Olin päivän sijaisena. Kauheeta oli.

(meillä esim. pph:n varalapset nostavat joskus lapsilukua), mutta kymppiläisille on määritelty päivät, jolloin he ovat hoidossa, näin päällekkäisyyksiä ei tule. Näillä järjestelyillä ryhmäkoko pysyy laillisena (vaikka meilläkin kaksi 10-päiväistä käyttää yhtä paikkaa). Tämä on järjestelykysymys. Terv. Pk:n johtaja

osa lapsista on puolipäiväisiä tai muutamalla on muutamia vapaapäiviä kuukaudessa! Eikö ole hienoa että virikelapset ovat vain puolikkaita lapsia! Heidän hoitonsakin on puolet helpompaa, eikö ; )

että ryhmässä oli 16 lasta paikalla maanantaina. Sain myös käsityksen, että kyseessä on ryhmän normaali koko, jolloin ei voida puhua edes tilapäisestä ylityksestä.

Vaikka joka päivä! Jos pari lasta on puolipäiväisenä niin he ovat yhteensä yksi lapsi. eli kuusi puolipäiväistä lasketaan kolmeksi lapseksi. Eli ryhmässä voi olla vaikkapa 10 kokopäiväistä ja 6 puolipäiväistä, jolloin heitä "virallisesti" on 13 = ryhmä ylittyy vain yhdellä, ja se katsotaan läpi sormien.

Jämäkkyys ja varmuus tulee omasta olemuksesta ja jos sitä on, niin pysyy luokka kurissa.

Ei se ole väkivaltaa, eikä uhkaa.

Näin sanoo kateellinen ihminen, joka ei itse pärjää lasten kanssa.

Pitää olla ote lapsiin ja silti voi lempeä ja rakastava.

Lapset koettelee ja jyrää yli, jos mahdollisuuden heille antaa.

Sekin on kyky saada lapset pysymään kurissa.

päiväkodin ovelta aamulla takaisin kotiin. Vanhemmat ovat turvallisuuden lisäämisestä lopulta vain tyytyväisiä.

Näitä "laittomia" ryhmiä on nykyään todella paljon.

Lapset otettava hoitoon on oikeaa hoidontarvetta tai ei.

Henkilökunnan määrää ei kuitenkaa lisätä.

Surullista mutta totta.

Olen kiertävänä lastenhoitajana ja vain pieni osa ryhmistä normaalin kokoisia.

Eli hyvinkin tavallista nuo isot ryhmät mistä tuo maanantain sijainen kirjoittikin.

enkä mitään muutakaan hienoa, kunhan menin pitämään tunteja. Kumma, että tuntemattomille ihmisille kehdataan olla koulumiljöössä niin epäkohtelijaita. Entäpä jos tämä tänään tuntematon sijainen onkin huominen kesätyöhaastattelija? Ei varmasti ota työhön, jos muistaa tyypin ja käytöksen.



No ok, ryhmässä varmaan niistä normaaleistakin tulee huonotapaisia. Oikea luonne tulee ryhmän suojassa ja tuntemattomana (sijainen ei tunne sinua) esiin?



Miksi muuten sijaista pitää "testata"? Siis miksi sellaiseen pitää edes ryhtyä? Miksei vain voi tehdä niitä tehtäväviä rauhassa, jotka oma opettaja on antanut?

mutta päiväkodin puolella ja luoja sitä menoa ja meteliä. Lapsia 16 samassa ryhmässä ja vain kolme aikuista. Kaikki lapset alle 3 vuotiaita. Muutama itki lähes koko ajan. Suurin osa ajasta meni siihen kun ensimmäistä ruvettiin vessattamaan ja kun viimeinen oli käynyt vessassa oli jo ulos pukemisen aika. Taas odottamista.. Mitään järkevää ei voida tuollaisen lapsilauman kanssa tehdä. Nukuttamiseen meni aikaa ja kun viimeinen oli nukahtanut piti jo toisia herättää kun eivät kuulemma saa nukkua kauempaa kuin puolituntia. Totesin maanantain jälkeen, että päiväkoti ei ole minun paikka. Lapset eivät saa sieltä mitään. Miksi ihmeessä joku vielä haluaa viedä lapsensa vapaaehtoisesti sinne??

ja vanhemmat tuovat lapsiaan virikehoitoon tai hoitoon vaikka itsellä lomaa, kun siellä päiväkodissa lapsella on niin paljon mukavaa tekemistä. siis kamalaa selviytymistä se on päivästä toiseen ei mitään muuta.

