Pitäiskö meillä 1 krt kuukaudessa vierailevaa miehen etälasta kohdella kuin kuninkaallista?

Sääli vain, että lapsi ei sinusta kuuluu perheeseenne. Normaali perheessä nimittäin kaikki perheenjäsenet huomioidaan, kun noita menoja sovitellaan.



Suoraan sanoen, toivon että miehesi älyää jättää sinut. Olet melkoisen tunnekylmä tyyppi, ihmiseksi en sanoisi. Ja kun miehesi löytää uuden kumppanin, niin hän ainakin kohtelisi sitten miehen teiniä ja niitä teidänkin yhteisiä lapsia ihmismäisesti. Normaalijärkinen ihminen kun ei lapselle kosta mitään...

Mulla on koko ajan ollut omien lasteni kanssa oma asunto, jonne kela maksaa asumistukea ja yh-korotusta lapsilisään. Mies maksaa elarit kahdesta lapsestaan.

Just pakataan lasten kanssa heidän tavaroitaan kun huomenna mennään pysyvästi vain yhteen kotiin asumaan.

Minä saan tästälähtien lapsivapaata aikaa 4 viikonloppupäivää kuukaudessa, joka toisen joulun ja juhannuksen sekä juhlapyhät. Tästähän se unelmaelämä alkaa. ap

Itselläni on melko pieniä lapsia (ei uusperhekuvioita) ja edellinen "tapahtuma" oli Madonnan konsertti, seuraava U2.



Taidat itsekin elää pikkuisen teini-ikää vielä?



Ymmärrän, että vieras teini, joka ei sulle ilmeisestikään ole millään tavalla läheinen vaan pelkkä taakka, voi olla toooodella ärsyttävä. Jotenkin vaan ajattelen, että kuuluu aikuisuuteen sietää tuokin vaihe.



Mutta tää on asia, joka sinun pitää puhua miehesi kanssa selväksi.



Jos teini on teillä vaan yhden viikonlopun kuukaudessa, ei voisi kuvitella olevan niin ylivoimaisen vaikeaa sumplia omia menojasi sen mukaan. Vaikea ajatella, että hoitoa vaativien pienten lasten äidillä on niin hulluna omia, tyliin koko päivän kestäviä menoja, ettei niitä voi yhtään järjestellä.

huomiota enemmän tähän kuninkaaliseen. Luulen ettei muut lapset edes huomaa jäävänsä vähemmälle huomiolle vaan sinä olet ainoa ketä se harmittaa ja kuka siitä on kateellinen.

Jos minä hoidan nyt äitiyslomalla vauvaa ja uhmista 5pv viikossa ja vielä useimmat arki-illat päälle, niin kyllä minä käytän viikonlopun päivät tismalleen niin kuin itse haluan.

Tai sitten otan virallisen eron ukosta ja saan 4pv/kk omaa aikaa ja joka toisen joulun ja juhannuksen sekä 3vk kesälomaa päälle.

Ja miehelle tuntuu olevan ongelma selvitä 2 pikkulapsesta ja teinin hoitamisesta yhtä aikaa. Lapsille sisarpuolen vierailut eivät ole ongelma.

Ja ne mun menot ovat tyyliin koko päivän kestävä kirppisten kiertely, ei mikään Madonnan konsertti tms.

Se on aina äitipuolen asenteessa vika. Pitäisi vain yrittää ymmärtää ja antaa kaikkensa.



Tällasista keskustelupalstoista ei oo mitään apua.

seka teinin etta niiden sisarpuolten kans ja varsinkin jos aitipuolella on muuta menoa! Jos joudut aina hoitamaan ne pienemmat pois jaloista niin onko sille teinilla yhtaan niihin suhdettakaan? Nyt miehelle kunnon puhuttelu, viekoot ne pienemmat mukaan keilaamaan ja rakentamaan sisarusten valeja.

Ja jos ap itse haluaa rakentaa suhdetta, niin etko vois ottaa sen teinin mukaan sinne menoosi, jos se on joku juhla johon teininkin vois vieda? ainakin voisit kysya, varmasti teini ilahtuisi vaikkei tulisikaan. JA isa huoltakoon koko katraan jos sulla on muuta menoa.



