Lue keskustelun säännöt.
joudun menemään dementia osastolle vanhainotiin pitämään "jumppaa"
15.02.2010 |
en ole ikinä ollut missään tekemisissä vanhusten saati dementikkojen kanssa. mit ihmettä osaan siellä tehdä!? ranteiden pyöritystä ja nilkkojen ojennusta.. mutta entä kun suurin osa vanhuksista on jo niin sairaita etteivät enää reagoi mihinään, istuvat vain tuoleissaan ja tuijottavat seiniä. kävin tutustumassa paikkaan parin tunnin ajan ja vain kaksi kymmenestä kykeni juttelemaan. muut nuokkui tuoleissa.
pelottaa mennä sinne :(
Kommentit (48)
Lisäksi kuitekin varmaan tulee joku hoitsu/pidemmällä oleva opiskelija seuraamaan jumppatuokiota. Ne ketkä kykenevät tekemään itse tarvitsevat sen sanallisen ohjauksen ja tekevät jos haluavat. He ketkä eivät kykene, saavat toivottavasti apua muilta opiskelijoilta (hoitsuja ei varmasti yhtä enempää paikalla näy).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vinkkejä olet jo saanutkin, mutta lisäisin niihin vielä, että älä odota liikaa, älä vaadi itseltäsi tai vanhuksilta liikaa. Tuskin tekevät mitään tahdissa ohjeittesi mukaan, eikä se ole mikään epäonnistuminen. Älä huuda heille. Muista huumori. Dementoituneet vanhukset elävät omassa todellisuudessaan, kunnioita sitä. Älä pelkää koskettaa heitä. Katso silmiin.
Googlaa Marjatta Tyrkkö (vai onko se Maarit?), hän on kirjoittanut paljon dementoituneista vanhuksista ja heidän kohtaamisestaan.
Meistä kaikista tulee vanhoja ja avuttomia joskus.
sen voi kuule sanoa myös "Työssäoppimisen paikka". Kannattaa ottaa selvää ennen kun käy pätemään, ettei käy näin nolosti.
oman epävarmuutensa ja kokemattomuutensa saa ilmaista, mutta suosittelisin kiinnittämään huomiota sen ilmaisutapoihin. Tuolla asenteella jos paukkaisit esim. työssäoppimisen paikkaan niin voit olla varma, että sanomista tulee.
Netissä ei näe ilmeitä eikä eleitä. Sinun tekstisi ärsytti 100-0 verrattuna ap:n tekstiin. Siis MINUA. Ap:n tekstissä en näe _mitään_ mitä ei voisi sanoa työssäOPPIMISpaikassa.
Itse olen vanhustyön lähihoitaja ja pidän työstäni muistisairaiden kanssa sekä tietysti muidenkin vanhusten. Kyllä mua siltikin jännittäisi mennä vetämään jumppaa ihan vieraaseen ryhmään. Ap on lisäksi erikseen osannut kertoa seikkoja, mitkä häntä tilanteessa pelottaa. Siitä se lähtee. Kyllä ensimmäisen kerran dementiaosastolla pitääkin herättää ajatuksia ja tunteita! Se on terveen merkki!
Kaikki sh:t eivät työskentele ainakaan merkittävässä määrin vanhusten kanssa. Itse en tule erityisen hyvin juttuun vanhusten kanssa ja myönnän sen avoimesti. Enkä siksi olekaan hakeutunut vanhuspuolelle.
Olen sh-kätilö ja työskentelen siis nuorempien ihmisten kanssa. Olen mielestäni hyvä työssäni, mutta vanhusten puolella hermoni varmasti menisisvät pitkässä työsuhteessa. Miksi oletatte,että kaikkien sairaanhoitajien pitäisi osata jokaisella sairaanhoidon erikoistumisalalla toimimaan?
Tsemppiä ap:lle! Hyvin se menee. Kaikkia vanhuksia et varmaan saa jumppaan mukaan, mutta jos yhdenkin käsi nousee sun jumpan voimalla niin voit olla tyytyväinen! Ei siis turhia paineita.
en suorastaan ole "vanhusnegatiivinen" arvostan heitä todella ja koen alueen haastavaksi ja erittäin tärkeäksi. en menettäisi varmasti hermojani tai vihaisi työtä heidän parissaankaan. minusta vain tuntuu avuttomalta, varsinkin kun heistä ei ole mitään kokemusta ennalta. jutustelu toki aina sujuu ja muistelen mielelläni menneitä heidän kanssaan jotka puhuvat. pelko omaan osaamiseen vaan tällä alueella on nyt päällimmäinen mutta uskon suoriutuvani siinä missä muutkin kunhan tartun härkää sarvista.
itse suuntaudun terveydenhoitajaksi, joten opintoja on vielä 4v edessä. tulevaisuudessa todennäköisesti työterveys ellei suunnitelmat muutu opiskelun lomassa! nyt jumppaohjeita tutkimaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tekisin jotain OIKEIN. kuten sanoin ei KOKEMUSTA ole vielä yhtään joten ei ihme jos PELOTTAA kun joutuu pystymetsästä menemään pitämään jumppaa vanhainkotiin ilman minkäänlaista pohjustusta!