terv. lto joka nyt äippälomalla eikä IKINÄ vie omia lapsia päiväkotiin

Älä ota sitä henkilökohtaisesti. Myös eka vuosi opettajana voi olla vaikea, kunhan kaikki oppivat puolin ja toisin tavoille. -aineenope

ovat päiväkodeissa laillisia (valtioneuvoston päätös, mikä ei mielestäni ole kuitenkaan oikein), joten esim. parina päivänä ryhmässä saa olla lapsia enemmän kuin laillinen ryhmäkoko on. Ylitys ei saa kuitenkaan olla jatkuva (kuten täällä joku väittää). Perhepäivähoidossa lapsiryhmän koko ei saa edes tilapäisesti ylittyä. Terv. Pk:n johtaja

Kun olen huomannut eroja koulujen välillä. Auktoriteettiä muuttamatta.

Ihan on lähipiiristä kokemus, missä kaksi opettajaa (kaverukset, ikää reilu 50) ottivat vuorotteluvapaan vuodeksi ja lähtivät reissuun syksyllä. Palattuaan helmikuussa hakeutuivat sijaisuuksiin loppukeväänä saadakseen hiukan lisärahaa. Oli kuulemma painajaista saada minkäänlaista kuria vieraisiin teineihin sijaisena. Kumpikin oli aivan hukassa ja puhki niiden sijaispäivien jälkeen. olen itse ollut ko. opettajien oppilas ja heillä on tosi hyvä auktoriteetti! Ovat kokeneita virkaopettajia. Kummankin mukaan yksi sijaispäivä on raskaampi kuin viikko vakihommassa!

ja perheistä kun tollasta menoa koululuokassa!! ihan älytöntä käytöstä.vai väitättekö että lapsesta tulee kuin toinen kun koulun portit aukeaa:D? jostain se käytös on opittua. kantsis lukea vähän "lakia" lapselle kotona

koulussa/ kaveripiirissä vaikka lapsi tulisi ns. hyvästä ja rajat asettavasta kodista.

Lapset ovat aivan erilaisia silloin kun ovat vanhempiensa seurassa kuin mitä ovat esim. koulussa tai kaveripiirin kanssa.

Missähän oikein olette kierrelleet, kun on jäänyt näkemättä ne tenavat, joilla vaan saattaa olla sellainen tilanne elämässä, että siinä on ihan yks hailee onko jollakulla luontaista karismaa tai sivistynyttä auktoriteettia. Buu ja bää. Ette tiedä mistään mitään.

sijainen = lomapäivä, lapset tekee kaikkensa, että aika menee muuhun kuin opiskeluun. Muistan itsekin ala-asteelta, kun sen yhden kerran meille tuli sijainen, niin jopa meidän vanhan tiukan miesopen kanssa hyvin kiltti luokka yltyi kaikenlaisiin älyttömyyksiin - kiroilua ei toki, mutta nimiä kysyttäessä kuka oli pesukone ja kuka joku muu vehje...



Itse olen ollut aikoinaan sijaistamassa useammissa kouluissa Helsingissä, suuri osa jopa Itä-Helsingissä, myös ex-tarkkiksella, ESY:llä siis Vantaan slummeissa, ala-asteella ollut ja yläasteella useammassakin aineessa sekä pienryhmissä, eikä ole ollut mitään ongelmia. Niin kuin joku sanoi, ne ekat hetket on tärkeimmät. Joko otat luokan haltuun tai et. Jos et, sijaisuusaika on menetetty, on se sitten päivä tai puoli vuotta.



Ja nykyisin olen siis pätevä luokanopettaja

ja meille tuli sijainen niin minäpä huusin vittua ja vaikka mitä enkä suostunut tekemään mitään. Mulla oli todella huonot kotioltavat, huumeita jne.

öööö odota, keksin just, tuli tarve pönkittää omaa egoa, siitähän tässä oli kysymys.

Missähän oikein olette kierrelleet, kun on jäänyt näkemättä ne tenavat, joilla vaan saattaa olla sellainen tilanne elämässä, että siinä on ihan yks hailee onko jollakulla luontaista karismaa tai sivistynyttä auktoriteettia. Buu ja bää. Ette tiedä mistään mitään.

