Lue keskustelun säännöt.
Silmät auki, lässytyskulttuuri ja seuraukset vaan pahenevat...
12.03.2010 |
"ei jäähypenkkejä, ei pakotettua anteeksipyytöä, ei saa sanoa ei", kiertäen, kaartaen ja vaikka miten. Ja mihin onkaan sitten tultu, kun ei lapsille saa kunnon komentoa enää pitää? Tulokset puhuvat puolestaan, kun opettajatkaan eivät voi koulussa enää keskittyä opettamiseen vaan lapset hyppivät siellä nenille pienestä pitäen...
Lässytyskasvatus ei kasvata kivoja lapsia, vaan sellaisia, jotka luulevat olevansa maailman napa ja komento on heillä, kun aikuiset eivät saa pitää kurissa. Mitä hyvää teidän mielestänne on vapaa "meidän perheen rajat" -tyylinen kasvatus? Se, että vanhempien täytyy muka osata selittää ja keskustella lasten kanssa asioista eikä saa enää sanoa, että nyt tehdään näin, kun äiti/isi sanoo ja piste. "liirum, laarum, plaa, plaa...."
Ja kun joku sinkkonen sanoo, että enpäs nyt suosi sitä tai tätä, niin johan mammat kumartaa gurua... Hohhoijaa, kyse on kuitenkin vain yhden ihmisen mielipiteestä...
Kommentit (60)
oikeasti ole törmänneet vanhempiin, jotka jakavat jälkikasvulleen käskyjä ilman mitään perusteita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selittely on eri asia kun perustelu. Jos Konstaapeli perustelisi siinä miksi nyt kuitenkin antaa sakon niin onko sille oieasti tarve? Ylinopeus mikä ylinopeus ja se oli tieto.
Ihan samanlainen, kuin muutkin käskynjaot.
miksi tästä anteeksipyynnöstä sitten vatvotaan koko ajan, ettei lapsi ymmärrä anteeksipyyntöä ja lasta ei saa pakottaa pyytämään anteeksi, jos hän ei itse sitä halua tai tarkoita.
joskus neuvoteltu aikuisten kesken ja ne on muunneltavissa. Kukaan ei ole laatinut lakeja "koska minä sanon" -mentaliteetilla. Diktatuurit erikseen, luonnollisesti.
oikeasti ole törmänneet vanhempiin, jotka jakavat jälkikasvulleen käskyjä ilman mitään perusteita?
kerro nyt joitain tilanteita. Olen kysynyt jo useamman kerran, mutta kukaan ei vastaa. Eikä siis "ilman perusteita" tarkoita vieläkään mielestäni sitä, että isä sanoo lapselle, että "ole hiljaa" sen sijaan, että sanoisi "ole hiljaa, kun isi puhuu puhelimessa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etteikö lasta saisi pakottaa pyytään anteeksi, jos nyt ei vaan huvita. Vaan jos lasta käsketään tekeen jotai siihen on oltava perusteet. "Ja koska minä sanon" ei ole mielestäni riittävä.
etteikö lasta saisi pakottaa pyytään anteeksi, jos nyt ei vaan huvita. Vaan jos lasta käsketään tekeen jotai siihen on oltava perusteet. "Ja koska minä sanon" ei ole mielestäni riittävä.
sano nyt, minkälaisia perusteettomia käskyjä vanhemmat antavat lapsilleen, niin ymmärrän mitä tarkoitetaan. Tuon "koska minä sanon"-litanian minä olen kyllä jo sisäistänyt, mutta en ymmärrä, kuka ja missä tilanteessa tällaista on käyttänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tilanteita missä käskyä on noudatettava. Miten silloin toimii lapsi, joka vaatii ja on tottunut aina saamaan perustelun? Kuten: Lapsi on menossa tekemään itse leipää ja on laittaa leivän tulikuumalle levylle jolla hetki sitten olit keittänyt puuroa. Sanot/huudat napakasti säikähdyksestä johtuen, että Älä laita sitä leipää siihen! Tai älä koske levyyn!
Listaa voisi jatkaa: Pysähdy heti (vertaa: Älä kulta juokse siihen autotielle noin kun se auto on sun päällä ihan 2 sekunnin kuluttua muuten) jne.
Tai enpäs pyydäkään, kun en halua!
Eli kaikille teille liirum, laarum, liiba, laaba-vanhemmat! Ja ei mitenkään ystävällisesti!
Kun viette kauhukakarakullannuppunne harrastuksiin, niin voisitteko ystävällisesti pysyä poissa niistä saleista ja halleista ja mihin te nyt ikinä niitä kakaroita kuskaattekin!
On todella raivostuttavaa, kun kullannuppunne ei osaa/halua käyttäytyä harrastuksissa kunnolla eikä ohjaaja kehtaa niitä komentaa, kun äitimuori istuu perseellään salinnurkassa Nicopetteriä kannustamassa ja ihailemassa.
Kiva maksaa törkeitä summia lasten urheilukouluista sun muista, kun puolet toiminnasta menee ihan pilalle tuollaisten kuspäisten vanhempien tulevien narsistien kanssa!
Toivottavasti toivomukseni on kuultu. Uskoisin nimittäin, että tähän ketjuun on monen tuollaisen lapsen äiti jo kommentoinut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
myös jälkikäteen
Ja en usko, että viestiin on vastanneet ne äidit jotka eivät kiellä lapsiltaan mitään. Vaan ne jotka myös perustelevat kieltonsa.
Ne äidit jotka antavat lastensa terrorisoida toisia ovat vastuuttumia.
odotan esimerkkejä tilanteista, joissa kielloille/ käskyille ei ole perusteita..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näköjään saa vastauksia. Hyvää yötä sitten!
