai koko yrityksen huonoimmat arvosanat esimiesarvioissa, ja asiaan piti puuttua. Lopulta sai lähteä. Ja voi kiesus mitä kaikkea moskaa on paljastunut sen jälkeen. Sen työn laatua, sen valehtelun määrää ylöspäin... Johto on pöyristynyt siitä, ettei projektit OLEKAAN edenneet siten kuten on kerrottu (ilman mitään virallisia raportteja tietenkään).



Tässä tulee mielenkiintoisin:

Kun palasin takaisin äitiyslomaltani, "tiesin enemmän kuin esimieheni tiesi että tiesin". Jouduin esittämään hieman tyhmempää kun juttelin hänen kanssaan. Eli tiesin myös milloin hän valehteli. Olin juuri lukenut Henrik Fexeuksen kirjan ajatustenlukemisesta ja kehonkielestä. Mikään esimieheni kehonkielessä ei viitannut valehteluun. Ei MIKÄÄN. Kunnes tajusin mitä kirjassa luki taitavista valehtelijoista. He tuijottavat sinua silmiin vieläkin tiukemmin, jonka takia aivomme eivät rekisteröi hentoja signaaleja valehtelusta eivätkä voi uskoa, että joku joku silmiä räpäyttämättä puhuu sinulle, valehtelee suuresti. Esimieheni katsoi SUORAAN minua silmiin valehdellessaan, ja VAIHTOI katsettaan silmästäni toiseen silmään, ikäänkuin lukeakseen kasvojani, melkein kuulin hänen ajattelevan peloissaan "meneekö tämä valhe läpi, meneekö se läpi, miten tuo nyt reagoi tähän"...



Ja tunsin itse oloni kiitolliseksi ja terveeksi, säälin tätä ihmistä todella paljon.



Suosittelen keräämään näitä "itsensä pussituksia" muistiin, jotta tiukassa paikassa voi aidosti ja avoimesti kyseenalaistaa narsisti n sanomiset. Mitä enemmän on kirjallisesti, tai useampi kuulija, sen parempi. Valehtelussa huono juttu on se, ettet muista mitä olet kellekin valehdellut...!



Tsemppiä!

"Eli esimies valehtelee päin naamaa ihmiselle, jonka työsopimuksen määräaikaisuuden perusteena lukee ÄITIYSLOMASIJAISUUS, ettei tiennyt raskaudestani kun rekrytoi SIJAISENI".

Löysin jonkun tukisivun, mutta se oli suljettu...

Käynpä vilkaisemassa. Kiitos vinkistä!

Viestisi on kuin mun kynästäni: kumpikin tasavertaisessa johtavassa asemessa, tietojen pimittämistä, pomottamista, syyllistämistä, kateutta ja kieroilua.



Vaikuttaa myös kotioloihin. Tuntuu, että kollega saastuttaa meidän kodinkin, koska mä kanavoin kaiken ahdistuksen perheeseeni.



Olen aikeissa yrittää vielä kerran jaksaa töissä. Minäkin kipuilin sen kanssa, että joudun etsimään muita töitä. Päätin, että seuraavasta kerrasta se on stop. Kun narsisti "tekee jotain narsistista" lähden kotiin, haen pitkän sairasloman (jonka tod. olen ansainnut) ja alan etsiä uusia töitä.



Harmillista, että joudun jättämään työni, mutta toisessa vaakakupissa on oma ja perheeni onni.

"hienoa" löytää kohtalotoveri! Ihan kuraahan tämä on, mutta jotenkin helpottaa tietää, etten ole ainoa maailmassa, joka asian kanssa tempoilee...



Mä olin jo kerran lähdössä, mutta johtokunta sai ylipuhuttua vielä yrittämään. Narsisti-kollega oli vähän aikaa ihmisiksi ja suuresti lupaili miten kaikki muuttuu ja plääplää... No, nyt kaikki palannut samanlaiseksi peeksi, kuin ennenkin ja nyt aion toteuttaa uhkaukseni lähtemisestä.



ap