Tampereen ja lähikuntien kouluissa alakouluista lukioon. Monta vuotta. Toki, enhän minä uskokaan, että niitä oppilaita juuri kiinnostaa mun "karisma" tai "auktoriteetti", mutta joka tapauksessa tilanne on vaan aina ollut se, että haistattelut ja nimivääntelyt ja muut pelleilyt on jääneet tekemättä. EN mä tiedä, mistä se johtuu, mutta tosiasia se kuitenkin on.

t. 36.

olkoon sitten egon pönkittämistä, mutta ei ole ollut ongelmia= oppilaat ovat tehneet kuten olen pyytänyt, eivät ole kiroilleet tai haistatelleet kuulteni.

Oppilaan tulee kokea tulevansa kuulluksi ja toisaalta häneltä tulee vaatia täyspäistä käytöstä. Oppilasta aidosti arvostava opettaja saa myös arvostusta.



Olen työskennellyt kymmenen vuotta yläkoulussa ja kokemuksesta voin sanoa, että mikä tahansa "rooli" on oppilaiden kanssa huono vaihtoehto. Liian tiukka ja nipo opettaja joka pönkitää asemaansa pikkumaisuudella saa oppilaat vihaamaan itseään tai toisaalta liian rento tyyppi, joka kalastelee suosiota joustamalla ihan älyttömästi tekee itsestään pellen.



Opettajana pärjää, jos on oma itsensä. Yrittää olla suora, reilu, kertoo selvästi mitä odottaa oppilailta ja myös pitää siitä kiinni, vaatii asiallista käytöstä, mutta sietää huumoria ja pistää itsensä joskus oikeasti likoon oppilaiden edessä. Lisäksi opettajankin pitää pystyä tunnustamaan virheensä ja tarpeen tullen pyytämään anteeksikin. Ope voi myös hermostua oppilaalle ja opellakin voi olla huono päivä, mutta aikuisena pitää pystyä toimimaan niin kuin aikuinen. Eli lyhyesti: kohtelen oppilaita kuten ihmisiä.



Itse olen aina uuden ryhmän kanssa seiskalla melko tiukka. Vaadin alusta asti tiettyjä käytöstapoja ja pidän niistä kiinni. Yritän aina olla oppilaille ystävällinen ja aidosti kiinnostunut. Tunnelma saa olla rento, mutta minkäänlaista huonoa käytöstä ei sallita. Parissa vuodessa kehittyy melkein joka ryhmän kanssa oma huumori ja välillä tunnelma on hulvaton, mutta oppilaat tietävät, että minä en ole heidän kaverinsa vaan aikuinen, joka vaatii heiltä hyvää käytöstä ja pitää heistä ihmisinä, vaikka joutuukin puuttumaan teinien ikäviin juttuihin.



Mielestäni minulla on auktoriteettia... eli olisiko ne ne kuuluisat rajat ja rakkaus?

täysi-ikäisenäkin kun meille tuli sijainen, niin häntä narutettiin 5-0. Ei mukamas ollut tullut mitään läksyä jne...

on sitä mieltä että on ihan ok käyttäytyä älyttömästi jos sijainen tulee luokkaa. Toivottavasti et ole minun lapseni opettaja, suhtautumisesi näkyy kyllä oppilaissasi, jos sinulle tulee joskus sijainen.

sijainen = lomapäivä, lapset tekee kaikkensa, että aika menee muuhun kuin opiskeluun. Muistan itsekin ala-asteelta, kun sen yhden kerran meille tuli sijainen, niin jopa meidän vanhan tiukan miesopen kanssa hyvin kiltti luokka yltyi kaikenlaisiin älyttömyyksiin - kiroilua ei toki, mutta nimiä kysyttäessä kuka oli pesukone ja kuka joku muu vehje... Itse olen ollut aikoinaan sijaistamassa useammissa kouluissa Helsingissä, suuri osa jopa Itä-Helsingissä, myös ex-tarkkiksella, ESY:llä siis Vantaan slummeissa, ala-asteella ollut ja yläasteella useammassakin aineessa sekä pienryhmissä, eikä ole ollut mitään ongelmia. Niin kuin joku sanoi, ne ekat hetket on tärkeimmät. Joko otat luokan haltuun tai et. Jos et, sijaisuusaika on menetetty, on se sitten päivä tai puoli vuotta. Ja nykyisin olen siis pätevä luokanopettaja

5-6 vuotiaat olivat huutaneet vittua ja tissejä päiväkodissa turussa missä ystäväni oli sijaisena. 5 vuotias oli vaan tokaissut et vituttaa kun piirrustus ei onnistunut...



kyllä on kamalaa tekstiä!