Miten kellään on varaa jäädä hoitovapaalle (Pk-seutu)? ev

Aika harva jääkään kovin pitkäksi aikaa. Monet vievät lapset hoitoon 1.5-2-vuotiaina viimeistään. Mä en taida tietää ketään opiskelukaveriani tai työkaveriani, joka olisi ollut kolmea vuotta kotona yhden lapsen kanssa. Jos on toinen tullut melkein heti perään, niin sitten.



OMalla kohdalla nettotulojen tiputus on 2700 euroa joka kuukausi. Tietysti kunnon av-mammalle se on pikkurahaa, mutta meidän perheessä se on erittäin iso raha.

ja te jotka väitätte ettei ole varaa jäädä, olette oikeasti hyvätuloisia

Lapsia on 3, joista jokaisen kohdalla olin hoitovapaalla 1-1,5 vuotta äitiysloman päälle. Miehen palkka on ihan normaali, netto 2000 euroa, ja siitä pystyi hyvin maksamaan asumiskustannukset 1100 euroa (laina+vastike). Asunto on 100 m2 rivari, josta lainaa n. 120 000 euroa.



Miehen palkasta jäi asumiskustannusten jälkeen siis 900 euroa käteen, lisäksi kotihoidontuki+lapsilisät yht. 300-600 euroa (riippuen lapsiluvusta). Me elettiin ihan hyvin noilla tuloilla, ja - usko tai älä - jäi säästöönkin :-) Eroa työssä oloon toki oli tuloissa, mun palkka on myös n. 2000 netto, mutta ei valtavasti, kun otetaan huomioon kotihoidontuki sekä säästöt pk-maksuissa.



Meillä oli ennen hoitovapaatakin säästöjä; elämme melko vaatimattomasti, koska materia ja shoppailu ei kiinnosta, kulutamme lähinnä palveluihin ja matkusteluun.

mihen brutto 2000e ja mun hoitovapaa päälle.Vuokra on 950e. lapsia on 3,joista 2 murkkua. Keäällä palaan töihin kun kuopus täyttää 3,odotan tuota innolla niin saadaan talous kuntoon.

me ollaan alunperinkin mitoitettu se niin että voin olla vaikka aina kotihoidontuen varassa. Tai lähinnä mun ei tarvis välttämättä enempää tienata. Lainaa oli alunperin 100 000e. tietenkin lisä raha on plussaa, mutta näinkin on oppinut pärjäämään.

Mies tienaa n2000-2200e/kk nettona. Viisi lasta löytyy ja okt:ssa asutaan.

mihen brutto 2000e ja mun hoitovapaa päälle.Vuokra on 950e. lapsia on 3,joista 2 murkkua. Keäällä palaan töihin kun kuopus täyttää 3,odotan tuota innolla niin saadaan talous kuntoon.

Kun elämässä kaikki ei aina mene niin kun on suunitellut.

Ensimäisen kanssa jäin hoitovapaalle, kun silloin asuimme kaupungin vuokra-asunnossa jossa tosi edullinen vuokra, saatiin jopa asumistukea. Miehellä pieni palkka. MUTTA meillä ei silloin ollut autoa, ei vakuutuksia eikä paljon muutakaan, ja tottahan toki silloin eläminen oli edullisempaa.

Silloin kituteltiin joten kuten.



Nyt on oma asunto, eli on asuntolainaa, on autolainaa, on tietenkin auton vakuutukset ja muut kulut, muita vakuutuksia, kännykät, netit, ja on tullut otettua myös kulutusluottoja (kyllä tiedän, kunnon av-mamma ei sellaisia ota). Kaikkea tuota pitäisi maksaa, ja vaikka mies tienaa suht hyvin, ei vaan rahat riitä jos en minäkin ole töissä. Minun palkkaa tässä tarvitaan, ja silti ei edes mitään kulutusjuhlaa vietetä.





