Ihonalaiseni liittyi Facebookiin-laitanko viestin?
Kymmenen vuoden takaiset tapahtumat tulivat elävästi mieleen ja saivat taas sydämeni lyömään ylimääräistä. Yhteinen kaverimme oli lisännyt kuvia ja nämä päivitykset näkyivät eilen tahtomattani omalla fb-etusivulla....kävi ilmi että ihonalaiseni oli myös liittynyt hiljattain naamakirjaan.
Uskaltaisinko lähetttää hänelle viestin tyyliin mitä kuuluu ? Kaveriksi en ehkä rohkene pyytää ? Ihonalaiseni on sinkku-ollu kaikki nämä vuodet. Pelkään, että jos "avaan pään" niin tapahtuu asioita jotka vaikuttavat koko perheemme tilanteeseen. Vetovoima on niin voimakas.
Tuntuu taas että minua aivan sattuu fyysisesti kun ajattelen häntä. Kymmenen vuotta on kulunut ja eipä ole monta päivää jolloin en olisi häntä ajatellut...
Kommentit (54)
todella monia vuosia kateissa olleen rakkauteni naamakirjan kautta. Itse olin sinkku, hän naimisissa. Nyt ollaan yhdessä eikä kyllä molempia kaduta tippaakaan.
Itse pitää tietää, mitä tekee ja punnita riskit ja seuraamukset.
ja ajattelin sitä päivittäin että ihan fyysisesti sattui :) Sitten ajattelin et pakko järjestää tapaaminen etä saan sen "pois päiväjärjestyksestä" ja voin jatkaa elämää avomieheni kanssa.
No se tapaaminen järjestettiin, ihonalaisen kotiin, ja siinä kävi niin että panimme ja syyllisyys pakotti kertomaan avomiehelleni. Nyt sitte olenkin naimissa ihonalaiseni kanssa. The end.
ollaan kavereita FB, mutta ei viestitellä - synttäreinä laiton onnitteluviestin ja hyvät joulut toivotin (vieläkin pomppaa sydän kurkkuun, kun saan viestin takas, mutta asia pysyy hallinnassa, kun en toimi sen mukaan).
edelleen hieman sykähdyttää. Osa on ehkä exiä, osa vaan jotain etäihastuksia.
Kuulumisia voi vaihtaa, mutta en menisi paljastamaan tunteita tai ehdottamaan tapaamista. Siitä ei seuraa kuin huonoa. Ellet sitten ole jo täysin leipiintynyt liittoosi ja tahdo muutenkin erota. Siinäkin tapauksessa olisi parempi erota ensin ja sekoilla vasta sitten.
jos omani löytäisin fb:sta (ei se siellä ole, aina silloin tällöin tarkistelen..) Mutta ymmärrän täysin tilanteesi. Minä en ole omaani nähnyt pariin vuoteen, mulla on kaksi ihanaa lasta ja elämä kohdillaan, mutta kyllä minäkin häntä ajattelen päivittäin. Ei sitä voi ymmärtää jos ei omalle kohdalle satu.
Mä luulin että ihonalainen on taas joku outo nimitys syntymättömälle lapselle, ja kesti jonkun aikaa ennen kuin sain tolkkua aloitusviestistä... Siis joku kaveri pannut mahakuvia aloittajasta vai aloittaja on tehnyt syntymättömälle lapselleen profiilin facebookiin vai häh mitä :D. Tajusin onneksi lopulta, mutta en minäkään ole tällaista termiä ennen kuullut. Mahtaako olla joku uussana, "under my skin" suomennettu...? Ei mullekaan tule romanttinen mielikuva ensimmäisenä, vaan jotain ihan muuta. Ainakin googlaamalla löytyy vain ihonalainen finni, ihonalainen hius, ihonalainen mollukka, rasvakudos, verenvuoto... Jaa joo ja yksi vauva.fi-keskustelu.
Pidän sitä erittäin vastenmielisenä. Vinkkinä ap:lle, että jos kaavailemasi viestin laitat, se voi myös olla kohteelle täysin ei-toivottu. Jotkut meistä osaavat arvostaa sitä, mitä on saavutettu.
joka joskus sykähdyttää. Ihonalainen on kokoajan läsnä, ihminen, jota kannat ihosi alla...
joka joskus sykähdyttää. Ihonalainen on kokoajan läsnä, ihminen, jota kannat ihosi alla...
Kuulostaa jotenkin sairaalasta.. ja on sitten perustanut perheen ihan toisen ihmisen kanssa. Oikeasti aika kuvottavaa. Pitäisi uskaltaa päästää irti. Tuo on varmaan jotain itsesuojelua pahaa maailmaa vastaan.
Tulee ihan kylmät väreet tuollaisesta puheesta. Eikä ap edes kehtaa suomentaa tuota "ihonalaista" vaan väistää kysymykset! Purista nyt ne finnisi vaan ulos, helpottaa kun mädät tulee ulos. Tai jos ei onnistu itse niin kosmetologi tekee sen!
jos sen alle mahtuu vielä toinen ihminen! Hyi kuvottavaa!
jos ne kerran on niin riippuvaisia että roikkuu edelleenkin ihonne sisäpuolella???? Miksi naitte jotkut toiset? En tajua. Pitää mennä naimisiin sen kanssa ketä rakastaa eikä muiden! Jos ei saa sitä ketä rakastaa niin sitten ei oteta ketään!!!
