Kestäisittekö tällaista suhdetta? vai valitanko turhasta?
Olemme mun miesystävän kanssa molemmat eronneet hiljattain ja molemmilla on aiemmista liitoista yhdet lapset. Meillä on myös yhteinen lapsi joka on vielä ihan vauva. Emme asu yhdessä, mutta vietämme ainakin puolet öistä yhdessä joko minun tai hänen luonaan. Lapsetkin on usein kaikki mukana ja heistä onkin kivasti seuraa toisilleen.
Mun "ongelma" on se että miehellä on todella vähän aikaa mulle/meille, asiaan tietysti vaikuttaa se että tekee pitkiä työpäiviä ja hänellä on paljon harrastuksia mikä tietenkin on ihan hyvä, ovat vielä ns hyviä ja terveellisiä harrastuksia (liikuntaa ym, ei baareissa juoksemista tms). Eikä tuo vielä mitään mutta aina työpäivän jälkeen mies suuntaa ensimmäiseksi exänsä luo viettämään aikaa lapsensa kanssa (ja tähän väliin sanon että on todella upeaa että haluaa olla paljon tekemisissä lapsensa kanssa ja en todellakaan ole sitä vastaan), mutta se on ongelma etteivät he saa sovittua lapsen tapaamisista vaan molempien on pakko nähdä lasta joka päivä. Eli miwes ryntää töiden jälkeen exänsä luokse ja viipyy siellä kunnes lapsi käy nukkumaan ja sen jälkeen lähtee harrastustensa pariin. Tulee sieltä sitten meille joskus todellä myöhään, 22-00 aikaan. Jos tulee. Joskus vietämme viikonloppua yhdessä mutta sillonkin hänen on vietettävä jokunen tunti joka päivä exänsä luona joka päivä.
Sietäisittekö te itse tällaista? Itse haluaisin normaalin parisuhteen ja normaalin perhe-elämän, ja vaikuttaa vähän siltä ettei se tämän miehen kanssa tule onnistumaan jos hänellä ei ole aikaa viettää minun ja lasteni kanssa kuin joskus yömyöhään tai joskus harvoin pari tuntia kerrallaan. Mielipiteitä kiitos!
Kommentit (33)
Oletteko miehen kanssa keksuteleet tästä asiasta? Tietääkö hän sinun kantasi asiaan?
Voithan sinä nyt jäädä yksinhuoltajaksi jasanoa miehelle, että kun on saanut asiansa selväksi eksänsä kanssa ja pystyy jatkamaan elämäänsä, niin harkitset(te) vasta sitten oman suhteen aloittamista. Sitä enne mies voi kyllä tietysti tapailla uutta lastaan, mutta te ette seurustele. Siten et edes odota mieheltä mitään apua tai tulea arkeen, etkä niin ollen pety joka päivä.
liian nopeasti lähdetään perustamaan toista perhettä. Ero edelliseen ei ole vielä kunnolla saatu tehtyä ja uutta lasta tehdään jo toiseen suhteeseen.
Ymmärrätkö nyt, miksi olisi kannattanut seurustella muutama vuosi lisää ja vasta sitten lisätä noita velvollisuuksia (lisää lapsia)?Miksi noin kiire?
tää on siitä mielenkiintoinrn palsta että teitpä niin tai näin niin aina teet asiat väärin. Kondomi hajosi, tulin raskaaksi, ja pitkän pohdinnan ja harkinnan jälkeen päätin pitää lapsen.
Ja lisää lapsia ei ole tulossa, lapsen syntymän jälkeen on ollut tuplaehkäisy käytössä ja on jatkossakin, eli vaikka eroaisimmekin miesystäväni kanssa ei ole mitään kolmannen lapsen isää tulossa.
ap
toistenne takia, siis oliko teillä suhde silloin?
enkä todellakaan sietäisi tuollaista. Sitäpaitsi mulle tulee mieleen, että exä on edelleen mielelle jollain tavalla nyxä. On varmaan tietty lapsestakin kiva, että "isi tuli illaksi kotiin" ja edelleen eletään vähän niinkuin perheenä...
Oletteko miehen kanssa keksuteleet tästä asiasta? Tietääkö hän sinun kantasi asiaan?
Voithan sinä nyt jäädä yksinhuoltajaksi jasanoa miehelle, että kun on saanut asiansa selväksi eksänsä kanssa ja pystyy jatkamaan elämäänsä, niin harkitset(te) vasta sitten oman suhteen aloittamista. Sitä enne mies voi kyllä tietysti tapailla uutta lastaan, mutta te ette seurustele. Siten et edes odota mieheltä mitään apua tai tulea arkeen, etkä niin ollen pety joka päivä.
Oletteko miehen kanssa keksuteleet tästä asiasta? Tietääkö hän sinun kantasi asiaan?