Jos teilla on tulehtuneet valit teinin kans niin sehan on hanenkin kannalta ehka ihan positiivista etta sulla sattuu olemaan joku meno juuri silloin ja saa isansa ja sisaruksensa ihan itselleen. Miehesi tassa on vaarassa.



Jatkossa, kutsuisin ap:n kengissa sita teinia vahan useammin juttuihin, muutenkin kuin vain teilla mesettelemaan, vaikka joskus shoppailemaan tai kylpylaan tai konserttiin tai leffaan.

Tai pyytaisin lapsenlikaksi niita pienempia hoitamaan, vaikka tois jonkun kaverinsakin mukananaan. tutustuis siina kunnolla sisaruksiin ja sais taskurahaa.

Ja sitten viela, jos on tilaa niin eiko hanelle vois jarkata jonkun oman sangyn/tilan teille, ettei tarttis aina vapauttaa erikseen sankya hanelle?

aina viikonloppuisin kun oli meillä. Sit kun omat lapset syntyivät ei enää riittänyt energiaa vieraalle lapselle. Ja muutenkaan äitipuolena en halua olla teinin bioäidin ja teini välissä.

Toivottavasti tämä on joku provo viesti eikä oikean äidin puhetta. Aikuisen ihmisen tulisi osata hillitä itsensä ja käyttäytyä jos ei vanhemman niin ainakin aikuisen lailla. Järjettömällä mustasukkaisuudella ja katkeruudella (jonka ilmeisesti teinille vapaasti tuot esille) et saa mitään hyvää aikaiseksi omassa elämässäsikään saatikka tämän teinin elämässä. Mieti asioita vähän enemmän, käytä ammattiapua parantaaksesi vanhemmuuttasi ja käytä järkevästi auktoriteettiasi, älä murskaa heikompaasi. Jos vauvaelämä tuntuu noin raskaalle etkä voi ottaa lapsia mukaan koko päivän kestäville kirpparikierroksille kerran kuukaudessa, niin suosittelen vahvasti kääntymistä perheneuvolan puoleen. Älä pura pahaa mieltäsi lapseen äläkä ainakaan mene samalle tasolle teinimäisesti kiukuttelemaan. Mikään ei ole naurettavampaa kuin murkkuikäisesti käyttäytyvä aikuinen, joka kiukuttelee lapselle eikä pysty hillitsemään itseään.

meidän lapsia sillä aikaa kun olen poissa. Mutta omista kirpputorikierrospäivistäni ja sen jälkeen elokuviin ja kaljalle-viikonlopuista en luovu. Ukko tekee muutenkin viikonlopputöitä aina silloin kun ei ole etälapsen tapaamisviikko ja minä JOUDUN silloinkin jättämään omat menoni väliin.

Ehkä olen huono äiti kun haluan välillä olla yksin ja rauhassa päiväkausia, mutta sittenhän olen.

Jos tähän tarpeeksi kyrpiinnyn, jätän lapset ukolle ja alan itse etävanhemmaksi.

Meillä vierailee 1-2krt kuussa miehen lapsi.



Täksi viikonlopuksi tottakai suunnittelen ruuaksi aina sellaista ruokaa mistä lapsi pitää ja me kaikki syödään sitä samaa ruokaa.



Hän nukkuu omassa sänkyssään, joka hänelle varta vasten hankittu meille. Tämä sänky on tämän lapsen oma paikka meillä, johon meidän lapsilla ei ole asiaa. Mielestäni on tärkeää, että etäperheesäkin on lapsella jotain omaa ja oma turvapaikka. Toisin sanoen sänky on esikoisemme huoneessa olevan kerrossänkyn yläpeti. Esikoisemme nukkuu alapedissä. Ovat parhaat kaverit keskenään ja haluavat nukkua samassa huoneessa. Meillä saa nukkua niin pitkään kuin haluaa ja valvoakin niin myöhään kun haluaa, kun koulua ei ole seuraavana päivänä(tämä sääntö vain silloin kun miehen lapsi on meillä).



