Miksiköhän jotkut ei saa lapsiaan kuriin? Vaikka sanktiot kovat.

sanktioiden sijasta? jos vanhemmat ovat jo kokeilleet kaikkia mahdollisia rangaistuksia ja ovat vielä vaativia, kuulostaa kyllä siltä että myönteiset kannustimet ovat ehkä unohtuneet. Eli kannustetaan hyvää käytöstä, ihan vaikka palkinnoilla. (Meillä käytössä 'kannustustikapuu' - kun lapsi on edennyt tarpeeksi monta askelta hyvän käytöksen myötä, saavuttaa hän palkinnon,mikä voi olla esim. vaan että hän saa päättää mitä perjantaina syödään...)

ja sinusta hänen pitäisi saada päättä mitä perjantaina syödään. Haloo!!

Ei minusta ihan "normaalia" että n. 10-vuotias poika vetää toisen pään auki ja samalla on kuitenkin erittäin lahjakas koulussa..!

Pitää olla kova ja pitää olla miehinen. Asiaa ei auta ajattelu, että pojat ovat poikia tai se, että kurilla saadaan tulosta.



Pojille isän ja miehenmalli on kaikki kaikessa. Monet isät ovat hukassa, kun heidän isistään ei ole ollut malliksi tai sitten äidit yrittävät olla puskurina poikiensa ja poikien isän välillä ymmärtämättä antaa heidän rakentaa omanlaistaan suhdetta.

Ei kaikki lapset reagoi samalla tavalla sanktioihin. Voi olla, että tällä lapsella auttaisi joku muu asia kuin rangaistukset, mutta mahdotonta on sanoa mistä olisi apua. Todennäköisesti poika miehistyy ennen pitkää, varsinkin jos itse pärjää koulussa.

minäkin uskon, että hän kyllä kasvaa ja hän pääsee pitkälle. Vanhempia vain käy sääliksi...



ap

jotkut lapset pyytävät anteeksi nopeasti ja eivät edes tarkoita,tietävät että kun taikasanan sanoo niin juttu on ohi. ja lapsi ei oppinut mitään. Sama varmaan noissa anteekspyyntö kirjeissä.poika vaan kirjottaa pälä pälä ja homma sillä selvä,vanhemmat rauhoittu. Minä sanoisin pojalle että tulen kouluun tunneille seuraamaan,sinne on kaikille vapaa pääsy koska vain. Mitäs siihen sanot?voi olla kova paikka pojalle että äiti on mukana. jospa alkaisi käyttäytyä. poika ei ilmeisesti kovinkaan väliä tietokoneesta koska ei ole lopettanut hölmöilyjä.joku mieluinen asia,leulu,tv kattelu,kaverit kieltää.herkkupäivä pois

niistä sanktioista.. Ehkä niitä on liikaa ja ovat liian ankaria?



Onko lapsella turvallinen kotiympäristö, normaalit, toistuvat arkirutiinit, hellyyttä antavat vanhemmat? Tunteeko lapsi olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi juuri sellaisenaan, kuin on. Onko hänen hyvä olla elämässään omalla paikallaan?

vanhemmat ovat hyvää tarkoittavia. Ja vaativia...

ap

niistä sanktioista.. Ehkä niitä on liikaa ja ovat liian ankaria? Onko lapsella turvallinen kotiympäristö, normaalit, toistuvat arkirutiinit, hellyyttä antavat vanhemmat? Tunteeko lapsi olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi juuri sellaisenaan, kuin on. Onko hänen hyvä olla elämässään omalla paikallaan?

eli jos siis pärjää hyvin koulussa kuten kuvaat, voi olla vain turhautunut ja tylsistynyt. Pitäisi ottaa koulunkin vähän vastuuta siitä että koulussa huomioidaan oppilaiden yksilölliset tarpeet. En todellakaan nyt tarkoita että pojan teot olisivat oikeita. Ne eivät ole. Koetan vaan sanoa että nykykoululuokat ovat aivan liian suuria eivätkä huomioi lapsia yksilöinä vaan tasapäistävät kaikki. Jos ei ole keskiverto oppilas niin sitten tulee ylilyöntejä.

anteeksipyynnöt ovat turhia jos ei oikeasti kadu, millä 4lk maksaa lääkärikulut, vanhemmat ne maksavat, meidänkin pojalta voisi ottaa tietokoneen pois vaikka loppu elämäksi.



