Lue keskustelun säännöt.
Mä olen niin kyllästynyt köyhäilemään, en tahdo
25.02.2010 |
enää tällaista! Kaikesta pitää tinkiä, mihinkään ei voi mennä, mitä (edes pientä kivaa) ei saa ikinä ja vouti kolkuttaa ovelle, ulosotossa ollaan , sossuun kai pitäis taas mennä kun vaan jaksaisi. Viimeks saatiin sieltä satanen kuukaudeksi.... argh, vaatteet reikäsiä, sukkia menee roskiin kun kantapäät aukee ja farkut ainoa vaate. Sukulaiset jo ihmettelee, mutta tästä meidän ahdingosta ei tiedä suku ollenkaan. Lapsen synttärit pitäis järjestää suvulle, mutta millä ihmeellä?
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän ap tunteen,meillä sama tilanne.Mies onneksi sai nyt töitä ja aloittaa viikon päästä mutta kk ainakin menee että saadaan tilanne tasoittumaan.
Itse olen kans kyrpä ottassa kun lomamme menee peukkuja pyöritellessä,mitään mukavaa ei ole aikoihin tiedossa...tutun kemut on 3vk päästä ja sinne olen saanut säästettyä 20e että pääsen paikalle,saan yhden oluen ja takaisinkin pääsen,ainakin saan yhtenä iltana pukea itteni nätiks ja meikata itseni ihmisen näköiseksi.Kaverit kulkee uusilla autoillaan töissä,ostelevat hulppeita kämppiä ja vaatteita,käyvät pari kertaa vuodessa ulkomailla...itse kuljen pari vuotta vanhoissa rääsyissä mutta tiedän taas sen että kun valmistun niin meilläkin tilanne helpottaa,sitä odottellessa!
Tiedän ap tunteen,meillä sama tilanne.Mies onneksi sai nyt töitä ja aloittaa viikon päästä mutta kk ainakin menee että saadaan tilanne tasoittumaan. Itse olen kans kyrpä ottassa kun lomamme menee peukkuja pyöritellessä,mitään mukavaa ei ole aikoihin tiedossa...tutun kemut on 3vk päästä ja sinne olen saanut säästettyä 20e että pääsen paikalle,saan yhden oluen ja takaisinkin pääsen,ainakin saan yhtenä iltana pukea itteni nätiks ja meikata itseni ihmisen näköiseksi.Kaverit kulkee uusilla autoillaan töissä,ostelevat hulppeita kämppiä ja vaatteita,käyvät pari kertaa vuodessa ulkomailla...itse kuljen pari vuotta vanhoissa rääsyissä mutta tiedän taas sen että kun valmistun niin meilläkin tilanne helpottaa,sitä odottellessa!
eikö lasi vettä riittäisi
Jokainen ihminen tarvitsee hetken, jolloin voi olla niinkuin muut, vaikka vain tuopillisen oluen verran, jos juuri se tuntuu hyvältä.
auttaa vaikka vaate asioissa? minkä kokosta olisitte vailla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän ap tunteen,meillä sama tilanne.Mies onneksi sai nyt töitä ja aloittaa viikon päästä mutta kk ainakin menee että saadaan tilanne tasoittumaan.
Itse olen kans kyrpä ottassa kun lomamme menee peukkuja pyöritellessä,mitään mukavaa ei ole aikoihin tiedossa...tutun kemut on 3vk päästä ja sinne olen saanut säästettyä 20e että pääsen paikalle,saan yhden oluen ja takaisinkin pääsen,ainakin saan yhtenä iltana pukea itteni nätiks ja meikata itseni ihmisen näköiseksi.Kaverit kulkee uusilla autoillaan töissä,ostelevat hulppeita kämppiä ja vaatteita,käyvät pari kertaa vuodessa ulkomailla...itse kuljen pari vuotta vanhoissa rääsyissä mutta tiedän taas sen että kun valmistun niin meilläkin tilanne helpottaa,sitä odottellessa!
Onko se tosiaan NIIIIIIN tärkeetä saada vetää bisseä? Mikä estää ilmaiset harrastukset kuten ulkoilu tai askartelu? Mikset voi meikata ilman, että siihen liittyy bileet?
Elämä on valintoja täynnä. Sä ne omat valintasi teet!
Mut ap, kerro ihmeessä sukulaisille jos teillä on tiukkaa. Kaikkea ei tietenkään tarvi kertoa, mut sekin helpottaa ettei tarvi teeskennellä että rahaa on - vaikka ei olettais että kukaan auttaa.
Mä olen joskus myös niin kypsä pennin venyttämiseen. Meillä on kaikki kulunutta ja vanhaa, mä olen jo kohta käyttänyt kaikki ideani siitä miten että meillä on kodikas koti, terveellistä ruokaa ja hyvä elämä rahanpuutteesta huolimatta. Joskus tuntuu ettei jaksais enää. Mut sit sitä saa jostain aina perspektiiviä asioihin ja näkee että onhan meillä sentään niin paljon hyvää, josta ykkösenä tää ihana lapsi ja hyvä parisuhde, paljon ystäviä ja hyvä terveys.
Ja toisaalta; mun vanhemmat on sellaisia, joille pelkkä raha merkkaa kaikkea. Eivät muuta tee kuin narisevat verojen suuruutta ja haukkuvat mamuja, työttömiä ja muita "loisia" (kiva kuunnella koska itse olen kotihoidontuella myös tuollainen "loinen"). Heillä on rahaa mut käyttävät sen vaan itselleen, eivät osallistu keräykseen tai ylipäänsä juuri auta muita. Eivät meitäkään. Vanhempieni nettotulot kuukaudessa ovat kuusi kertaa suuremmat kuin meillä, eikä heillä muka ole ikinä varaa mihinkään, vaikka lapset ei enää asu kotona eikä lainaa ole. Mulla on siis lähipiirissä esimerkki siitä ettei raha tuo onnea, jos asenne on vinksallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka siitäkin varmaan täällä saa paskaa niskaan. Mutta silti, ei hyvin mene, eikä tule menemäänkään, jos en pääse töihin. ap
Työttömyyttä? Opiskelua?