Inhottaa syödä anoppilassa :(

Mutta ap:n tapauksessa, niin minäkin veisin omat ruoat.



Ja jos jääkaappi on jo valmiiksi täynnä homeisia ruokia, niin ne tuoreetkin kyllä pilaantuu nopeammin mitä normaalisti puhtaassa jääkaapissa :(. Minä siivoaisin anopin jääkaapin - esittelisin vaikka jotain uutta pesuainetta, jonka olisin "kätevästi" saanu näytteenä (siis ilmaiseksi ;)).

älä näe mitään vaivaa meidän takia, tuon itse ruoat mukanani. SInä voit keskittyä lasten kanssa olemiseen ja minä laitan ruokaa poöytään.

kaikista ruuista on päiväykset menneet aikapäivää sitten. Osa ruuista on saattanut olla pakkasessa,että niissä on siksi vanhentunut päivämäärä,mutta yleensä maku,haju,näkö kertoo ruuan olevan pilalla. Viimeksi oli ihan vihertäviä grillimakkaroita!!!

jos tekee vaikka aamulla jonkun laatikon, se jätetään päiväksi sinne uuniin ja sydään illalla.

Kerran kesällä kun mentiin kylään olivat aamusta asti olleet reissussa, makkarakeitto odotti meitä hellan päällä. Laskettiin että on ollut siinä vähintään 8 tuntia, ei todellakaan syöty sitä vaan lähdettiin läheiseen pizzeriaan.

Oivariinit on aina huoneen lämmössä yms, jääkkaappilämpötilakin +10 C. Inhottaa syödä siellä.

Joo, mikä siinä onkin, että uunia pidetään säilytyspaikkana. Inhottavaa kieltäytyä vedoten herkästi sekaisin menevään mahaan, kun anoppi yrittää saada minut ja muut syömään lähes vuorokauden uunissa ollutta ruokaa...

Mun anoppi kans syöttää vanhaa ruokaa. Nyt raskaana ollessani sain siellä tosi rajun ruokamyrkytyksen mutta onneksi siitä selvittiin. Anoppi käyttää muutenkin huonoja rasvoja, liikaa suolaa, sokeria ja vaaleaa jauhoa. Vihanneksia ja Hedelmiä ei näy missään (ainakaan tuoreita). Mieheni ei tietenkään halua puuttua asiaan. Lasten takia pelottaa, vierailemme anoppilassa harvoin mutta silloin viikon kerrallaan. Esim. poikani söi kerran muusia joka oli unohtunut uuniin vuorokaudeksi. Itse kuulin tästä vasta myöhemmin. Onneksi ei käynyt kuinkaan, muusissa kuitenkin maitoa ja voita. Ainoa asia josta uskalsin sanoa oli kun teimme rahkaa ja hän olisi käyttänyt Vanilla kastiketta joka oli mennyt vanhaksi elokuussa, nyt oltiin kuitenkin jo lokakuussa!!! Anoppini tokaisi vaan että eihän avaamaton paketti miksikään mene... Onneksi kuitenkin suostui heittämään paketin roskiin. Äitinikin saattaa syödä vanhaa ruokaa (nuukailla) mutta ei hän sitä muille tarjoa... Tuskin tämä dementiaa on. Vanhemmat ihmiset näköjään vain käyttäytyvät näin ja näköjään heillä on aivan oma bakteeri kantansakin!

on sitten yleensä myös niitä jotka yks kaks antaakin pikkulapsen maistaa omasta lusikastaan tai haukata samasta leivästä. Mun anopilla on testattu helikobakteeri positiiviseksi ja silti ei välitä hygieniasta. Tosi kiva jos tartuttaa sen meidän lapsillekin.

Mieheni ex-vaimon vanhempien luona oli usein aika arveluttavat tarjoilut. Maatilan pihapiirissä asuivat ja kesäisin kärpäsiä pörrää ruokapöydässä mustanaan. Margariini tai voi on aivan keltaiseksi härskiintynyttä. Samoin juustosiivut ja makkarat ja kalat näyttävät moneen kertaan pöydässä olleilta. Hillot ja säilykkeet itse tehtyjä; isoissa purkeissa, joten varmaankin nekin moneen kertaan pöydällä lämpimässä olleita. Vesi juomakelvotonta; tämän myönsivät lopulta ja sen jälkeen heille saatiin vettä tankeissa naapurista.