Mitä tulee nyky luokkiin ovat ne varmasti suuri, mutta niin ne olivat aikaisemminkin. Tosin luokassa oli aina opettaja ja kuri oli kova.



Lapsen kasvatus on aloitettava vauvasta, jos 1v saa heittää ruuan lattialle ja vanhemmat vain nauravat taitavaa lasta, mikä on se päivä kun ei enää saa heittää vaan joutuu jäähypenkille? Jos 2v puree kaveria ja saa tehdä niin kun on niin pieni, minkä ikäinen ei enää saa vaan viedään tietokone pois?

Tunnetko ollenkaan vanhempia, juuri Daily Mailissa kerrottiin niin täydellisestä äidistä ja niin hyvin hoidetusta parivuotiaasta, joka pääsi hengestään äidin käden kautta, kaikki naapurit hämmästelevät. Lapsi on lapsi, ei kukaan syyttä käyttäydy huonosti, kaikkeen on aina syy.

Siis anteeksi on sanana ja asiana tietysti hyvä, mutta jos alle 2-vuotiaan eka sana on anteeksi, niin mitä se lapsi siitä tajuaa. Sama se on isompienkin kanssa: pyydetään anteeksi ja jatketaan tyhmyyksiä. Ihan kuin se asia kokonaan kuittautuisi anteeksipyynnöllä.

jos tietokone otettaisiin pois...? Eikö se ole tämän ikäisen suurin huoli, ette saisi pelata?? Ainakin ne pojat, jotka minä tunnen, ovat aivan armottomia friikkejä.

miksikään muutu ikinä. Aina tulee näitä tappeluita olemaan, se nyt vaan on pojille (joillekin ainakin) luontaista. Ja nuoret pojat eivät ole vielä oppineet sitä itsensä hillitsemisen jaloa taitoa.

ettei mitkään sanktiot saa puuhastelua laantumaan.

Sanktio on kuin sakko joka maksetaan ja taas kaahataan ylinopeutta koska se on niin hienoa ja vielä ilman turvavyötä!!! böön böön böön beibe böön böön böön

Lapsen kasvatus on aloitettava vauvasta, jos 1v saa heittää ruuan lattialle ja vanhemmat vain nauravat taitavaa lasta, mikä on se päivä kun ei enää saa heittää vaan joutuu jäähypenkille? Jos 2v puree kaveria ja saa tehdä niin kun on niin pieni, minkä ikäinen ei enää saa vaan viedään tietokone pois?

Lapsen kasvatusta ei todellakaan aloiteta vauvasta. Vauva on ansainnut vain pelkkää hellyyttä, hyvyyttä ja huolenpitoa. Ei vauvoja rangaista, eikä vauva edes osaa vielä tehdä pahojaan, että olisi mitään syytä kasvattaa.

Ja onpa mustavalkoinen näkemys, että jos ei jo yksivuotiasta pidä tiukassa kurissa, niin peli on menetetty. Mihin on kadonnut ikätasoon suhteutettu kasvatus?

Eli kyllä on olemassa välimuotojakin. Miksi ei saisi olla hassua, kun yksivuotias älyää, että ruokaa voi heittää lattiallekin. Kyllä siitä vanhempi saa olla ylpeä. Lasta aletaan sitten vähitellen ohjailemaan, että ruoka kuuluu suuhun, sitä ei kuulu heittää lattialle. Sitten vähitellen aletaan kieltämään, jos homma jatkuu, tiukennetaan äänensävyä, ja jos vielä jatkotoimia tarvitaan, niin sitten aletaan ottamaan ruoka pois edestä tai poistamaan lapsi pöydästä.

