Lue keskustelun säännöt.
Lapsenoikeus kristilliseen opetukseen
25.02.2010 |
Lapsenoikeus kristilliseen opetukseen
24.2.2010 | Ilpo Nurmenniemi
Uuden Suomen blogeissa on käyty kovaa kädenvääntöä tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta kouluissamme. Hämmästyttävän kiihkeästi kaikkea uskontoon liittyvää vastustetaan maassamme. Yllättävää on myös se, että tunnustuksellinen uskonnonopetus, koulukirkot, virsiopetus, aamuhartaudet ja ruokarukoukset tulkitaan uskontoon pakottamiseksi ja käännyttämiseksi. Kuinka voi olla uskonnondidaktiikka niin hukassa opettajilta?
Monilla seurakunnantyötekijöillä on hyviä kokemuksia yhteistyöstä koulun ja opettajien kanssa. Kuitenkin maassamme uskonnotonta koulua ajetaan kuin käärmettä pysyyn! Opettajat ovat jo aikaa sitten kadottaneet rohkeutensa lapsen oikeuksien puolustamisessa uskonnonopetuksessa näitä äänekkäitä uskonnottomuutta ihailevia kuunnellessaan.
Koululaitos on syntynyt kirkon helmoissa ja nyt kirkkoa häädetään kokonaan ulos sieltä. Useimmassa koulussa ei ole ollenkaan toisuskoisia ja silti sieltä hävitetään kaikki kirkkoon kuuluvien lasten uskoon kuuluvat elementit. Olemme arvotyhjiössä, jossa kiellämme omat juuremme.
Kokemukseni mukaan virsilaulu on lapsista hauskaa ja innostavaa, mutta kielteisesti asenteelisten tahojen mukaan se on vaarallista uskonnonharjoitusta , jota ei saisi olla koulussa. Huomautan, että vain ani harvoissa kouluissa on edes opettajaa, joka voisi säestää virren. Samoin on ruokarukouksien suhteen. Itsestään selvänä pitämämme ruuan siunaaminen tulkitaankin sellaiseksi uskoonharjoittamiseksi , joka ei kuulu kouluun.
Päivänavauksien tultua aamuhartauksien/rukouksien tilalle koululla ei enää olekaan edes yhtä tilannetta päivässään, jossa koko yhteisö olisi yhdessä. Päivänavauksen pitäminen keskusradiossa on kyllä kätevää, mutta eihän se elävää tilannetta korvaa! Entä sisältö? Uskonnonharjoittamistako, johon osallistuessaan ateistin tai toisuskoisen lapsi kokee ahdistusta? Olen kuullut useammankin opettajan suusta, että uskontotunille toisten kanssa haluaville kirkosta eronneille on vaikea sanoa ei.
Kasteopetus kärsii todella pahasti tästä tilanteesta. Lapsenoikeus uskontoonsa on näin ollen aikuisten toimesta mitätöity. Miksi koululaitoksessa toimitaan suurimman luterilaisen uskonnonpetuksen vastaisesti yhä enemmän? Eikö kirkkoon kuuluville lapsille annetakaan samaa oikeutta uskontoonsa kuin eriuskoisille?
Kommentit (5)
soopaa! Ei voi muuta sanoa.
Itse vihasin sitä virrenveisuuta pienestä pitäen enkä kenenkään tähän päivään mennessä ole kuullut siitä nauttineen.
Lapsena en osannut vaatia oikeuksiani mutta nyt on toisin.
Lapsiani suojellaan uskonnoilta kunnes ovat kyllin vanhoja päättämään asiasta itse.
Aivopesun kannaltahan tämä on huono juttu -sori vaan hihhulit ja muuten tärähtäneet- mutta lapseni ovat minulle tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toisesta korvasta sisään ja toiseta ulos
Ja heidän oikeutta uskontoon suojellaan. Esim. emme pidä hyvänä jos kaikki pakotettaisiin opiskelemaan elämänkatsomustietoa.
soopaa! Ei voi muuta sanoa.
Itse vihasin sitä virrenveisuuta pienestä pitäen enkä kenenkään tähän päivään mennessä ole kuullut siitä nauttineen.
Lapsena en osannut vaatia oikeuksiani mutta nyt on toisin.
Lapsiani suojellaan uskonnoilta kunnes ovat kyllin vanhoja päättämään asiasta itse.
Aivopesun kannaltahan tämä on huono juttu -sori vaan hihhulit ja muuten tärähtäneet- mutta lapseni ovat minulle tärkeitä.
Mutta miksi ihmeessä sitä uskontoa pitää opettaa koulussa? Mielestäni ne tuntimäärät voisi käyttää aika paljon hyödyllisemminkin. Kotonanne saatte syöttää lapsillenne mitä haluatte, mutta peruskoulu ei uskontoa kaipaa. Uskontotietoa kylläkin, mutta ei tunnustuksellista opettamista.
Ja kyllä minun lapseni ruokaa kunnioittaa, vaikka me emme kiitäkään mitään satuolentoa. Ja osaavat olla hiljaa.
Ja heidän oikeutta uskontoon suojellaan. Esim. emme pidä hyvänä jos kaikki pakotettaisiin opiskelemaan elämänkatsomustietoa.
Aahahahahaaa! Ei voi olla todellista! Ettäkö muka tylsien mollivirsien veisuu olisi lapsista hauskaa ja vieläpä INNOSTAVAA? Kaikkea sitä kuuleekin.
Muutenkin on tällä kirjoittajalla näköjään vähän pallo hukassa, jos esim. ruokarukous on "itsestään selvää ruoan siunaamista" eikä siis uskonnonharjoittamista. Wtf?! :D