Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kirkkohäiden suosio on laskenut hurjasti. Käykö samoin ristiäisille?

Vierailija
15.03.2010 |

Mitä ajattelette asiasta? Voisivatko nimiäiset yhä useammin korvata ristiäiset samoin kuin siviilivihkiminen on korvannut kirkkohäät?





"03.08.2009



Kirkkohäiden suosio laskussa



Kirkkohäiden suosio jatkaa laskuaan. YLE Uutisten mukaan koko Suomessa kirkkovihkimisen valitsi viime vuonna 57 prosenttia kaikista pareista, kun vuotta aiemmin määrä oli 60 prosenttia.



Vielä vuonna 2000 uusista aviopareista 80 prosenttia valitsi kirkkohäät.



Viime vuosina kirkkohäät ovat menettäneet suosiotaan myös kirkkoon kuuluvien keskuudessa. Maaseudulla suosio on säilynyt paremmin, mutta varsinkin suurissa kaupungeissa yhä useampi pari päätyy maistraattiin.



YLE:n mukaan eniten kirkkohäitä vietettiin viime vuonna Oulun, Porvoon ja Lapuan hiippakunnissa, joissa yli 70 prosenttia evankelisluterilaisen kirkon jäsenien solmimista avioliitoista valitsi kirkollisen vihkimisen. Vähiten kirkollisia vihkimisiä oli Helsingin hiippakunnassa, 55,7 prosenttia.



Kirkkohäät edellyttävät, että ainakin toinen vihittävistä on evankelisluterilaisen kirkon jäsen ja myös toinen kuuluu johonkin kristilliseen kirkkoon tai yhteisöön."

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
15.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toinen asia on se että häihin suhtaudutaan nykyään todella negatiivisesti. Mitälaiset tahansa häät järjestää, haukut tulee. Morsiammet on bridezilloja, kaasosuhteet rakoilee, häät on tylsiä, ruoka huonoa, leikit naurettavia eikä juuri kukaan ota sitä asennetta, että menisi häihin positiivisella mielellä ja arvostaisi hääparin vaivannäköä. Kaikkea vaan närpitään.

Vierailija
2/7 |
15.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vuonna 2000 neljä viidestä valitsi kirkkohäät ja nyt vain noin joka toinen pari...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
15.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni valitsee siviilivihkimisen, koska ei halua järjestää hääjuhlaa ja siviilivihkimisen ajatellaan olevan se vaihtoehto suurelle ja kalliille hääjuhlalle, jota edeltää kirkkovihkiminen. Monet eivät edes tiedä, saati ajatelle, että kirkollisen vihkimisenkin voi järjestää aivan yhtä pienimuotoisena kuin siviilivihkimisenkin.



Nimiäiset eivät siis vastaavalla tavalla ole vaihtoehto perinteiselle kastejuhlalle. Molemmissa joutuu järjestämään juhlan.



Mutta tietysti luterilaiset kasteetkin varmasti hitaasti vähenevät, kun ihmisiä eroaa kirkosta. Tietysti osaltaan tätä korvaa uskonnollisen ja kristillisenkin kentän monipuolistuminen Suomessa.



Usein unohdetaan, että ne, jotka eivät kuulu luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon eivät mitenkään välttämättä ole uskonnottomia. Esimerkiksi erilaiset karismaattiset kristilliset suuntaukset ovat nykyisin aika suosittuja. Samoin tietysti ihan muutkin uskonnot kuin kristinusko.

Vierailija
4/7 |
15.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


Usein unohdetaan, että ne, jotka eivät kuulu luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon eivät mitenkään välttämättä ole uskonnottomia. Esimerkiksi erilaiset karismaattiset kristilliset suuntaukset ovat nykyisin aika suosittuja. Samoin tietysti ihan muutkin uskonnot kuin kristinusko.

Itsekin yllätyin tästä. Toisaalta taas kirkkoon kuuluu paljon uskonnottomia ja vakaumuksellisia ateisteja, jotka eivät perusta kirkon opeista, mutta jotka esim. tavan tai suvun painostuksen vuoksi pysyvät kirkollisveron maksajina.

Vierailija
5/7 |
15.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai siis laski alle 80%:n viime vuonna.

Vierailija
6/7 |
15.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kulttuuriin kuuluu se, että uskonasioita pidetään erittäin syvästi yksityisasioina (moni puhuu mieluummin seksielämästään julkisesti kuin uskonelämästään. Itsekin tiedän monien ystävieni terveydestä, raha-asioista tai tosiaan seksielämästä enemmän kuin heidän uskonnollisesta elämästään.) Tavan tai suvun painostuksen lisäksi agnostikolle syy kirkkoon kuulumiseen voi usein olla myös kulttuurinen tai se, että halutaan tukea kirkon työtä. Ja kun moni, joka uskoo, ei kuitenkaan erityisesti ole mukana kirkon toiminnassa (ja mukana taas on varmasti niitäkin, jotka eivät usko), niin vaikeaksihan tämä menee.

Siksi on todella vaikea sanoa suomalaisten uskonnollisuudesta mitään varmaa. Jotain kertovat ehkä ne tutkimukset, joissa on kysytty uskonnollista aktiivisuutta. Siis ne, jossa esim. 60 % suomalaisista (jos nyt oikein muistan, yllättävän iso luku joka tapauksessa) kertoo rukoilevansa enemmän tai vähemmän säännöllisesti (olisikohan siinä tutkimuksessakysytty, oletko rukoillut viimeisen kuukauden aikana tms.)


Itsekin yllätyin tästä. Toisaalta taas kirkkoon kuuluu paljon uskonnottomia ja vakaumuksellisia ateisteja, jotka eivät perusta kirkon opeista, mutta jotka esim. tavan tai suvun painostuksen vuoksi pysyvät kirkollisveron maksajina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
15.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä nimiäisten määrä lisääntyisi nopeammin, jos saatavilla olisi enemmän "seremoniamestareita". Monien mielestä on työlästä suunnitella itse kaava nimiäisiin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi viisi yksi