Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni on tyytyväinen synnytykseensä?
21.02.2010 |
Tuo Hesarin kirjoitus havahdutti. Mehän elämme siinä uskossa, että synnytykset Suomessa sujuvat hyvin tai erinmaisesti. Esille tulevat vain tapaukset, jotka menevät totaalisesti pieleen.
Moni ei ehkä edes käsitä, että olisi voinut tehdä valituksen saamastaan hoidosta. Jos lääkäri tekee virhearvioinnin on se VIRHE. Mutta asiaa hyssytellään, sanotaan, että sattuuhan niitä virheitä kaikissa ammateissa.
Käsi ylös: kuinka moni on totaalisen tyytyväinen saamaansa hoitoon ja tukeen synnytyksessä?
Kommentit (65)
Toi ap kai tarkoitti juuri tällaisia tapauksia. Ollaankohan me naiset liian ymmärtäväisiä? Ei vaadita kätilöiltä ja lääkäreiltä huippuosaamista, vaan vähän sinne päin.
Mulle taisi molemmilla kerroilla valikoitua just ne Kättärin huippuosaajat (vaikken älynnyt edes vaatia).
Oli mukavaa porukkaa, sekä ennen kaikkea saivat pidettyä sekä minut että vauvat hengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tottakai kaikkialla voi sattua virheitä, tulla vammoja ja komplikaatioita ja vaikka kuolla äiti/lapsi. Mutta keskimäärin suomessa on turvalliset ja hyvät synnytysolosuhteet.
Meillä vaan on totuttu nyt siihen, että kaikesta voi ja saa valittaa. Ammattilaiset on epäpäteviä ja äidit itse tietää parhaiten. Kaikkia pitäisi kohdella silkkihansikkain, kipua ei saisi tuntea, täytyisi olla yksityiskohtainen ja erilainen synnytys jokaisella, primaa kaikissa suhteissa... YÖK.
Mulla kaksi loistavaa sektio-kokemusta, toinen suunniteltu ja toinen sit päätettiin tehdä, kuin ei synnytys edennyt. Kiitos vaan Tammisaaren ja Haikaranpesän ammattitaitoiselle henlökunnalle!
Tosin vähän ihmetytti, että synnytyksen jälkeen piti käydä itse suihkussa, vaikka vuodin verta, olin kuolemanväsynyt ja juuri ja juuri onnistuin olemaan pyörtymättä.
Kuten sulla, mutta mä pyörryin sinne suihkuun. Joku löysi mut sieltä, kun lattialle pudonnut suihku ryösäs vettä salin puoelle :(
Isä oli vauvan kanssa hoitohuoneessa kun luuli, että musta pidetään huolta.
Ensimmäinen oli hätäsektio 15 vuotta sitten. Toinen suunniteltu sektio (pelko!) vuosi sitten.
Ystävääni kohdeltiin todella kamalasti ekassa synnytyksessä Kättärillä. Olisi pitänyt tehdä leikkauspäätös vähän helevetin nopeasti. No siinä sitten nainen kitui ja kitui, ennen kuin kärrättiin hätäsektioon. Tsiisus!
koska selvittiin hengissä molemmat. Sen enempää en toivonutkaan.
Tosta suihkusta; mä kieltäydyin menemästä suihkuun, koska kahden vuorokauden mittaisen synnytyksen jälkeen olin niin uupunut, etten voinut nousta edes istumaan, ja vertakin ehdin menettää melko lailla. Aivan varmasti oisin pyörtynyt. En ne sinne suihkuun voi pakottaa jos äiti ei halua, ja osastollahan saa mennä suihkuun sitten kun siltä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niin mitään valittamista! Kätilöt kuunteli, osasivat hommansa ja minä voin vauvan kanssa hyvin :)
Toi ap kai tarkoitti juuri tällaisia tapauksia. Ollaankohan me naiset liian ymmärtäväisiä? Ei vaadita kätilöiltä ja lääkäreiltä huippuosaamista, vaan vähän sinne päin.
Mulle taisi molemmilla kerroilla valikoitua just ne Kättärin huippuosaajat (vaikken älynnyt edes vaatia). Oli mukavaa porukkaa, sekä ennen kaikkea saivat pidettyä sekä minut että vauvat hengissä.
Voivat siis ottaa parhaat päältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pelkosektion, kaikki meni suunnitellusti ja hyvin, toivuin tosi hyvin sekä henkisesti että fyysisesti, lähdin sairaalasta jo seuraavana päivänä kotiin.
Tosin vähän ihmetytti, että synnytyksen jälkeen piti käydä itse suihkussa, vaikka vuodin verta, olin kuolemanväsynyt ja juuri ja juuri onnistuin olemaan pyörtymättä.
Kuten sulla, mutta mä pyörryin sinne suihkuun. Joku löysi mut sieltä, kun lattialle pudonnut suihku ryösäs vettä salin puoelle :( Isä oli vauvan kanssa hoitohuoneessa kun luuli, että musta pidetään huolta.
Olisit voinut iskeä pääsi, hukkua...? Puhuttiinko tästä edes?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tottakai kaikkialla voi sattua virheitä, tulla vammoja ja komplikaatioita ja vaikka kuolla äiti/lapsi. Mutta keskimäärin suomessa on turvalliset ja hyvät synnytysolosuhteet. Meillä vaan on totuttu nyt siihen, että kaikesta voi ja saa valittaa. Ammattilaiset on epäpäteviä ja äidit itse tietää parhaiten. Kaikkia pitäisi kohdella silkkihansikkain, kipua ei saisi tuntea, täytyisi olla yksityiskohtainen ja erilainen synnytys jokaisella, primaa kaikissa suhteissa... YÖK. Mulla kaksi loistavaa sektio-kokemusta, toinen suunniteltu ja toinen sit päätettiin tehdä, kuin ei synnytys edennyt. Kiitos vaan Tammisaaren ja Haikaranpesän ammattitaitoiselle henlökunnalle!
jos ei halua tuntea kipua tai haluaa tulla kohdelluksi hyvin = silkkihansikkain? Onko se sinulta jotenkin pois, kun kuitenkin nykyisin on lääketieteen kehittymisen myötä mahdollista.
