Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi vauvan itku saa mut ihan raivon partaalle?

Vierailija
18.02.2010 |

Nyt olis hyvät neuvot tervetulleita. Olen muutaman viikon ikäisen lapsen äiti, lapsi on suloinen, terve ja erittäin odotettu, MUTTA saa aivan mahtavia huutokohtauksia. Siihen itkuun ei auta mikään. Saattaa mennä monta tuntia päivässä pelkästään tuota huutoa kuunnellessa, lasta kantaessa ja hyssytellessä. Näiden kohtauksien aikana vauvalle ei kelpaa rinta vaikka olisi kuinka nälkä, pullo kyllä menee.

Tätä voi jatkua tunti tolkulla tai sitten parin tunnin välein. Ja mulla rupee olemaan jo hermot ihan loppu. Millä mä saan pidettyä itseni rauhallisena, kun toinen huutaa sylissä niin, että tärykalvot paukkuu? Mistä niitä voimia löytyy, että jaksais puhua ja käyttäytyä rauhallisesti?

Kommentit (34)

Vierailija
21/34 |
18.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta sitä ei voi tietää, ennenkuin sitä kokeilee. Meille aikoinaan neuvottiin kokeilemaan cuplatonia - seurauksena entistä pahemmat vatsanväänteet vauvalle. Sitten kehotettiin disflatylia (tai jotakin vastaavaa), vaikutus sama. Rela-tipoista ei tullut mitään vaikutusta. Näistä kaikista tiedän kuitenkin tapauksia, joissa ne ovat auttaneet, joten suosittelen kokeilemaan.



Vauva siis haluaa olla mahd. pystyssä asennossa? Entä vatsallaan? Meillä esikoista rauhoitti, kun häntä kannettiin käsivarrella niin, että käsivarsi kulki vatsan poikki, pää kyynärpään suuntaan ja kämmen vatsan alla, sormet siis vauvan jalkojen välissä. Esikoisella oli vatsassa ilmaa, ja asento edesauttoi ilman poistumista - vauvamme siis röyhtäili ja piereskeli siinä käsivarrella aivan tyytyväisenä :) Myös kantoliinassa ns. sammakkoasennossa kantaminen oli vauvan mieleen, ja imetysasennonkin voi pyrkiä saamaan mahd. pystyyn, tai yrittää esim. imettää niin, että itse makaat selälläsi, vauva vatsasi päällä, ja tuet vauvan päätä jotta ei vallan tukehdu. No, tiedän, että on mahdottoman vaikea asento, ei onnistunut ainakaan mulla käytännössä kovin hyvin.



Jonakin päivänä se vauvan itku loppuu. Sitten alkaa uhmaraivarit, joita seuraa esiteinin kiukuttelut, sitten teinin äksyilyt ja lopulta ne nuoren aikuisen "mäoonjoaikuinenjasaantehäihanjustmitämuahuvittaaetkäsämääräämua" -viisastelut :)

Vierailija
22/34 |
18.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä itkujen syyksi paljastui lehmänmaitopohjainem korvike (nan).

Vaihdoimme Almiron Peptiin ja itku loppui seinään. Myöhemmin lapselle tehtiin allergiatesti ja maitoallaergiahan sillä oli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/34 |
18.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

korviketta, silloin, kun en ole ehtinyt pumpata omaa maitoa talteen niin silloin saa korviketta. En ole kyllä huomannut mitään eroa näiden päivien itkuisuudella, toisaalta, käytän kyllä itsekin maitotuotteita..:)



ap

Vierailija
24/34 |
18.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

erittäin itkuinen vauva ja minun hermot aivan riekaleina. Lopulta en kestänyt itkua sekuntiakaan. Onneksi tajusin mennä lääkäriin. Synnytyksen jälkein masennus... Lääkityksen aloittamisen jälkeen ei ole ollut itkun kestämisen kanssa ongelmia. Kerroin tämän siksi, että jos omat hermot on ihan loppu ja oma hermostunut olo jatkuu ja jatkuu, kannattaa ottaa tuo masennusvaihtoehtokin huomioon.

Vierailija
25/34 |
18.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos menee joskus totaalisesti hermot, jätät vauvan siihen ja meet pihalla haukkaan happea. Tai tietenkin parempi, että mies tms. tulee vuoroon, jos on joku muukin paikalla. Pahoina hetkinä kannattaa myös ajatella asiaa pelkkänä suorituksena ja kuolettaa turha tunteilu. Älä odotakaan että itku loppuisi tai syytä siitä itseäsi. Se menee ajan myötä ohi. Kuulostaa ehkä julmalta, mutta parempia nämä keinot kuin ravistelu.

Vierailija
26/34 |
18.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Noi korvatulpat kuullostaa ihan hyvältä idealta..

En vaan ymmärrä itseäni, että miksi hermostun niin kovasti vauvan huudosta. Tulee vaan todella epäonnistunut olo, että olen huono äiti. Ja tuntuu, ettei näistä tuntemuksista saa puhua tai heti saa pahan ihmisen leiman otsaansa ja ihmiset miettivät, että mitäs teit lapsia jos et jaksa niitä hoitaa..

ap

etkö ole valmis käyttämään vyöhyketerapiassa ja auttamaan vauvaa oikeasti. Haluat sulkea korvasi vauvan huudolta etkä aidosti auttaa häntä. Surullista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/34 |
18.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kannattaa tutkia yksityislekurilla kaikki allergiat ja muut.



ja tunteesi ovat normaaleja. tuntee itsensä avuttomaksi kun toisella on hätä

Vierailija
28/34 |
18.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko joku oikeasti saanut jotain apua näistä? Vai onko teho siinä, että onpahan kokeiltu nyt sitten kaikki :) ap

Alkuun pitää tähdentää, että meillä vauvalla oli pieniä vatsaväänteitä ja itki huomattavasti vähemmin kuin sinun vauvasi. Itkua oli kuitenkin riittävästi, jotta tunsin itse turhautumista ja tuskaa: parhaimmillaan neljä tuntia putkeen naama punaisena. Ja noita itkukohtauksia kesti vain reilun viikon, mutta ehdin jo ahdistua että mitä jos tätä kestää vielä kaksi kuukautta. Nyt ollaan jo pari viikkoa mennyt paremmin, en tiedä oliko vaikutusta teoillani vai oliko vauvalla vain sattumalta sen viikon vatsanväänteitä.

