Lue keskustelun säännöt.
Kummi ei pidä mitään yhteyttä
10.03.2010 |
Lapsi on nyt 6 v eikä kummitätiä ole näkynyt yli vuoteen vaikka asumme samalla paikkakunnalla. On aloittanut seurustelun vajaa vuosi sitten, johtuisiko sitten siitä. Harmittaa lapsen puolesta. On pyydetty kummitätiä käymään muutenkin kuin synttäreillä mutta ei ikinä ehdi.
Kommentit (4)
Oli pitkään sinkku, ei kai ole halunnut lapsia kotiinsa. Itse olen laittanut lapsen kuvia ja piirustuksia ym. En tiedä mitä muuta tässä voisi tehdä. Harmittaa vaan varsinkin kun toisella lapsella aktiivinen kummi. Nyt lapsi jo sen verran iso että tajuaa eron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on ihan samanlainen, yhteydenotto tulee tasan joulun ja synttäreitten alla, kysyäkseen mitä lapsi haluaa lahjaksi. Joka synttäreille on kutsuttu, pyydetty viikonlopuiksi meille koko perhe. Olen soitellut, laittanut viestiä facebookissa. Vastaukset viesteihin on aina tosi lyhyitä, puhumaan puhelimessa ei ehdi, on kuulemma aina niin kiire. Asuvat kauempana, noin 1,5 tunnin ajomatkan päässä, eivät ikinä pääse tulemaan viikonlopuksi koska lasten kanssa on raskasta matkustaa, pienet eivät kuulemma jaksa istua autossa vikisemättä. Jännä vaan että he jaksaa koko perheen voimin lähteä autolla 10 tunnin ajomatkan päähän, kun heidän harrastuksestaan on kyse. Eikä lapset silloin vikise.
Varmasti uusi seurustelusuhde vaikuttaa. Samoin itselläni on vaikuttanut lapsien syntyminen, hyvä että omien lasten lääkärimenot muistaa saatika et muistaisi oikeesti kaikki kummilapsensa!
Minua ei ole pyydetty tuon yhden kummitytön synttäreille enää vuosiin. Ja pyyntö: Tule nyt joskus käymään on nykyaikana vähän sama kuin että moikka vaan.
Itselläni kummit asuivat kaukana ja nähtiin kerran vuodessa. Se on riittänyt silti kummisuhteen luomiseen aivan hyvin.
Mutta on hyvinkin ymmärrettävää että jokaisen elämässä on joskus kiireitä ja tuskin kummit sitä kiusaaltaan tekee etteivät muista.
joka pitää myös aika vähän yhteyttä kummilapseensa. Olen sitä mieltä että yhteydenpidon pitäisi olla molempiin suuntiin tapahtuvaa, eikä pelkästään kummin asia hoitaa. Välimatkasta johtuen näemme harvoin, mutta muistan tyttöä edelleen silloin tällöin pienin lahjoin ja kortein vaikka hän on jo täyttänyt 16v.
Pienempänä yhteydenpito tietysti oli vanhempien tehtävä, mutta silloinkin se oli hyvin yksipuolista. Se olin minä joka aina otti yhteyttä ja kyseli kuulumiset - kuten tapahtuu edelleen. En ole myöskään koskaan saanut kiitosta postitse lähetettyihin lahjoihin tai muihin muistamisiin. En vanhemmilta enkä itse kummitytöltä.
Ainakin itselläni tämän takia yhteydenpito on aika vähäistä.