Lue keskustelun säännöt.
Olenko jotenkin outo kun en tykkää ostella tavaraa enkä
22.02.2010 |
saa "shoppailusta" erityistä tyydytystä? En tajua nykyaikaa, kaikki ostelevat hirveästi lapsille ja itselleen, sitten valittavat kun kotoa loppuu tila.
Kommentit (7)
No et, joku urheilee ihan mielettömästi, toinen syö kaiken aikaa, kolmas juo liikaa, neljäs pelaa pelejä, neljäs lukee mielettömästi kirjoja, viides hoitaa kaiken aikaa pihaa ja puutarhaa, kuudes on työnarkomaani, onhan näitä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nauti shoppailusta silloin kun en tarvitse mitään, päinvastoin ahdistun siitä. Rahaa palaa sellaiseen mitä ilmankin tulisi mainiosti toimeen.
olet (todennäköisesti) hieno ihminen. Mäkään en ole mitenkään älyttämästi tavaran perään, mutta joskus tulee kyllä kauhea tavarakaipuu. Mun pahimmat synnit (siis halut, varaa ei onneksi ole) ovat vanhat huonekalut, astiat ja kankaat (kirpparilta), vaaatteet (haaveilin tuossa juuri, miten lähtisin Indiskaan ostelemaan ihania kesävaatteita, jos vaan olisi rahaa) sekä prätkävaatteet ja -kamat (haluaisin uuden kypärän, housut, muutaman parin hanskoja, lampaannahkaisen penkinpäällisen ja uudet laukut).
Onneksi mihinkään näistä ei ole varaa! Elämä on simppelimpää köyhänä (tavallaan).
ostan sen, mitä tarviin.
Lapselle ostan 2 krt vuodessa sisävaatteita sellaisen kasan, että pärjää (taaperoikäinen, eli kasvaa puolessa vuodessa vaatteista ulos) ja sitten ulkoiluvermeet ostan kauden alussa (hölmöä, mutta en osaa arvioida lapsen tulevaa kokoa niin hyvin, että osaisin ostaa ensi talven haalarit nyt alesta).
Kotiini, jos tarvitsen jotain, en tyydy mihinkään sinnepäin ratkaisuun, vaan saatan etsiä vuoden tai pari, kunnes löydän juuri sellaisen, kun haluan.
Sen sijaan mun addiktioni löytyy nimenomaan ihan muualta... tunnustan kyllä olevani koukussa useampaankin asiaan, mutta ne eivät onneksi tunnu lompakossa ihan niin pahasti kuin yltiöpäinen shoppailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse taas saan kiksejä mistä tahansa shoppailusta, jopa ruokaostoksista teen kallista taidetta. Sen lisäksi poltan, syön liikaa, vietän liikaa aikaa turhilla keskustelupalstoilla, katson liikaa telkkaria ja pelaan lähes ongelmaisesti uhkapelejä. Tasan ei mee nallekarkit :/
Olen huomannut, että shoppailulla täytetään sisäistä tyhjiötä. Tavara on vähän kuin rakkauden korvike.