Muut perheemme lapset jäävät lähes tulkoon huomiotta silloin kun miehen lapsi on meillä ja se on oikein, koska he saavat asuvat isän kanssa ja saavat sitä huomiota muulloin. Isä saa keskittyä näinä viikonloppuina vain esikoislapseensa, joka ei asu meillä. Lapsetkin sen ymmärtävät.



Meillä suunnitellaan nämä viikonloput miehen lapsen mukaan.

Jos lapsi haluaa ehdottomasti katsoa jonkun ohjelman telkkarista. Se hänelle sallitaan. Tosin me ei kauheasti muutenkaan telkkaria katsota.



Kuninkaalisena en tätä lasta pidä vaan hän on lastemme veli ja mieheni poika, jolla on oikeus olla isänsä ja sisarustensa kanssa. Ja minulla on ilo saada olla hänen seurassaan myös.

Näitä viikonloppuja oikeasti odotetaan meillä, kun veli on tulossa. Jopa minä odotan.

Mukavaa lukea tällaista järkipuhetta, missä lapsesta välitetään ja toivotetaan tervetulleeksi siihen toiseen omaan perheeseensä.

siirtämään ne kun et pääse just silloin kun tapahtuma on.



Sitten menetkin kiertelemään kirppareille. Sinne nyt voi mennä milloin vaan.

enaa tulemasta kun hanen hoitoon ei enaa riittanyt energiaa? naurettavaa sitapaitsi, jos olisi oma (niinkuin luulis jo noin pitkan ajan jalkeen melkein silta tuntuvankin) niin tuskin sellaista heivattais mihinkaan vaikka tuliskin pikkusisaruksia. Aika katkerahan tuo lapsi varmaan sinulle on - ja aiheesta, jos olet yhtakkia hanen teilla oloa rajoittanut "nyt kun on omiakin lapsia"

Tuosta kommentista meni aika tehokkaasti ap:n pinnat, vaikka tuon menosi suhteen olenkin samaa mielta, ettei sinun tietenkaan tarvi perua vaan mies hoitakoon kaikki lapset. Silti, pyydahan sita teinia mukaan kirpparille?

aina viikonloppuisin kun oli meillä. Sit kun omat lapset syntyivät ei enää riittänyt energiaa vieraalle lapselle. Ja muutenkaan äitipuolena en halua olla teinin bioäidin ja teini välissä.

en oman enkä vieraan. teini kirppistelkööt äitinsä kanssa. ps; usein kierrän ne kirppikset ja sit vien löydöt omille kämpilleni ja sit menen sinne tapahtumaan. yleensä kun lähden, olen kirppisreissulla 10-12 tuntia tai kauemmin.

Koita nyt vaan sietää. Miehellä on tunne, ettei se muuten viihdy ja se pitää paikkansa. Mies pelkää menettävänsä sen.



Ajattele nyt, miten harvoin se teillä käy. Älä ole itsekäs.



Olen kattellut tuollaista itsekästä äitipuolta ja järkyttynyt olen, kun se on ystävänäni.

Taidat ap nyt vaan olla miehellesi vihainen, ja kohdistat sen teiniin. Koitapa keskustella asiasta miehesi kanssa, koittaa varmaan ostaa teinin hyväksynnän tuolla tai sitten on vanhemmuus ihan hukassa. Eikä sinun todellakaan tarvitse perua omia suunniteltuja menojasi! Eikä missään nimessä tarvitse kohdella kuin prinsessaa.



Meillä oli jossain vaiheessa vähän samantyyppinen tilanne. Siis kun etälapsi tuli viikonlopuksi, isä järkkäsi kaikkea kivaa ja elettiin kuin pellossa. Kaikki tehtiin pikkuprinsessan (1. lk) pillin mukaan. Eipä tuota onneksi kovin kauaa kestänyt, kun otin asian puheeksi miehen kanssa. Tajusi itsekin, ettei tuollainen edistänyt yhtään sitä, että tyttö kokisi olonsa meidän perheemme jäseneksi. Erivapauksilla luodaan vain kuilua perheen ja vierailevan tähden välille. Minulla oli aina hermot loppu raivatessani pommin jäljiltä olevaa asuntoa tapaamisviikonloppujen päätteeksi.



