Mitä tuli hiljaisesta priimuksesta?

Meidän lukion kroonisesta tuplaajasta tuli lopulta juristi ja monialainen, lähinnä kiinteistösijoittajana menestynyt, liikemies. Tää ei ollut edes mikään sellainen minäminäminä egoilijakusipäämenestyjä, vaan hiljainen, mukava kaveri.

Eikä niin hiljainenkaan enää. Ujo kyllä vieraassa seurassa.

tuli esim. diplomi-insinööri (mm. miehestäni)



koulumenestys ei vielä takaa mitään, motivaatio ja halu ratkaisee enemmän ja monella nuo löytyvät vasta vähän myöhemmin

Olenko ainut koulussa hyvin menestynyt, joka ei tähdännytkään korkeapalkkaiseen uraputkeen, vaan nauttii perheestään ja tekee pätkätöitä elääkseen?

Minä tosin tein sen uran ensin ja sitten jätin kaiken ja yli kolmiymppisenä tein lapset putkeen.

Hiljainen olen edelleen. Koulutusta on paljon enemmän kuin ammatti vaatii.

Ja hänestä tuli Valtiotieteiden maisteri ja Filosofian maisteri, sekä kirjailija.

toi oli yläasteelta





lukiossa puolet meidän luokan tytöistä oli hiljaisia ja hikkejä ;)



Kai niillä kaikilla ihan hyvin menee, lääkäri? psykologi? ja inssi taitaa olla ainakin listoilla...