Ei ne vanhukset sitä jumppaa enää seuraavana päivänä muista! =)
jo noin alkuvaiheessa tapaamaan vanhuksia, vieläpä demnetoituneita sellaisia. Lääkiksessä meidän eteen passitettiin oikea potilas ensimmäisellä luennolla. Ja ajatteles ap, tämän keikan jälkeen sinulla on jo kokemusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita soimaan vaikka kultainen nuoruus. Aloita vaikka keunuen pakaralta toiselle, polvien nostoa, käsien ojennusta ym.. musiikki saa auki muistikanavat.. yksinkertaisia liikkeitä, mutta ei yksinkert. ihmisille(ristik.liikkeet aktivoi aivoja!!)Yhteislaulu!
minulla on alkava dementia, olen 54- vuotias ja voisin tuijottaa vain seinää.Pää ei sano mitään, ajatuksia ei ole, kuin nukkusi silmät auki.Kysyn samaa asiaa monta kertaa aivot ei kerro äsken kuulemaani vastausta, kohta olen jumpattavana vanhainkodissa.Ei me sille mitään voida että aivot eivät toimi.Silti älykkyystaso on korkealla, jumppa tuntuu naurettavalta huitomiselta.......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eivät he kimppuusi käy. Mitä sitten, jos eivät osallistu ja vain katsovat - nauttikoot siitä. Ne osallistuvat ketkä haluavat ja kykenevät, muut ovat vain mukana tapahtumassa. Jo pelkkä musiikki on heille päivän tapahtuma.
Kaikki sh:t eivät työskentele ainakaan merkittävässä määrin vanhusten kanssa. Itse en tule erityisen hyvin juttuun vanhusten kanssa ja myönnän sen avoimesti. Enkä siksi olekaan hakeutunut vanhuspuolelle.
Olen sh-kätilö ja työskentelen siis nuorempien ihmisten kanssa. Olen mielestäni hyvä työssäni, mutta vanhusten puolella hermoni varmasti menisisvät pitkässä työsuhteessa. Miksi oletatte,että kaikkien sairaanhoitajien pitäisi osata jokaisella sairaanhoidon erikoistumisalalla toimimaan?
Tsemppiä ap:lle! Hyvin se menee. Kaikkia vanhuksia et varmaan saa jumppaan mukaan, mutta jos yhdenkin käsi nousee sun jumpan voimalla niin voit olla tyytyväinen! Ei siis turhia paineita.
just näin, onneks meitä on moneen eri työhön päteviä hoitajia :)
Yhdyn tähän viestiin ja tsemppiä opintoihin! Kenellä on varaa arvostella toista, menkööt peilin eteen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen tuolijumppaa! Kakki mummot ja papat rinkiin istumaan, ne jotka istuvat pyörätuolissa, niin istukoon siitä. Musiikki soimaan (ei mitään poppista, vaan vanhoja valsseja, huppia ja jenkkoja. Kirjastosta löytyy)
Ja sitten ei muuta kuin liikkeelle!Jos joku ei tee mitään, SE EI HAITTAA! Hekin nauttivat musiikista!
- Vuoron perään käsiä nostellaan ylös kattoon (ei liian pitkään ettei ota pumppuun)
-Vuoron perään nyrkkeillään käsillä eteenpäin ja alaspäin
-jalkojen vienti eteen vuoronperään, ojennetaan polvet
-istuen marssintaa jaloilla
-kantapäällä kosketaan aina toisen jalan polvea ja taas toisinpäin
-keinuntaa tuolilla niin että aina pakara irtoaa tuolista.
-istuen kädet hartioilla käännytään katsomaan taaksepäin vuoroin vasemman kautta, vuoroin oikean kautta
- kuvitellaan että otetaan kaulin molempiin käsiin ja lähdetään kaulitsemaan edessä olevaa kuvitteellista taikinaa.
-kuvitteellisesti otetaan airoista kiinni ja lähdetään soutamaan
- kuvitellaan että hypätään ilmaan, jolloin molemmat jalat irtoavat maasta. Tuolista voi pitää kiinni.
-kuvitteellisesti poimitaan marjoja maasta, vuoroin oikealla kädellä, vuoroin vasemmalla kädellä.
-kädet olkapäille ja pyöritetään käsiä ympäri
Tässä muutamia liikkeitä! Onnea matkaan!
Terveisin Fysioterapeutti
kun osa asiakasryhmästä pelottaa.