"Älä mene sinne." "Älä sano noin" "Älä pue sitä paitaa." "Älä ota sitä lelua."
Kaikkiin näihin tietenkin löytyy perustelut, mutta jokainen vanhempi ei viitsi niitä perustella. Ero on siis siinä tietääkö lapsi miksi kielto on esitetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisikin nyt kyse minun kommentissani siitä, että jos ajat ylinopeutta ja tiedät ajavasi ylinopeutta niin konstaapelin ei tarvitse sinulle perustella sakkojaan jotka sinulle kirjoittaa.
Lapsi joka lyö toista, kuvitellaan nyt vaikka 6v. menee ja tinttasee toista naamaan niin ei siinä perusteluja tarvita kun vanhempi näkee sen tilanteen ja huutaa,että nyt sitten Valdemar lopetat heti ja pyydät anteeksi! Saa olla aikasta ummikko kakara jos ei tiedä ilman perustelujakin, että miksi pitää lopettaa eikä siinä tilanteessa niitä perusteluja tarvitse edes jakaa. Ja jos totta puhutaan niin kylläpä hävettäisi alkaa siinä edes lapselle perusteluja antamaan.
Jotkut asiat on ihmisellä sisäsyntyisiä ja oikean ja väärän erottaminen onnistuu hyvinkin pieneltä.
Jos nyt joku sitten viisastelee siellä että olet varmaan asian lapselle joskus kuitenkin perustellut (esim. 1v. ettei saa satuttaa toista) joo olen, mutta oletteko te kertoneet miksi ei saa satuttaa?
Eli liirumlaarum sanon minäkin. =DDD
Olen täysin samaa mieltä.
En ole huono vanhempi, vaikka petytän lapsen. Ja lapsihan pettyy, monta kertaa päivässä. Siinäpähän kiukuttelee, syliä ja rakkautta saa kuitenkin..
pelkääkö ap lässytyksen lopettamista vai onko ap vain välinpitämätön lässytystä kohtaan? Odottaako ap että joku muu lopettaa lässytyksen?
Millainen suhde ap:lla on lässytykseen. Onko lässytys leuka rentona tapahtuvaa lutjutusta, kuten teen sulattamaa paahtoleipämassaa kielen päällä?
"Älä mene sinne." "Älä sano noin" "Älä pue sitä paitaa." "Älä ota sitä lelua." Kaikkiin näihin tietenkin löytyy perustelut, mutta jokainen vanhempi ei viitsi niitä perustella. Ero on siis siinä tietääkö lapsi miksi kielto on esitetty.
jokainen kielto pitäisi aina erikseen sanallisesti perustella. Jos sanotaan, että "älä ota sitä lelua", todennäköisesti lapsi ymmärtää, ettei voi ottaa toisen kädestä lelua. Pitääkö lapselle tosiaan joka kerta sanoa, että toiselle tulee paha mieli, jos ottaa hänen kädestään lelun?
Tai jos käytetään tuota esimerkkiä "älä pue sitä paitaa" ja heti perään äiti osoittaa toisen paidan ja vie toisen pyykkikoriin, eikö lapsi muka ymmärrä, että toinen paita oli likainen? Ja miksi lapsi jäisi tuota sen kummemmin edes miettimään jos äiti antaa toisen paidan tilalle. Tietysti jos lapsi erikseen kysyy, pitää vastata, mutta miksi jokaikinen asia pitää erikseen ääneen sanoa?
Tai enpäs pyydäkään, kun en halua! Eli kaikille teille liirum, laarum, liiba, laaba-vanhemmat! Ja ei mitenkään ystävällisesti! Kun viette kauhukakarakullannuppunne harrastuksiin, niin voisitteko ystävällisesti pysyä poissa niistä saleista ja halleista ja mihin te nyt ikinä niitä kakaroita kuskaattekin! On todella raivostuttavaa, kun kullannuppunne ei osaa/halua käyttäytyä harrastuksissa kunnolla eikä ohjaaja kehtaa niitä komentaa, kun äitimuori istuu perseellään salinnurkassa Nicopetteriä kannustamassa ja ihailemassa. Kiva maksaa törkeitä summia lasten urheilukouluista sun muista, kun puolet toiminnasta menee ihan pilalle tuollaisten kuspäisten vanhempien tulevien narsistien kanssa! Toivottavasti toivomukseni on kuultu. Uskoisin nimittäin, että tähän ketjuun on monen tuollaisen lapsen äiti jo kommentoinut...
ettekö todella tajua vai ettekö valitä kuinka inhottuja lapsenne ovat!
Meillä myös ei tarkoittaa ei, eli sitä sanaa käytetään meidän perheessä. Jäähypenkkiä meillä ei ole käytetty ikinä. Syystä että kun mun lapset oli pieniä, en sellaisesta ollut edes kuullut. Mun lapset on nyt 16- ja 9-vuotiaat. Joskus olen kyllä taluttanut omaan huoneeseen ja käskenyt pysyä siellä ja miettiä tekosiaan, oven olen jättänyt auki, joten kai se oli sitten se meidän "jäähypenkki".
Mun lapset on myös aina pyytäneet anteeksi, joskus on pitänyt patistaaa vähän, mutta aina ne on anteeksi pyytäneet kun olen muistuttanut miten toimitaan kun väärin on toista kohtaan tehty. Se kertoo vain sen että itsekin tietävät tehneensä väärin. Eikä aina ole edes tarttenut käskeä, osaavat pyytää anteeksi myös ilman muistuttamista.
Ihan samanlainen, kuin muutkin käskynjaot.