Itse en ole masokisti ja otan hammaslääkärissäkin puudutuksen. Ensin puudutetaan ien päältä ja sitten laitetaan piikki. Jotenkin tykkään enemmän kuin että jurruutettaisiin ilman puudutusta.
Noh tyytyväinen olen vaikka oli raju synnytys ja iso vauva. Kuitenkin selvittiin vähin vaurioin ja paranin nopsaan.
Kun esim. kriisitukea ollaan tarjoamassa jo aika erikoisissa tilanteissa. Ja sitä saavat kummin kaimatkin. Synnyttäjä on aika yksin ja ymmärtävä, tukeva henkilökunta olisi kyllä tarpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen tyytyväinen että ensimmäisessä pakotettiin sektioon perätilan, napanuora kaksi kertaa kaulan ympäri ja ennen kaikkea toksemian takia. yksin kertaisesti vauva ei olisi selviytynyt muuten. todella rankkaa oli henkisesti minulle mutta oikein toimivat. henkilökunta toimi todella hyvin ja ammattitaitoisesti.
toiseen synnytykseen joka alakautta olen todella tyytyväinen. kivun lievitykset juuri nappiin osui ja kaikki kätilöt sekä lääkäri joka koko 16h ajan mukana ihania ihmisiä. annoinkin kyllä positiivista palautetta heille :)
ilolla odotan seuraavia synnytyksiä jotka alakautta. (sektioon en suostu henkisen huonouden takia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kolme synnytystä takana, kaikki menneet hyvin.
Kiitos Tays! Tosin suurin kiitos kuuluu oikeastaan omalle kropalleni, joka on mahdollistanut sujuvat synnytykset - ovat olleet suht helppoja myös kätilöilleni.
Eka synnytyksessä vastaanotto sairaalassa oli kamalan epäilevää ja vähättelevää "noinko kovasti sattuu?" kommentit ilkeältä kuulostavia, olin muka "kuin seipään niellyt" (jäykkänä kivusta), epiduraalia ei meinannut silti millään saada (kun synnytys olikin jo niin pitkällä).. Toista epäiltiin neuvolassa muka kovin pieneksi ja syönkö edes tarpeeksi ja vaikka mitä muutakin epäilyä ja tarkkailunhalua minuun liittyen, syntyikin sitten oikein normaalikokoisena ja syöksynä kotona, oli siinäkin sairaalassa kätilöillä sitten päivittelemistä..
Eka synnytyksessä vastaanotto sairaalassa oli kamalan epäilevää ja vähättelevää "noinko kovasti sattuu?" kommentit ilkeältä kuulostavia, olin muka "kuin seipään niellyt" (jäykkänä kivusta), epiduraalia ei meinannut silti millään saada (kun synnytys olikin jo niin pitkällä).. Toista epäiltiin neuvolassa muka kovin pieneksi ja syönkö edes tarpeeksi ja vaikka mitä muutakin epäilyä ja tarkkailunhalua minuun liittyen, syntyikin sitten oikein normaalikokoisena ja syöksynä kotona, oli siinäkin sairaalassa kätilöillä sitten päivittelemistä..
Terveisin eräs, jonka mamma aikoinaan käännytettiin "ilmavaivojen" vuoksi sairaalasta pois. Synnyin sitten yksityisasunnossa.
JA siellä pahamaineisella Kättärillä! Tosin kaksi kertaa Haikaranpesässä synnytin, mikä oli tosi jees, ja kerran tavallisella osastolla, mikä ei ihan niin jees ollut, mutta ei mitään sen kummempaa valittamistakaan.
Synnytys alkoi mennä pieleen ja vaadin synnytyslääkäriltä sektiota. Mies säesti vieressä. Ja sektioon mentiin. Kätilö yritti jotain sönköttää alatiestä, mutta minä en kätilönplanttua kuuntele. Olisi lapsi kuollut, jos oltaisiin alatietä yritetty.
Haikaranpesässä Kättärillä synnytin ja vaikka toiveeni luonnonmukaisesta synnytyksestä ei toteutunut (koska luonto päätti toisin) niin olen todella tyytyväinen koska sain ammattitaitoista apua ja hoitoa.
Kätilöt joita ehti olla kaksi, olivat todella ihania ja tunsin oloni kokoajan turvalliseksi vaikka synnytys ei edennytkää ihan toivotulla tavalla.
Sain kuitenkin synnyttää alateitse, mitä itse todella paljon toivoin ja kokemus oli hieno. Synnytyksen läpikäynti oli myös ensiluokkaista ja mukaan sain 3 sivuisen todella tarkan synnytyskertomuksen.
Ensimmäiseen synnytykseen joka oli sektio en sitten ollutkaan tyytyväinen, mutta siitäkään en valita koska lapsi selvisi hienosti.
Kaksi synnytystä takana, toisessa komplikaatioita. Sain itse vaikuttaa synnytyksen kulkuun, toiveitani kuunneltiin ja sain asiallista hoitoa ja jälkihoitoa. Sairaalana Tyks.