Kokeilin Cuplatonga, ne auttoivat ehkä. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan sitä toista (Disfatyl?) sillä sitä annetaan 2-3 kertaa päivässä ja Cuplatonta taas ennen jokaista imetystä. Eli se Disfatylin annostelu on miljoona kertaa helpompaa.

Rela-tippojakin vauvalle on annettu, en osaa sanoa oliko apua sillä ne aloitettiin vasta kun pahimmat vatsaväänteet helpottivat. Ei ainakaan ole haittaa tuntunut olevan.

Neuvolassa suositeltin myös vaihtamaan d-tipat. Meillä oli ensin vesipohjainen Jekovit, sitten öljypohjainen Dee-tipat. Tämäkin muutos tehtiin siinä vaiheessa, kun itkut olivat jo helpottaneet. Toisaalta siinä vaiheessa vauva oli muutaman päivän täysin ilman d-vitamiinia, joten ehkä se Jekovit aiheutti vatsanväänteitä.

Karsin myös omasta ruokavaliostani kahvin, ruisleivän, muut ilmavaivoja perinteisesti aiheuttavat ruoat sekä mausteiset ruoat.

Kävimme myös pari kertaa vyöhyketerapeutilla. Ensimmäisen kerran jälkeen myöhemmin samana päivänä tuli vaippa todella täyteen tavaraa, joten taisi suoli lähteä toimimaan. Jälleen voi kyllä todeta, että en tiedä oliko tämä sattumaa vai auttoiko vyöhyketerapia.

Lisäksi sain neuvolasta vauvahierontaohjeet, ja vauvaa hierotaan päivittäin niin jaloista kuin vatsasta. Tykkää siitä todella paljon ja usein pieni kitinä loppuu jalkapohjien hierontaan.

Kantoliina on myös ollut ihan ehdoton hankinta, vauva tykkää nukkua siinä pystyasennossa. Helpottaa myös valtavasti omaa elämää, sillä kantoliinan kanssa on kumpikin käsi vapaana ja voi tehdä muutakin kuin heijata vauvaa. Kuten kirjoittaa tänne (arvatkaa, missä vauva nukkuu tällä hetkellä :D).

Samoin vauva tykkää hirveästi siitä jonkun jo suosittelemasta asennosta, jossa makaa puoliksi kyljellään/vatsallaan kädellä. Siinä myös tuntee hyvin omalla kädellään, miten se ilma möyryää mahassa juuri ennenkuin takapuolesta kuuluu ääni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/34 |
18.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos olisin kaivannut kaltaistesi ihmisten kommentteja, olisin varmasti sen alkuperäisessä viestissäni kertonut. En usko, että kyse on mistään vakavasta, vauva saa kovia huuto-itkukohtauksia, jos tämä ei rauhotu parin kuukauden sisällä niin totta kai menemme lääkärin puheille. Enkä nyt aio itseäni tai ratkaisujani sen enempää tässä puolustella, olen todella väsynyt enkä kaipaa kenenkään vihjailuja siitä, että olisin jotenkin huono ihminen.



ap kiittää edelleen asiallisista neuvoista ja vastauksista

Vierailija
30/34 |
19.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

oman vauvan itku on kamalaa kuunneltavaa jos sitä ei saa rauhoittumaan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/34 |
19.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mietin, että voisiko imetysasento olla huono syöntiasento vauvalle? Lapsi tykkää siis syödä tosi pystyssä asennossa, ei makuultaan.

Tuosta tulee näin maallikolle kyllä mieleen, että kyse saattaa olla myös refluksista. Siihen ei välttämättä aina liity runsas pulauttelu. Kyseessä on pienillä vauvoilla hyvin tavallinen vaiva, johon kaikeksi onneksi löytyy toimiva lääkitys, joten siinä mielessä kannattaa tämä selvittää.

Googleta lisätietoja hakusanoilla "refluksi" ja "vauva".

Vierailija
32/34 |
19.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sorry, en jaksanut lukea ihan koko ketjua. Mutta miten helpottikaan, kun niin moni oli suositellut korvatulppia! Meillä ne on olleet käytössä kahden kovaäänisen kirkujan kanssa, ja auttaneet tosi paljon omien hermojen hallinnassa. Mutta ei siitä kovin julkista asiaa viitsi tehdä... jotenkin noloa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/34 |
19.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo tosiaan kuulostaa silent refluksilta jos syömäasennolla on väliä. Se on lääkkeillä hoidettavissa oleva vaiva ts. moni saa lääkkeillä avun.



Kantsii mennä lastenlääkärille tai sisätautilääkärille. Refluksiin ei välttämättä liity valtavaa yökkäilyä.

Vierailija
34/34 |
19.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei vaan jaksa kuunnella. Pojat jo 6v. ja 8v.

Vieläkin ne itkee, mutta on se vähentymään päin, onneksi!