Poika 1,5v eikä mies vieläkään mene hänen kanssa kahdestaan minnekään
Mikä tuota miestä vaivaa?
On aivan ihana ja rakastava isä, mutta...
Jää hyvin nihkeästi pojan kanssa kahden ja sillon tarvii tosi tarkat ohjeet kaikesta. Yhtään ei voi käyttää maalaisjärkeä (tietää kyllä missä pojan ruuat ym on) tai ratkaista pulmia itse.
Kahdestaan ei lähde minnekään lapsen kanssa kotoa. Ei kauppaan, ei kaverille, ei minnekään. Kun kuulemma hän käy vain paikoissa minne niin pienen kanssa ei voi mennä. Jos tilanne tulee eteen, niin jättää pojan äidilleen hoitoon.
Kuinka kauan tässä veilä pitää odotella että homma muuttuis jotenkin luontevammaksi? Ymmärsin että pienen vauvan kanssa jännitti, mutta poika on jo pian 2v!
Kommentit (9)
Tehkää niin, että joinakin päivinä isän pitää hoitaa lapsi (aamutoimet, ruoat, pesut jne.) kokonaan, niin että varmasti oppii ja alkaa sujua rutiinilla, niin eiköhän tule rohkeutta olla lapsen kanssa kahdestaan kun voi luottaa omiin taitoihinsa.
että jos sinä kuolet, miten mies aikoo lapsen kanssa pärjätä?
että joku lauantai esim ihan ex tempore ilmoittaisin, että lähden nyt kampaajalle/ostamaan uudet kengät tms ja YKSIN. Tehköön mies mitä tekee. Kyllä se pärjää. Sinähän ne ohjeet annat, olet vaan sanomatta mitään. Luultavasti olet ottanut liian hallitsevan roolin alusta asti, silloin miehestä on tullut pikku apulainen joka tarvii "äidin" ohjeet kaikkeen.
Luuletko, että tossukka mies ottaa vapaaehtoisesti vastuuta koskaan jos annat olla ottamatta?
Suoraan sanottuna vika on miehen lisäksi sinussa itsessäsi.
Oma mieheni on aina ottanut vastuuta lapsista, sillä EN OLE ANTANUT VAIHTOEHTOJA. Pakko osata, pakko uskaltaa.
Ja ihan nainen olen. Päivät olivat tylsiä, mihinkään ei oikein voinut mennä kun toinen joko väsähti heti tai kiukkusi jne.
Ja ihan nainen olen. Päivät olivat tylsiä, mihinkään ei oikein voinut mennä kun toinen joko väsähti heti tai kiukkusi jne.
ehkäpä johtui siitä että ette koskaan menneet mihinkään? Meillä neljä lasta eikä kyllä mitään ongelmia lähteä johonkin minkään ikäisen kanssa. Tottakai joskus väsyttää ja kiukuttaa (itse kutakin...) mutta so?
siitä voisi aloittaa, kun siellä lapsen kanssa helppo olla...viihtyy ainakin lapsi ja saavat raitista ilmaa.
ja onhan siellä muitakin isiä (ehkä juttuseuraa)
jotenkin kasvoi tosi hitaasti siihen isyyteen. Poika oli yli 2-vuotias, kun alkoivat olemaan enemmän ihan kahden kesken. Tyttövauva kun syntyi niin isä otti heti enemmän vastuuta molemmista lapsista ja yhtään ei ollut vaikeeta. Välillä se ottaa aikaa mutta näin jälkikäteen olen ihan tyytyväinen, etten lähtenyt tappelemaan joka asiasta. Asiat on nyt tosi hyvin ja äitikin saa omaa aikaa.
mutta härkää sarvista kiinni. Oma poika 1,5 v ja vaikeinta on olla pelkästään kotona. Varsinkin huonosti nukkuneena. Ei oikein aika kulu ja ei riitä mielenkiintoa hirveän pitkään leikkiä Brioilla tms. En oikein ole hyvä siinä. Helpointa on lähteä esim. uimaan tai hop loppiin. Odotan kyllä sitä aikaa kun poika on riittävän iso ja voimme urheilla yhdessä.
Isi vm. -72