Onkohan tämä lopun alkua avioliitossamme?

Yhdessä ollaan oltu 10v joista naimisissa 3v. Lapsia 2, alle kouluikäisiä. Kaikki on niin arkea nykyään, joka päivä samanlaista aamusta nukkumaan menoon saakka. Herää, vie lapset hoitoon, mene töihin, tule töistä, hae lapset, mene kotiin, tee ruoka, ihmettele pari tuntia, iltapalat lapsille, tee iltapesut, mene nukkumaan. Joka päivä viikolla tuota, viikonloppuna olen lasten kanssa kotona mutta mies tekee paljon ylitöitä.



Nyt viime aikoina olen huomannut että esim. iltaisin ei istuta vierekkäin tms. kun lapset saatu nukkumaan. Tuijotetaan vain telkkaria ja jos jotain puhutaan, ne on aina arkisia asioita. Olisipa ihana käydä miehen kanssa kahdestaan leffassa tai syömässä. Lapsille kyllä saataisiin hoitaja, anoppi tai minun sisko. Olen muutaman kerran ehdottanut miehelle mutta eihän se jaksa kun tekee niin paljon töitä, on oikeastaan aina väsynyt.



Rakastan kyllä miestäni, kovastikin. Mutta tuntuu että oon alkanu luovuttamaan, en jaksa edes ehdottaa mitään yhteistä ilman lapsia. Miksi sitä yrittäisi kun pakit tulee kuitenkin. Mies on hyvä mies ja hyvä isä, sikäli ei pahaa sanottavaa.



Mitä ihmettä teen? En halua että elämä menee siihen että parin vuoden kuluttua huomaan ettei minulla kiinnosta pätkääkään.