Mitä tuli hiljaisesta priimuksesta?

Ja se kaikkien haaveilema kirjakin on jo tehty eikä edes jäänyt pöytälaatikkoon.



Roolini pystyn tietenkin vetämään, mutta pohjimmiltani olen yhä vain hiljainen, mieluiten vain minä ja tietokone.

..parista hiljaisesta priimuksesta tiedän sen verran että ovat tehneet itsarin :-( Jokunen on kotiäitinä maalla, vai pitäiskö sanoa kotirouvana kun lapset on jo rippikouluiässä..

tosin tuo väitöskirja on vielä työn alla...

ja toisesta biokemisti. Molemmilla kolme lasta.

tietotekniikan filkandi

Olin aika yllättynyt, kun kuulin vanhasta luokkakaverista. Tai lähinnä tuo ettei jaksa opintojaan loppuun viedä, kun koulussa oli niin hyvä ja tunnollinen.

hiljaisesta tuli fyysikkotutkija ja ei-hiljaisesta lääkäri. Molemmilla on kolme lasta ja (tietääkseni?) onnellinen avioliitto.

mutta ei olekaan.

koska sairastui ja joutui mielisairaalaan. Ikävä kyllä, hän oli säälittävä tapaus. Ei häntä kiusattu, mutta eipä hänellä kavereitakaan juuri ollut. Vanhemmat pitivät häntä tiukasti otteessaan ja hänen ainoa elämänsisältönsä oli koulu. Kaikesta piti tulla kymppi. Hänellä oli epämuodikkaat vaatteet, tiukat letit, pullonpohjarillit, hammasraudat...tietäähän sen, mitä siitä yläasteella seuraa.



Toisesta hikarista (poika eikä hiljainen) tuli pankinjohtaja.

Minusta "tuli" narkomaani alle 20-vuotiaana. 3 vankilareissua, hepatatiitti ja muuta mukavaa. Niiltä ajoilta jotain hyvääkin - yksi tytär, joka on nyt jo aikuinen.



Irtautuminen noista kuvioita 29-vuotiaana ja uudelleen opiskelemaan. Perheen perustaminen ja valmistuminen 34-vuotiaana.



Tälläinen vähän erilainen tarina...

Eikä hiljainen.

biologi olen.

Minusta tuli lehtori. Hiljainen en ole ollut 20 vuoteen.

tuli elokuvatuottaja. Eikä ainakaan televisiohaastattelun perusteella vaikuttanut hiljaiselta enää.

Sen tiedän, että lähti opiskelemaan matematiikkaa yliopistoon.

Hiljainen olen yhä isossa ja vieraassa seurassa, mutta ujoudesta ja arkuudesta pääsin oikeastaan heti kun lukio loppui.

Ja musta tuli FM, ja tällä hetkellä kahden lapsen äitinä pätkätyössä, eli hulppea ura odottaa itseään ;)

ja hiljaisuus riippuu aika paljon seurasta.

että tietenkään en tarkoittanut, että hiljaisuus ja koulumenestys kulkisivat aina käsi kädessä. Minulla ne kuitenkin kulkivat. Tunnollinen, kiltti tyttö on ilman muuta stereotypia.



-ap-

mutta luokan priimus taitaa olla farmaseutti nykyään.

Ja minäkin olen kääntäjä, ja yrittäjä ;-) High five!

Olenko ainut koulussa hyvin menestynyt, joka ei tähdännytkään korkeapalkkaiseen uraputkeen, vaan nauttii perheestään ja tekee pätkätöitä elääkseen?