Yhteen kertaan saatiin ruokamyrkytys. Ruokailuista ei voinnut kieltäytyä; aina oli tarjoilut laitettu vaikka etukäteen olimme ilmoittaneet, että ei tarvitse mitään varata. Ruokamyrkytyksen jälkeen otin sen linjan, että syön ja annan lasten syödä vain valikoiden: syödään vain sitä mikä on juuri valmistettua ja kuumaa (ruuan mummu onneksi teki juuri hetkeä ennen tarjoilua, joten sitä uskalsi syödä). Kun olin raskaana otin aina mukaan oman vesipullon ja eväitä (jotka salassa söin).



Dementiasta ei ollut kyse. Minusta se oli ihan vaan oppimattomuutta; siellä korvessa olivat koko ikänsä asuneet, mitään ammattikouluja ei olleet käyneet; ikänsä maatilaa pitäneet ja siitä elantonsa saaneet. Vihannekset kasvattivat itse ja maidonkin saivat omista lehmistä.



Ja sitten ihmetteleville tietoa, että miksi ihmeessä olen ollut syömässä mieheni ex-vaimon kotona. Traaginen syy: mieheni ensimmäinen vaimo kuoli syöpään. He ehtivät saada lapsen lyhyen avioliittonsa aikana ja tuon lapsen vuoksi käymme kyseisessä "anoppilassa".

ja sit miksi ihmiset ei uskalla sanoa totuutta.

Keksitään kaiken maailman ihme tekosyitä ja valehdellaan tai sitten jopa syödään ja saadan ruokamyrkytys.

En voi käsittää.

Suu auki, sanotte suoraan ettei pilaantunutta ruopkaa voi syödä. Että home itiöt leviää koko tuotteeseen, ei vain siihen näkyvään kohtaan ja että liha/kala ja maitotuotteet pitää säilyttää kylmässä.

Jos joku loukkaantuu näistä fakta tiedoista niin mitä sitten. EI siihen loukkaantumiseen kuole.

On eriasia loukata ihmistä esinm arvostelemalla ulkonäköä jolle ei mitään voi, mutta tälle asialle voi jos haluaa.

Ennemminkin minusta on huonoa käytöstä ja loukkaavaa tarjota läheisilleen (varsinkin lapsille ja raskaana oleville ) ruokamyrkytys tahallisesti. Ja tahallistahan se on jos vanhaa pilantunutta ruokaa vieraille tarjoaa.

Dementikot sitten asia erikseen ja silloin jo läheisten velvollisuuskin huolehtia ettei sitä pilantunutta syödä.

siirryin sitten itse kutsumaan isoäitiäni syömään tai toin mukana ruuat, "auttaakseni".

meillä myös miehen äidillä ei ole ihan sama käsitys ruoan säilyttämisestä. Ruoat saattavat olla pitkiä aikoja pöydällä ja hellalla. Ketsupit, salaattikastikkeet yms. säilytetään lämpimässä kaapissa. Olen joka kerta siellä käydessä laittanut ne ruoan jälkeen jääkaappiin, josta anoppi on närkästyneenä nostanut ne kaappiin, kun eivät kuulemma "mahdu" jääkaappiin. Ei auta vaikka suoraan sanoisi, että ne pitäisi pitää jääkaapissa.

appivanhemmat (jostakin syystä juuri he) syövät ja syöttävät vanhaa ruokaa. Meidänkin on joka kesä syötävä heidän mökillään ruokia, joita valmistetaan ikivanhoista, useita talvia kaappien kätköissä olleista aineksista. Tuntuu tosi pahalta, kun anoppi laittaa lapsille kaakaota, josta appi toteaa:"Tää on ihan hyvää vielä, ei noi kokkareet haittaa." Ja johon mieheni sanoo:"Mut toi purkkihan on tutun näköinen, 80-luvun O'boyta. Tota me juotiin täällä silloin lapsena." Tai syödä ummehtuneelta mökiltä maistuvaa leipää, jota anoppi on leiponut mökkijauhoista. Mausteet ym. kuiva-aineet ovat tosiaan vuosimallia -82, oikea makumatka menneisyyteen. Ei paljoa tee mieli kivettynyttä ruokasuolaa, jonka pakettikin on jo museosta.



