Teini-ikäisten vanhemmat. Miten yleistä nykyään on suorittaa kaksoistutkinto

Kaksoistutkinnossa opiskellaan neljää ainetta lukiopohjalla, sen jälkeen voi kirjoittaa itsensä ylioppilaaksi, mutta ei saa lukion päättötodistusta. Tämä ei ole kovin rankka. Kolmoistutkinto on rankempi, siinä suoritetaan lukion oppimäärä, saa lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen. Näin kerrottiin vanhempainillassa. Kolmoistutkinnon suorittajat keskeyttävät suhteellisen usein.

Yliopistoon hakemisen pääsyvaatimuksena on joko kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai ylioppilastutkinto.

Kaksoistutkintolainen korvaa ammatillisen koulutuksen yleisaineiden kursseja käymällä lukiolla vastaavia aineita - usein ne aineet ovat siis neljään pakolliseen yo-tutkintoaineeseen kuuluvia kursseja. Esim. äikkä, enkku, matematiikka ja vaikkapa jokin reaaliaine. Siis minimissää tuon esimerkin mukaan voisi käydä 6 äikän, 6 enkun, 6 lyhyen matematiikan ja vaikka 3 terkan kurssia. Eikä muuta (toki joku voi suoritella enemmän). Monet kaksoistutkintolaiset eivät siis saa ohjelmaan mahtumaan edes syventäviä kursseja. Siksipä yo-tulokset ovatkin usein lukion käyneitä heikompia.



Voi siis käydä niin, että kaksoistutkintolainen HEIKENTÄÄ mahdollisuuksiaan jatko-opintoihin jos saa ko. aineista huonompia arvosanoja kuin olisi saanut vastaavista ammattillisen puolen kursseista.



Kaksoistutkinto sopii erinomaisesti lahjakkaille nuorille, joiden tavoitteena on todella laajentaa osaamistaan. Kaksoistutkinnon suorittajissa on myös siis opiskelijoita, joiden kurssinumerot ovat hyviä ja yo-tulokset myös mukavia. Silloin tuossa jutussa on todella ideaa.



Muuten tulee mieleen, että kaksoistutkinto on ammatillisen puolen mainoskikka, jolla nuoret saadaan suorittamaan ammatillista tutkintoa ja silti saa yo-lakin, yo-juhlat suvun kanssa ja vielä työpaikkahaastattelussa voi sanoa olevansa ylioppilas.



Kaksoistutkintolainen ei kuitenkaan ole saanut lukion laajaa yleissivistystä vaan hän on tyypillisesti käynyt n. 20-25 lukiokurssia kun lukiolainen suorittaa 75 kurssia.



Mutta niin kuin sanoin, kaksoistutkinto on loistava juttu sellaiselle opiskelijalle jolla motivaatio on oppimisessa eikä muodollisessa yo-lakin saamisessa. Sellaisia kaksoistutkintolaisia on !

Toki lukiopuolellakaan kaikki eivät edusta tällaista ideaalia vaan lakki on saatu rimaa hipoen lähes joka aineessa. Ehkä kuitenkin jotain on tarttunut kolmen vuoden aikana.



Mihin kaikki koulutus sitten johtaa, työllistyykö ja tuleeko onnelliseksi, se on sitten jo kokonaan toinen juttu.



Innostuin vain kirjoittamaan, kun hyvin yleisesti tuntuu olevan se käsitys vallalla, että kaksoistutkinto olisi sama asia kuin ammatillinen tutkinto + lukio.

Tällä päin ainakin noita kaksoistutkinnon suorittajia on alle 10 prosenttia kaikista ammattikoululaisista.

kun seuraa, miten rankkaa ja tiivistä opiskelu lukiossa on, niin siihen vielä toinen tutkinto samaan aikaan kuulostaa aika hurjalta. Varsinkin kun ei niillä huonoilla yo-papereilla pääse oikein minnekään, vaan pitäisi jaksaa tosissaan satsata opiskeluun.

mutta aika rankkojahan ne toki ovat. Monet pitkittävät opintoja sen verran, että saavat sen päästötodistuksen sitten seuraavana vuonna amiksen tutkinnon jälkeen.



yliopistoon pyrittäessä ei välttämättä vaadita lukiotodistusta. JOKU toisen asteen todistus vaaditaan, jos ei ole sen parhaan kiintiön joukossa pääsykokeessa, mutta se voi olla myös amis tai amk ja ne todistuspisteet lasketaan yleensä yo-kokeesta, ei lukiotodistuksesta.

Yliopistoon ei tarvita edes lukion papereita. Äitini väitteli juuri ja pääsi aikoinaan nipin napin peruskoulusta läpi, eikä ole käynyt lukiota.



Jos lapsella on lukupäätä ja intoa oppia käytännön ammattia, on se tuplatutkinto ihan pohdittava vaihtoehto. Tärkeintä on, että saa sen ammattitutkinnon valmiiksi, sillä sillä pääsee heti työmarkkinoille. Lukion papereita voi täydentää myöhemmin esim. aikuislukiossa ja suorittaa puuttuvat kurssit iltaopetuksena.



Nykyään vaihtoehtoja on monia ja opiskelumallit paljon joustavampia meidän nuoruuteemme verrattuna. :)

että kaksoistutkinto on helpoin tapa saada lukion päästötodistus. Että se siitä rankkuudesta.

tuttavapiirissä on peräti seitsemän nuorta, jotka suorittavat kaksoistutkintoa ja ainakin meille sanottiin aikanaan vanhempien yhteishakuinfossa että se on todella yleistä nykyään. Matemaattisesti suuntautuneet pojat varsinkin hankkivat siinä samalla kätevästi ammatin ja jatkokoulutuspinnoja, mutta kyllä joukossa on paljon tyttöjäkin.

Poikani (lukiolainen) ystävä aloitti suorittamaan kaksoistutkintoa, nyt toisena vuonna siirtyi kokonaan amiksen puolelle.



Muitakin vastaavia löytyy lähipiiristä.

Ammattitutkinnolla ei todellakaan pääse työmarkkinoille. Viime keväänä ammattitutkinnon suorittaneista yli 70 prosenttia on edelleen työttömänä.

Ammattitutkinnolla ei todellakaan pääse työmarkkinoille. Viime keväänä ammattitutkinnon suorittaneista yli 70 prosenttia on edelleen työttömänä.

Mä muistan lukeneeni tuon Hesarista jostain tilastojutusta, olikohan jotkut koulutussivut tai jotain. Joka tapauksessa se on muuten paikkansa pitävä mut muotoilu pitäs olla niin että "on joko työttömänä tai ei ole sijoittunut oman tutkintoalansa töihin*. Kas kun tutkimukset tehdään koulutusaloittain.

kaksoistutkinnosta. Oli aika rankkaa. aamu 8 ilta 8 koulussa, ei siinä muuta elämää ollutkaan. Lopulta oli pakko mennä vapaapäivisin töihin kun asuin opiskelija-asunnossa ja kirjat piti kustantaa itse. En tule ikinä pakottamaan lastani siihen, koska lukion käynnistäni ei ollut mitään iloa. Enkä edes saanut tuplana lahjoja kun valmistuin :)

Nämä tietämäni nuoret suorittavat paketin neljässä vuodessa eikä tuo vaadi ylimaallisia ponnistuksia. Lukionhan voi oikeasti suorittaa aika vähäisin kurssein, jos ottaa helpoimmat ja vähäisimmät määrät. Itse en vain näe yo-tutkintoa minään itseisarvona.