Voithan sinä nyt jäädä yksinhuoltajaksi jasanoa miehelle, että kun on saanut asiansa selväksi eksänsä kanssa ja pystyy jatkamaan elämäänsä, niin harkitset(te) vasta sitten oman suhteen aloittamista. Sitä enne mies voi kyllä tietysti tapailla uutta lastaan, mutta te ette seurustele. Siten et edes odota mieheltä mitään apua tai tulea arkeen, etkä niin ollen pety joka päivä.
nyt tosiaan tuntuu siltä että aina saan pettyä kun muka olemme suhteessa mutta ei kuitenkaan siltä vaikuta. Ehkä tosiaan olisi helpompi olla taas yksinhuoltaja vaikkei sekään mitään herkkua ollut Meillä on miehen kanssa yhteishuoltajuus tästä vauvasta ja haluaa toki lasta tavata, varmasti vaikka eroaisimmekin. Esikoiseni isä ei edes tapaa koskaan lastaan.
Olen kyllä miehelle kertonut ainakin suurimmaksi osaksi tunteistani ja uskon hänen tietävän etten ole tyytyväinen siihen miten asiat ovat, mutta aina hän vakuuttelee että asiat kyllä järjestyvät ja muuttuvat, ja pyytää mua olemaan kärsivällinen.
ap
lapsi oli vahinko. Tossa toisessa vastauksessani kerron mielipiteeni sen jälkeen, kun kuulin vahinkovauvasta. Eli en kivitä sinua abortista enkä vauvan synnyttämisestä :)
Edelleen olen sitä mieltä, että sinulla on kaksi vaihtoehtoa tässä vaikeahkossa tilanteessasi:
Joko jatkat näin ja annat miehelle tilaa tehdä eronsa niin kuin parhaaksi näkee, vaikka kuinka ottaa päästä tai sitten tuo toinen vaihtoehto eli yksinhuoltajuus ja suhteen uudelleen aloittaminen sitten kun mies pystyy elämääsä jatkamaan (ja jos vielä haluatte).
kuulostaa, että mies on varmaan palailemassa exänsä kanssa yhteen, koska kerran viettää siellä enemmän aikaa kuin ap:n luona, vaikka sielläkin on hänen lapsensa. Ilman vahinkovauvaa olisi suhde ap:hn jo päättynyt.
sietäisi. En varsinkaan ymmärrä, koska teillä noin pieni vauva eikä se isää tunnu kiinnostavan. Ja ne tapaamiset... Kyllä ne pitäs pystyä sopimaan jo sen lapsenkin takia, lapsi (jos siis pieni) ei pysty ymmärtämään tuollaista järjestelyä. Isi ei asu kotona, mutta isi on kuitenkin kotona. Ei taida mies olla valmis sitoutumaan uuteen perheeseen sun kirjotuksen perusteella.
Siis mies on eronnut ainakin 9kk sitten eikä vieläkään ole saanut tapaamisia jäjestetty. Tämä toinen lapsi on siis tärkeämpi kuin teidän yhteinen lapsi? Vauvalle ei siis anna aikaa ollenkaan? En usko että tilanne siitä muuttuu, jos ette kunnolla asiasta keskustele ja mies saa sovittua tapaamisia. Minkä ikäinen miehen lapsi on? Voisiko hän olla vaikka joka toinen päivä päiväkodin jälkeen isällään tai kaksi päivää isällään ja kaksi äidillään ym.?
että lapsi exän kanssa on miehelle tärkeämpi kuin tämä minun kanssa saatu vauva. Tämä vanhempi lapsi on pian 4v, joten tietenkin sen kanssa pystyy enemmän touhuamaan ym kuin parikuukautisen kanssa mutta silti..Mies kyllä viettää aikaa vauvan kanssa sillon kun käy täällä meillä, ja myös esikoiseni kanssa, mutta enemmän aikaa viettää vanhemman lapsensa kanssa siellä exänsä kanssa. Lapsi on vaihtelevasti välillä myös miehen luona, jolloin me saatamme sitten mennä koko porukka sinne yöksi, tai hän sitten vierailee meillä lapsensa kanssa.
Mutta ei ole varmaan kertaakaan tullut suoraan töiden jälkeen meille vain koska haluaisi viettää aikaa kanssani, oon jo alkanut miettiä että viettääkö hän kanssani aikaa vain silloin kun ei ole parempaakaan tekemistä.
Ja kaiken huippu oli kun tänään aamulla täältä lähtiessään (eilen tuli tänne ihme kyllä jo klo 20 ja oli yön täällä) kysyin että nähdäänkö illalla, niin mies sanoi että riippuu siitä onko hänen esikoinen vielä kipeä (on ollut vatsataudissa pari päivää) , sillä jos on niin hän on lupautunut hoitamaan lasta yön. Eli ei siis voisi edes illalla tulla luokseni vaikka on luvannut hoitaa lasta vasta yöllä..Kysyin että viekö siis lapsen luokseen, johon vastasi että jos lapsi on kipeä niin ei sitä kannata lähteä kuskaamaan vaan hoitaa lasta yön exänsä luona. Pitäiskö vaan laittaa suhde katkolle vai mitä itse tekisitte?
ap
niin lopetat suhteen ja sovitte lastenvalvojan luona tapaamisasiat.
liian nopeasti lähdetään perustamaan toista perhettä. Ero edelliseen ei ole vielä kunnolla saatu tehtyä ja uutta lasta tehdään jo toiseen suhteeseen.
Ymmärrätkö nyt, miksi olisi kannattanut seurustella muutama vuosi lisää ja vasta sitten lisätä noita velvollisuuksia (lisää lapsia)?
Miksi noin kiire?