Miettikää oikeasti jos esim. omalla miehelläsi olisi vastaava "elämää suurempi rakkaus" jota ajattelisi joka päivä. Menisi arkisen sinun yli kevyesti tuo upea sielunkumppani. Eikös tuo nyt ole mieletöntä kaksnaamaisuutta ja henkistä pettämistä pahimmillaan???
Ennen vanhaan muistaakseni tehtiin jotain taikoja, jottei vanhat heilat kummittelisi mielessä enää naimisissa ollessa. Olisi varmaan paikoillaan vielä nykyäänkin.
jos ne kerran on niin riippuvaisia että roikkuu edelleenkin ihonne sisäpuolella???? Miksi naitte jotkut toiset? En tajua. Pitää mennä naimisiin sen kanssa ketä rakastaa eikä muiden! Jos ei saa sitä ketä rakastaa niin sitten ei oteta ketään!!!
Ehkä elämä muuttuu sitten arkisemmaksi ja tylsemmäksi, mutta ainakin sen jälkeen elät rehellisesti itseäsi ja parisuhdettasi kohtaan. Älä ajattele häntä, joka kerta kun tulee mieleen niin torjut parhaasi mukaan. Ajattelet muita asioita, kuten miestäsi. Auttaa ajan myötä vaikka tuskallista voikin olla!
t. ihonalaisestaan irti päästänyt (mulla se ei tosin ollut päivittäistä vaan jaksottaista, välillä oli aikoja ilman tuota tunnetta ja välillä taas pitkään oli ihoni alla).
kokonaan ei pääse, niin kuin ei muustakaan eletystä elämästä
"Moi. Sä olet mun ihonalainen."
Sitten "ihonalainen" kirjoittaa sinulle niin ilkeän ja törkeän oksennuskuvotusviestin, että haluat samassa sekunnissa unohtaa koko ihmisen! Hän alkaa ällöttää sinua ja voit repiä hänet irti ihostasi! Kokeile sellaista tosi karheaa kuorimisharjaa saunassa!!!! Se auttaa irrottamaan kaikki kököt.
jos omani löytäisin fb:sta (ei se siellä ole, aina silloin tällöin tarkistelen..) Mutta ymmärrän täysin tilanteesi. Minä en ole omaani nähnyt pariin vuoteen, mulla on kaksi ihanaa lasta ja elämä kohdillaan, mutta kyllä minäkin häntä ajattelen päivittäin. Ei sitä voi ymmärtää jos ei omalle kohdalle satu.
muitakin kanssasisaria löytyi! Ymmärrärrystä ei varmasti löydy jos ei ole samaa kokenut. Haihattelija tai ei niin oikeassa elämässä voi tapahtua romanttisten leffojen kaltaisia asioita ihan oiekasti ja pitkiäkin ajanjaksoja kuten minulla aikoinaan.
Joskus, kuten eilisestä lähtien sitä tuntee itsensä todella oudoksi, siksi sitä vertaistukea täältä hain etten koe olevani ainoa saman kokenut.
Hyvää päivänjatkoa kaikille, loisilla tai ilman ;)
ap
Minulla on moraali ja sen mukaan täytyy joko
a) päästää irti siitä loisestaan, taistella jotta pääsee hänestä eroon
tai
b) taistella jotta saa elää juuri tuon loisen kanssa
Mieluiten niin, että ensin tuo b ja jos se ei onnistu (loinen on esim. varattu) niin sitten a. Ja jos a ei onnistu niin sitten ei kertakaikkiaan mennä perustamaan perhettä toisen kanssa ennen kuin ollaan irti tuosta miehestä tms. Pettämäänkään en lähtisi, en niin että loinen olisi varattu, enkä niin että itse olisin.
Se ON kutkuttava "elämää suurempi tunne", mutta se ei ole oikein että pitää sekä ihonalaisensa että fyysisesti ihan eri miehen.
t. loisesta irti päästänyt
jos omani löytäisin fb:sta (ei se siellä ole, aina silloin tällöin tarkistelen..) Mutta ymmärrän täysin tilanteesi. Minä en ole omaani nähnyt pariin vuoteen, mulla on kaksi ihanaa lasta ja elämä kohdillaan, mutta kyllä minäkin häntä ajattelen päivittäin. Ei sitä voi ymmärtää jos ei omalle kohdalle satu.
muitakin kanssasisaria löytyi! Ymmärrärrystä ei varmasti löydy jos ei ole samaa kokenut. Haihattelija tai ei niin oikeassa elämässä voi tapahtua romanttisten leffojen kaltaisia asioita ihan oiekasti ja pitkiäkin ajanjaksoja kuten minulla aikoinaan. Joskus, kuten eilisestä lähtien sitä tuntee itsensä todella oudoksi, siksi sitä vertaistukea täältä hain etten koe olevani ainoa saman kokenut. Hyvää päivänjatkoa kaikille, loisilla tai ilman ;) ap
Ymmärrän kyllä ihan hyvin mitä tällä haetaan, mutta suomennettuna tästä tulee kyllä lähinnä ihomadot, -karvat ja muu ällöttävä mieleen. Böörk!