Hetkellä jolloin aloitettiin vauvan yritystä, meillä oli säästöjä, mutta vauvaa ei sitten heti tullutkaan. Säästöjä ei sittenkään ollut, koska tuli kaikenlaisia yllättäviä tilanteita juuri ennen kun tulin raskaaksi, johon säästöt sitten menivät. Sellaista se elämä välillä on.



Eli lapsi vietiin heti äitiysloman loputtua hoitoon.



Hyi, hyi, paha äiti olen, joo.

Ja työni on sellainen että joko ollaan töissä tai sitten ei olla, mutta mitään keikkoja en voi heittää, varsinkin en viikonloppuisin tai iltaisin.



Elämä on täynnä yllätyksiä, kaikkea ei voi aina suunitella, ja vaikka suunittelisikin, niin silti voi tulla yllättäviä tilanteita.

Sellaista se vaan on.

Mielestäni tuo on vähän. Sillä kuitenkin pärjättiin. Ei menetetty luottotietoja, aina oli ruokaa ja kaikki tarpeellinen. Nyt kun olemme molemmat töissä niin tekee tiukkaa,

aina saa venytellä senttejä.

että minulla ei ainakaan olisi ollut varaa, vaikka ei pk-seudulla asutakaan. Kai olen järjestänyt asiani niin huonosti: kolme lasta, pienipalkkainen mies, asunnon osto väärään aikaan. Meidän perhe ei näillä asumiskuluilla (1000 e/kk) ja ruuan hinnoilla (700 e/kk) yksinkertaisesti elä miehen palkalla (1700 e/kk, netto). Saisihan siinä pientä hoitorahaa, mutta sillä kun pitäisi maksaa viisihenkisen perheen vaatteet, puhelin, vakuutukset... Ei vain onnistu, se on matemaattinen mahdottomuus.



Itse tienaan onneksi hyvää palkkaa ja nyt kun olen töissä elellään oikein mukavasti :) .

ja mies siis jää hoitovapaalle, minä menen töihin.

Meillä 3 ala-asteikäistä lasta ja minä olen kotona. Ulkomaan matkoja tehdää joka vuosi, säästetään n.1000e kuukaudessa säästötilille. Omat tuloni hyvin pienet vuodessa, koska olen kotona. Eletään säästeliäästi, aivan normaalia elämää.

Meidän valinta on, että olen kotona kun lapset pieniä ja lapset haluavat, että olen kotona.Olen siis vain kotiäiti....jo 12 vuotta

jotka yksinkertaisesti eivät ole etukäteen uhranneet asialle ajatustakaan. Toisin sanoen rahaa on törsätty vaikka mihinkä silloin kun tulot ovat olleet hyvät ja lasta on vasta "tehty", mahdollisesti on otettu kulareita, asuntolaina maksukyvyn rajoilla jne. Monet myöskään eivät ole yhtään valmiita tinkimään elintasostaan eli kun on tottunut sitä rahaa käyttämään surutta, on vaikea nähdä miten pärjäisi huomattavasti pienemmillä tuloilla.



Ja puhun nyt meistä keski-parempituloisista, usein korkeammin koulutetuista. On aiheesta omaa kokemusta sekä laajan tuttavapiirin perusteella tehdyt havainnot. Omalla kohdallamme mietimme asiaa miehen kanssa, ja päätimme että vaikka rahassa loppupeleissä hävitään, hoidetaan lapset kotona vähintään 2-vuotiaiksi (vanhempi oli 3,5-vuotiaaksi). Tämä tarkoitti mm. lyhennysvapaata talolainasta ja tiukkaa menobudjettia.

kohta 5 vuotta kotona kahden lapsen kanssa pk-seudulla.



Mies keskituloinen. Asumme ahtaasti vuokralla (1000 euroa/kk, emme saa asumistukea). Emme omista autoa (tässä säästää muuten 500 e/kk). Emme matkustele, polta tupakkaa, juo alkoholia tai käy ravintolassa. Emme törsäile erikoisiin ruokiin tai turhiin vaatteisiin. Vaatteet ja lastentarvikkeet saa kirpparilta.



Hyvin olemme pärjänneet, säästöjä ei ole tarvinnut syödä.

