En ole yhtä kiintynyt kolmanteen vauvaamme... :(

Meillä on kolme lasta (kaks tyttöä ja poika), joista kaksi isompaa ovat minulle tosi rakkaita ja olen todella kiintynyt heihin, vaikka näiden molempien kanssa vauva-aika oli todella raskas, heillä oli koliikki, joka kesti 6kk.



Kolmas vauva oli ihan yhtä toivottu, mutta oli tiedossa jo raskausaikanani, että minä joudun synnytyksen jälkeen heti leikkaukseen ja ainakaan pariin viikkoon en pääse leikkauksen jälkeen kotiin. Ilmeni kuitenkin komplikaatioita ja leikkaus jouduttiin tekemään uudestaan ja oli lähellä, etten enää olisi tässä ja vietin sairaalassa lopulta 4kk. Olin niin huonossa kunnossa, että näin vauvaa ja isompia lapsia todella vähän tuona aikana. Kotiuduttuani vauva tuntui jotenkin vieraalta enkä vieläkään ole vauvaan yhtä kiintynyt kun olin/olen kahteen isompaan lapseemme. Vauva on ollut kuitenkin alusta asti helppo, ei ollut koliikkia tai muutakaan, jonka takia olisi valvottanut ja edelleen on todella ihana ja suloinen, vaikka ikää hällä on nyt "jo" 9kk.



Mieltä kaihertaa myös se, että emme luultavasti saa enää enempää lapsia, mahdollisuus on leikkaukseni takia vain parin prosentin luokkaa, lähes mahdotonta siis. Jonkinlainen surutyö myös käynnissä tuon suhteen.