Ollaan puhuttu mieheni kanssa, että hän sanoo isovanhemmille asiasta. Muttei näytä menevän perille, appi on pihi, saita ja itsepäinen. (Ja todella varakas).



Lisäksi hygieniakäsitys on aika surkea just tuon kylmäsäilytyksenkin osalta, eikä se koske vain mökkielämää. Jouluruuatkin olivat valehtelematta 6 tuntia pöydällä. Ei oltais varmaan nostettu mihinkään, ellen minä olisi hoputtanut ja muistuttanut, että hyvää ruokaa menee pilalle. Käsiä eivät pese kovinkaan usein, appi tulee aina veskistä ilman, että pesee käsiään :P



Muutenkin asuvat aika likaisesti, anopilla ei ole oikein tajua kunnollisesta siivouksesta - ostaa aina kaappiin uusia siivousaineita ja kehuu, kuinka hyviä ovat. Kuitenkaan heidän tahmaisista huonekaluistaan ja lattioistaan ei saa käsiään irti. Luulee, että kaikki puhdistuu, kun sumuttaa hiukan jotakin Plediä ja pyyhkii. Suursiivous on ihan outo käsite, vaikka ikää heillä on yli 70 v. Mun samanikäiselle mummolleni se oli peruskauraa.

tekee näin: Tulemme aina iltasella kylään (matkaa useampi sata kilsaa), ja hänellä on uunituore ruoka valmiina odottamassa. No ei siinä mitään, mutta kun samaa ruokaa pitäisi syödä seuraavana päivänä, eikä sitä ole laitettu missään välissä jääkaappiin, vaan se on koko ajan ollut keittiön työtasolla. Muun perheen vatsat on tottuneet tähän toki jo aikaa sitten, mutta minun ei. Niinpä teen jonkin oman pienen ruoan aina päivisin itselleni, mitä anoppi katsoo alta kulmain, mutta mieheni on nähtävästi käsitellyt hänet niin ettei minulle ala urputtaa. Niin ällöttävä tuollainen tapa!



Parasta on kun mieheni suhteemme alkuaikoina aina hehkutti kuinka siivousfriikki hänen äitinsä onkaan. Öh, viisi vuotta vanha homeinen tiskiharja ja -rätti ei ole kyllä mielestäni parhaita siivousvälineitä, ällöttää ajatella niillä pestyjen pannujen puhtautta... Ostimmekin toissa jouluna heille lahjaksi uudet siivousvälineet, ja eikö mitä, yhä käyttää vanhoja kun hänen mielestään ei niissä ole mitään vikaa!



Ja kyseessä siis 45-vuotias nainen vasta, eikä todellakaan pula-aikana elänyt tai mitään.

Mun anoppi paistoi kalaa leivinuunin jälkilämmössä. Eipä kypsynyt. Jäähdytteli sitten sitä puolipäivää pöydällä ja laittoi pakastimeen. Sanoi sitten joskus paistavansa loppuun. Eipä kannata siellä syödä edes pakastimesta sulatettua ruokaa.



Omat eväät otetaan meilläkin mukaan.

Mulla anoppi kanssa todella epähygieeninen. En ole vuosiin siellä syönyt mitään, enkä jounut edes kahvia, kun kerran kupissa lillui joku ihan karmee iso klöntti.

Ruokaa pitävät kanssa uunissa seuraavaan päivään.

Lattiat on niin likaiset, ettei nyt kun on pieni muksu, niin voi edes mennä kylään.

Jostain teinivuosilta on jäänyt ällöttävä muisto. Oltiin syöty eräänä viikonloppuna sipsejä ja dippikastiketta miehen kanssa. Monta päivää myöhemmin näin sen dippipurkinjämän lämpimässä pöydällä. Sanoin, että se pilaantuu lämpimässä, koska se on kermaviiliä, mutta kyllä se kuulemma vielä hyvää oli. Oli sitä vielä syönyt vaikka oli ollut lämpimässä koko ajan. Yök!

Näin myös kun anoppi omilla 50v synttäreillään putsasi keksien tarjoilulautasen omaan sylkeen kostuttamallaan sormella. Juu, en sitten sen jälkeen syönyt keksejäkään, kun suoraa paketista ehkä...