Kirjahyllyn sisältö kertoo paljon asukkaasta ja sen puute vielä enemmän.

En omista kirjahyllyä, enkä kirjan kirjaa ja hyvin olen pärjännyt.

Jos ihmisellä on kirjoja sisustuksesta, voi olettaa ihmisen olevan siitä kiinnostunut. Jos taas on romantiikkahömppää, voi miettiä mitä tämä ihminen kaipaileekaan. Jos on autokirjoja, ehkä ihminen tykkää autoista. Jos on koriste-esineitä, ehkä ihminen ei tykkää lukea. Jos ei ole kirjahyllyä, ei ehkä silloinkaan tykkää lukea. Jos kirjoja on paljon ja monipuolisesti, voi olettaa ihmisen tykkäävän lukea, ja jos kirjoja on laidasta laitaan "korkeakirjallisuudesta" hömppään ja vaikka paljon tutkivaa kirjallisuutta, voi olettaa ihmisen olevan hyvin ns. kirjaviisas ja kouluttautunut. Ei se _tietenkään_ aina pidä paikkaansa, mutta tuollaisia olettamuksia voi tehdä, niinkuin muustakin sisustuksesta, vaatemausta ja ehkä asuinpaikastakin. 30

En kyllä ole kovinkaan kouluttautunut, mutta ns. kirjaviisas. Kaksi isoa kirjahyllyä täynnä kaikenlaisia kirjoja. Ihan laidasta laitaan. Löytyy Dostojevskia ja Tolkienia. Löytyy tietokirjoja ja hömppää. Nuoruuden aikaiset kirjat ovat varastoitu odottamaan seuraavia lukijoita.

Tuli mieleeni kun eräs tuttuni oli melkein kauhistunut kun ei nähnyt keittiössäni yhtään keittokirjaa. (Yksi keittokirja löytyy kyllä, mutta säilytän sitä kirjahyllyssä sen tunnearvon takia) Niimpä hän ehdotti että ostaisi minulle oikean keittokirjan. Totesin vain että enpä minä sellaista tarvitse, koska olen kuitenkin ravintolakokki ja kaikki perusreseptit tulevat selkärangasta, enkä edes itse kokkaa kotona. Mieheni hoitaa sen puolen. =)

se kirjamööpeli on kannettu. Ihan sama, mitä dostojevskiä kotoa löytyy, jos hylly on jostain sotkasta. Roskasakkia mitä roskasakkia. Ainoa oikea kirjahyllymerkkio on Lundia tai ARtek. Niissä saa sitten ollakin vähän kehnompaakin kirjallisuutta.

minkäs sille voi.Mikäs se semmoinen Demin palsta on?Itse taidat sellaisia harrastaa.En minä vaan.

Ihminen on tietäväinen kun osaa käyttää hallitsemaansa tietoa. Sen ahmiminen ja kerääminen ei tee ihmistä tietoista. Sinänsä aivan sama kerääkö ihminen kirjoja kotiansa vaiko ei.

jossa säilytämme kirjojamme ja dvd-elokuviamme ( joita niitäkin on varmaan noin tuhat ).



Olen neuroottinen lukija; käytän kaiken "oman" aikani lukemiseen, olen myös ostomaanikko, shopholisti - ja rakastan kaikkea kaunista ja itseäni viihdyttävää. Käyn paljon divareissa ja kirppiksillä, mutta ostan kirjoja myös uutena, viikoittain.



Olen erittäin kiinnostunut taiteesta ( ostan taidekirjoja ), sisustuksesta ( niitäkin kirjoja löytyy kasoittain), muodista ( juu näitä myös) ja monenlaisita romaaneista tietysti, historiasta, psykologiasta, kasvatustieteistä, laivoista, laivojen rakentamisesta, merestä, avaruudesta, muotoilusta, sodista, kiinasta, oopperasta, alakulttureista, sukelluksesta jne jne ne...ja haluan pitää ne kaikki kirjat itselläni, lukemisen jälkeen palata niihin silloin, kun huvittaa, hypistellä ja katsella niitä.



Tunnen suurta mielihyvää omistaessani hyviä ja kiinnostavia

kirjoja ja olen myös melkoisen ylpeä niistä.

Pidän myöskin koko seinän peittävää kirjahyllyäni merkittävänä sisustuksellisena elementtinä.



Koulutukseltani olen ( sanon: vain - koska tällä palstalla suurin osa tuntuu olevan akateemista väkeä ) mielenterveyshoitaja, mutta en työskentele koulutustani vastaavalla alalla.

Kyllä kirjahyllyn omistaminen ja sen täyttö millä täyttää kertoo ihmisestä. Niinkuin koko koti.

Vasta kun mulla on huone kunnon kirjastolle, niin voin ottaa isoja kirjahyllyjä kotiini. En halua jatkuvasti siivota kirjahyllyjä... Ja vanhempieni kodissa on ihan liika kirjahyllyjä ja pölyä.

että pölynen klassikkokirja hyllyssä tekee ihmisestä jotenkin paremman ja viisaamman.