Mutta ei sen vauvan tarvi yhdessä yössä muuttua fiksuksi ja ymmärtäväksi, jolle nappaa heti rangaistus, jos ei kerrasta ymmärrä mitä vanhemmat tarkoittaa. Vähän kärsivällisyyttä kasvattamiseen, ja opastetaan pientä samaa tahtia, kun hän kasvaa vauvasta isommaksi lapseksi.

Vai että vauvoja jo pitäisi alkaa kasvattamaan!

Jos se olisi se konsti, niin vankiloistahan pitäisi vapautua ihan A-luokan huippuihmisiä.



Lapsilta pitää sietää tietty kokeileminen ja rajojen rikkominen. Toki rangaistus pitää seurata, mutta sen tarkoitus ei ole ohjata tulevaa käytöstä yksinomaan. Mikäli jokin tietty häiriökäyttäytyminen on toistuvaa, niin pitäisi pikemminkin palkita niistä päivistä, kun sitä ei esiinny ja yrittää selvittää, mistä käytös johtuu. Porkkana on paljon keppiä tehokkaampi vaihtoehto!

Ei meidänkään pojalle tehoa mitkään arestit, tietokoenkiellot, lahjonta ja jne.

Hän on myös luokansa paras koulussa ja mitä tahansa kieltää tämä sopeutuu asiaan ja keksii muuta tekemistä.

Tuollaiset lyömiset varsinkin tapahtuu niin hetken mielijohteesta ja vihan vallassa ettei siinä tule mieleen seuraamukset.

Jos useasti satuttaa toisia voi syynä olla sisäinen paha olo, ahdistus. Monesti lahjakkaat lapset on herkempiä ja he masentuvat, ahdistuvat herkemmin. He pohtivat asioita liikaa.

Minusta tämä poika tarvitsee myös paljon ymmärrystä ja rakkautta noiden sanktioiden lisäksi tai jopa niiden sijaan. Asioista puhumista.

sanktioiden sijasta? jos vanhemmat ovat jo kokeilleet kaikkia mahdollisia rangaistuksia ja ovat vielä vaativia, kuulostaa kyllä siltä että myönteiset kannustimet ovat ehkä unohtuneet. Eli kannustetaan hyvää käytöstä, ihan vaikka palkinnoilla. (Meillä käytössä 'kannustustikapuu' - kun lapsi on edennyt tarpeeksi monta askelta hyvän käytöksen myötä, saavuttaa hän palkinnon,mikä voi olla esim. vaan että hän saa päättää mitä perjantaina syödään...)

Lapsi on hyvästä perheestä kun hänellä on kaksi aikuista samassa osoitteessa, he käyvät töissä ja tienaavat kohtuullisesti ja osoittavat kiinnostusta jossain määrin lapseensa, esim. vaatimalla hyvää koulumenestystä.



Vanhemmat ovat kunnollisia, kun eivät ole työttömiä, pienituloisia, yksinhuoltajia tai alkoholisteja.



Kun näiden vanhempien ja perheiden lapset törttöilee ja vanhemmat puuttuvat siihen... niin.



Minusta jotakin on kuitenkin pielessä, jos ns. "hyvän kodin" lapsi toistuvasti kiusaa muita lapsia !! Kyseessä ei ole hyvä koti eikä hyvät vanhemmat.



Ja se mikä tästä ketjusta puuttuu: kukaa ei vielä ole ehdottanut lastensuojeluilmoituksen tekemistä! Sehän on yleensä avainsana kaikkeen!



Jotain tuon kiusaavan lapsen arjesta ja elämstä puuuttuu, koska hän kiusaa muita edelleenkin. Ja se jokin puuttuva löytyy kotoa, vanhemmista.



"hyvän perheen ja hyvän kodin" lapset eivät kiusaa muita !! Kun lapsi kiusaa toistuvasti HUOM toistuvasti on lapsella paha olla.