Ja tämäkin etäteini mesettää puoli yötä ja nukkuu aamulla pitkään ;) Hän kuuluu perheeseemme ja osallistuu perheen juttuihin, siis myös omien jälkiensä siivoamiseen, koiranulkoilutuksiin ym. Ei nämä tapaamisviikonloput juuri muista viikonlopuista nykyisin poikkea, välillä jotain kivaa extraa järjestetään. Pääasiassa kuitenkin ollaan vain yhdessä perheen kanssa, katsotaan elokuvia jne.

Tää on jotenkin järkky lause :(

Toki ymmärrän, että joissain tilanteissa huomioi etälasta enemmän kuin lähilapsia - mutta että koko viikonlopun ajan isä ignooraa nuoremmat lapsensa.

Ei oikein sovi muuhun kuvaukseen toimivasta uusperhe/tapaamiskuviosta.

"Muut perheemme lapset jäävät lähes tulkoon huomiotta silloin kun miehen lapsi on meillä ja se on oikein, koska he saavat asuvat isän kanssa ja saavat sitä huomiota muulloin. Isä saa keskittyä näinä viikonloppuina vain esikoislapseensa, joka ei asu meillä. Lapsetkin sen ymmärtävät."

Meillä vierailee 1-2krt kuussa miehen lapsi.

Täksi viikonlopuksi tottakai suunnittelen ruuaksi aina sellaista ruokaa mistä lapsi pitää ja me kaikki syödään sitä samaa ruokaa.

Hän nukkuu omassa sänkyssään, joka hänelle varta vasten hankittu meille. Tämä sänky on tämän lapsen oma paikka meillä, johon meidän lapsilla ei ole asiaa. Mielestäni on tärkeää, että etäperheesäkin on lapsella jotain omaa ja oma turvapaikka. Toisin sanoen sänky on esikoisemme huoneessa olevan kerrossänkyn yläpeti. Esikoisemme nukkuu alapedissä. Ovat parhaat kaverit keskenään ja haluavat nukkua samassa huoneessa. Meillä saa nukkua niin pitkään kuin haluaa ja valvoakin niin myöhään kun haluaa, kun koulua ei ole seuraavana päivänä(tämä sääntö vain silloin kun miehen lapsi on meillä).

Muut perheemme lapset jäävät lähes tulkoon huomiotta silloin kun miehen lapsi on meillä ja se on oikein, koska he saavat asuvat isän kanssa ja saavat sitä huomiota muulloin. Isä saa keskittyä näinä viikonloppuina vain esikoislapseensa, joka ei asu meillä. Lapsetkin sen ymmärtävät.

Meillä suunnitellaan nämä viikonloput miehen lapsen mukaan.

Jos lapsi haluaa ehdottomasti katsoa jonkun ohjelman telkkarista. Se hänelle sallitaan. Tosin me ei kauheasti muutenkaan telkkaria katsota.

Kuninkaalisena en tätä lasta pidä vaan hän on lastemme veli ja mieheni poika, jolla on oikeus olla isänsä ja sisarustensa kanssa. Ja minulla on ilo saada olla hänen seurassaan myös.

Näitä viikonloppuja oikeasti odotetaan meillä, kun veli on tulossa. Jopa minä odotan.

Siis isän rakkauden ,pitäisi olla pyyteentöntä ,lapsihan onvain kerran kuukaudessa.Anna isän ja lapsen viettää kahden keskistä aikaa ,että lapsi tuntee ,että ei isä ole häntä hylännyt ja rakastaa edelleen .

kunhan hommaa siksi aikaa tänne vaikka äitinsä lapsenvahdiksi, ettei MINUN tarvitse omia menojani siirtää tai perua. Mä pääsen kotoa pois ja viettämään aikaani yksinäni varmaan harvemmin kuin elinkautisvanki lomille.