Herätkää pahvit, miksi nykyaikana pitäisi säilöä kirjoja seinustoilla?



Harvemmalla on esim. levyhyllyjä enää himassaan, tai siis hillitön kasa cd-levyjä näyttää lähinnä typerältä esille laitettuna. Musa on koneella, samoin kuin tieto.

Mutta olenkin niin vanhanaikainen. Silti, edelleen, haluan lukea kirjani ihan tavallisesti ja kuunnella musiikkia jopa Lp-leyiltä.

Minusta se on juhlallista ja hienoa - toisin, kuin kuin musiikin kuunteleminen koneelta - joka on taas niin kovin, no, tavallista.

että pölynen klassikkokirja hyllyssä tekee ihmisestä jotenkin paremman ja viisaamman. Herätkää pahvit, miksi nykyaikana pitäisi säilöä kirjoja seinustoilla? Harvemmalla on esim. levyhyllyjä enää himassaan, tai siis hillitön kasa cd-levyjä näyttää lähinnä typerältä esille laitettuna. Musa on koneella, samoin kuin tieto.

Tai kone menee rikki?

Aika huvittavia nuo kommentit:"Kirjahyllyt on niin 80-lukua." En valita vaikka olisi 1700-lukua, minulla on paljon kirjoja aloista joista olen kiinnostunut. Kirjastoista niita kirjoja ei edes loydy.

Muut kirjat lainaan kirjastosta.

että se on pakko saada omaksi? Siihen voi palata vuosien saatossa useasti, vaikka keskellä yötä tai sen voi ottaa lohduksi/iloksi mukaan reissuun tai sairaalaan tms. Tai se on ollut vaan niin kaunis /sisältörikas tai muulla tavoin sinulle arvokas, vaikkapa vanha, että se merkitsee.Enkä puhu nyt Raamatusta. Minulla on paljon tälläisiä tärkeitä kirjoja.

Itseäni kyllä vähän etoo nämä nykyajan sisustus-idiootit, joiden olohuoneessa on muutama moderni huonekalu ja jotain mukataiteellista grafiikkaa seinillä ja jotain perhanan kummallisia koriste-esineitä siellä täällä, esim. jotain hemmetin vanhoja puulaatikoita ja vastaavaa krääsää. Eikä kirjahyllyjä missään...



Kamalia olivat myös ne 70-80-lukujen "kirjahylly-televisiotaso"-systeemit, joissa keskellä nökötti telkkari ja molemmilla reunoilla jotain lasinorsuja ja posliinikissoja ja sitten yhdessä hyllyssä suunnilleen vihkiraamattu ja Corollan korjausopas sekä se yksi romaani, joka saatiin anopilta joululahjaksi -82.



Kyllä mielestäni kunnon iso kirjahylly täynnä kirjoja on kaunis. Kirjan saa sieltä heti käteen, sitä voi koskea ja selailla. Koneellakin on toki tietoa, mutta mielummin luen sängyssä kirjaa kuin temppuilen jonkun läppärin kanssa. Samoin mökille on mukavampaa napata hyllystä kirja mukaan.



Tottakai siinä on myös keräilymeininkiä mukana, halua omistaa. Ilman muuta.

Paskat mistään ekologiasta. Minä ainakin kerään kirjoja ja sarjakuvia ja haluan ne omistaa, enkä lukea mitään rutattuja ja räällä ja muilla tuhruilla sotkettuja kirjaston teoksia.

Samalla vaivalla sitä menee kirjakauppaan tai divariin kuin kirjastoon ja saa haluamansa kirjan omaksi ja olohuoneen kaunistukseksi.

...kirjahyllyssä on vaikkapa televisio ja koriste-esineitä. Tai sitten jotain sarjakuva-albumeita tai höttöromaaneja Catherine Cooksonin tyyliin.

Ei sarjakuva ole roskaan tai höttöön rinnastettavaa. Mä en osta ihan hirveästi kirjoja - vaikka onhan niitä muutama hyllyllinen kerääntynyt. Jos ostan, yleensä ostan divarista. Saan myös usein kirjoja lahjaksi. Mutta kun ostan, ostan yleensä uutena nimenomaan laatusarjakuvaa.

NO on silläkin nyt vittu vähä väliä, mistä liikkeestä se kirjamööpeli on kannettu. Ihan sama, mitä dostojevskiä kotoa löytyy, jos hylly on jostain sotkasta. Roskasakkia mitä roskasakkia. Ainoa oikea kirjahyllymerkkio on Lundia tai ARtek. Niissä saa sitten ollakin vähän kehnompaakin kirjallisuutta.

Annas kun arvaan. Sinulla on merkkivaatteet ja kalliit huonekalut mutta ruoat haetaan Lidlin alennuksista? Harrastat varmaan joogaa ja pilatesta kun ne on niin vitun muodikkaita juttuja?

Sinulla varmaankin on ne Lundian hyllyt ja siellä pinnalla olleita ja kehuttuja "huippukirjoja"..

Ärsyttää ihmiset joille huonekalut ja vaatteet ovat vain statussymboleita.