Reilun vuoden olin ja se oli yhtä kituuttamista. Eipähän tarvinnut miettiä mihin rahansa laittaa, kun rahaa ei ollut :p

Itse en voinut jäädä kahden ekan lapsen kohdalla. Lainaa oli liikaa ja tulot liian pieniä ja kun ei kuntamme maksanut kuntalisää oli ihan sula mahdottomuus.



Kolmannen kohdalla pystyin jäämään kotiin kolmeksi vuodeksi ja se suurin syy miksi oli se että kunta maksoi kuntalisää ja sisaruksista myös ja kotihoidontuleen tuli myös sisaruslisät niin ja lapsilisiäkin tuli kolmesta. Niin ja opintolainat ja autolaina ja suurin osa asuntoon otetusta lainasta oli maksettu. Tiukkaa oli ja joka asiasta piti nipistää mutta oli taloudellisesti mahdollista.



Neljännen lapsen jälkeen ei taas ollut mahdollista kun jouduttiin ostamaan isompi asunto ja taas oli lainat päällä ja maksettavana. Niipä oli pakko mennä öihin. Niin ja taas asutaan kunnassa jossa ei edes saa kuntalisää ja vanhimmista lapsista ei tulisi enää edes kelalta sisruslisää.

- säästöjä etukäteen



- turhat menot karsittu pois, esim ruoasta



- vaatteita kirpparilta/itse myös myydään siellä vanhat



ja kotona olen ollut 6 vuotta, miehen netto reilu 2000 euroa /kk

ja neliö pk-seudulla (josta puolet vielä pankin)

" mieheni tulot 4400e/kk" no kai nyt tollasella summalla pärjää kukavaan!:D:D voi kiesus. entäpäs jos miehen tulot onkin 1300 verojen jälkeen? katsokaas kun kaikkien miehet ei tienää 2000-4000 kuussa vaan löytyy myös perus ammattikoulun käyneitä:) mutta silti me pärjäillään kun ei ole lainaa:) halusin vain tämän sanoa että musta on tyhmää heti sellaisten tulla tänne huutelemaan että miten joku ei voisi pärjät.sitten jatkaa että mieheni tulot 4000e/kk:D

kierrättää vaatteet,tutuilta,kirpparilta saa vielä pienelle siistiä. tekee soseet itse,imettää(jos mahdollista) ja vaihtaa vaikka auton bussimatkaan jos työmatkan pituus sallii. Kaupassa voi asioida kävellenkin.toki kaikille tämä ei välimatkojen suhteen onistu mutta valtaosalle kyllä:)

että on muuten aikamoinen säästö kun ekalla oli tuttelit 5 kk eteenpäin pelkästään (ja sitä ennenkin osittain) ja kakkosta imetin vuoden, eikä tutteleita tarvinnut. Yllättävän iso säästö tossa jos imetys onnistuu.



Lisäyksenä vielä, että ollaan joka vuosi oltu kylpyläreissulla, kun on jaksettu kuunnella 2 tunnin esittely lomaosakkeista :)

" mieheni tulot 4400e/kk" no kai nyt tollasella summalla pärjää kukavaan!:D:D voi kiesus. entäpäs jos miehen tulot onkin 1300 verojen jälkeen? katsokaas kun kaikkien miehet ei tienää 2000-4000 kuussa vaan löytyy myös perus ammattikoulun käyneitä:) mutta silti me pärjäillään kun ei ole lainaa:) halusin vain tämän sanoa että musta on tyhmää heti sellaisten tulla tänne huutelemaan että miten joku ei voisi pärjät.sitten jatkaa että mieheni tulot 4000e/kk:D

Kai tässä on myös miettitävä sitä että jos miehen tulot ovat 4000 € luokkaa, niin myös asuntolaina on suhteessa siihen. Helsingissä kun asuntoja ei halvalla saa kuin idästä, joten jos asunto on jostain muualta niin kyllä siihen lainan kk erään saa helposti laitettua 2000 € /kk.