Jos et pääsekään työterveyteen nuorekkaiden ja terveiden potilaiden hoitajaksi niin mitäs sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
höpölöpö, meet sinne ja esität sitä ranteen pyöritystä ja aattelet että ykski liike riittää,vaikka ei kaikki ala, niin älä masennu ite. jatka ja kato niitten ilmeitä, ne kuitenki tajuaa että jotain kivaa on menossa.sulla ei oo kokemusta vanhusten kans työskentelystä,mutta voin vannoa että joku aina nauttii ja se ykski riittää, sillon sulla on ollu hyvä päivä
että tekisin jotain OIKEIN. kuten sanoin ei KOKEMUSTA ole vielä yhtään joten ei ihme jos PELOTTAA kun joutuu pystymetsästä menemään pitämään jumppaa vanhainkotiin ilman minkäänlaista pohjustusta!
Ei ne vanhukset sitä jumppaa enää seuraavana päivänä muista! =)
.. tunnetasolla muistavat kyllä.
Eivät itse tapahtumaa ehkä. Mutta mieleen jää tunnepohjainen muistijälki. Oli mukava hetki. Tulin kohdatuksi ihmisenä. Se on se, mikä tekee dementikon olon hyväksi ja helpottaa levottomuutta ja aggressivisuutta.
dementoituneet eivät "herää", niin se vaan on. Jos ei itse kykene enää liikuttamaan jäseniään, niin tee heille passiivijumppaa. Elikkä jumppautat heidän raajojaan omin käsin. Ohjeita löytyy varmasti oppikirjoista ja kirjastosta.
Pidä tuoljumppa.
Ojentelette jalkoja suoraan ja koukkuun.
Sitten otetaan kädet, "kammataan hiukset" eli käsien pitäisi nousta pään yläpuolelle, liikkua otsasta taaksepäin.
Sen jälkeen voisitte tampata mattoja, eli kädet nyrkkiin ja ojennetaan eteenpäin napakalla liikkeellä käsivarret suoraksi vuorotellen.
Se halkojen hakkaaminen oli myös erittäin hyvä vinkki.
Sitten voisi kumartua kohti varpaita.
Jos on sen kuntoisia, että jaksavat seistä, voisi sitten nousta ylös, pitää tuolin selkänojasta kiinni ja hiihdetään, tehdän jaloilla hiihtoliikkeitä vuorotahtiin.
Sitten voisi myös harppoa lumikinosten tai pensaiden yli, polven koukkuun ja jalka alas.
Ota sitä olavi virtaa mukaan. Pyydä hoitajia tuomaan sellaisia vanhuksia, jotka haluaa, osaa tai pystyy olemaan jumpassa mukana.
vanhuksille puhu selkeällä äänellä, mutta älä lässytä, älä kohtele kuin idiottia, he eivät ole pöljiä eivätkä vauvoja.
"Hei, minä olen Niina ja pidän teille nyt pienen jumppatuokion. Kuunnellaan ensin vähän musiikkia... onko tuttu kappale.. " jätä musiikki taustalle hiljaisesti ja kerro selkeästi mitä tehdään ja tee itse mukana myös.
Älä vaihda liian nopeasti seuraavaan liikkeeseen, liikkeet ovat ikään kuin pitkäkestoisia ja siten rauhallisia, tarkoitus on lähinnä venytellä ja vetryttää lihakset ja nivelet.
kehu ja kannusta.. "hienosti menee" .. Kaikki saa tulla mukaan, ei tarvitse tehdä kaikkea jos tuntuu vaikealta.. jne
Sen teinimuminan ja "totaniinkujoo" voi jättää pois.
Ajattele se niin, että sen vanhan, ryppyisen, muistamattoman ja pysähtyneen vanhuksen sisällä on -ihminen- se nuori tai työikäinen ihminen, joka se joskus on ollut. Nyt ei muisti pysy enää mukana, mutta hän on edelleen kohtaamista ja lämpöä kaipaava ihminen.
Mieti, jos siinä istuisi sinun mummosi.
Tai sinun lapsesi.
tai sinä itse jalka kipsissä niin kipeänä ettei järki liiku.
En osaa antaa muuta neuvoa, kuin että avoimin mielin kohti uusia kokemuksia!
:)
Ei kukaan voi olettaakaan, että opiskelija olisi valmis mummojumppari.
huomaa kyllä että asiantuntija on tehny tän kiitti sain paljon ideoita. minä oon siivojana palvelukodissa ja oon saanu vastuuta myös vanhusten hyvinvoinnista,joten vedän myös jumppaa aina ku aikaa siivoukselta liikenee. nuo öli tosi hyviä ohjeita niille jotka istuu, ja valitettavasti moni muuki kuvittelee vaan istuvasa, minä yritän ja ykski joka osallistuu on mulle voitto.aatelkaa muutki vanhusten parissa työskentelevät näin, vaikka on raskasta ja välillä vituttais, mutta niillä ei oo muita ku me jotka ymmärtäis.omaiset on valitettavasti hakusessa
Ap itse kertoi, ettei halua vanhustyöhön, ja ilmaisi selkeästi, että paitsi ettei hänellä ole kokemusta vanhuksista, hän ei sitä myöskään halua, ts. pitää jotenkin vastenmielisenä vanhusten hoitamista.