vauva-ajan temperamentti ja lapsen luonne myöhemmin

pikkuveli oli vauvasta asti vaikea, itki ja kitisi.

Myöhemmin päiväkodissa hiljainen mutta kotona kamala kitisijä eikä totellut mitään. Minä olin aina se parempi ja kiltimpi. Hän menehtyi autokolarissa hyvin nuorena. Eikä edes ollut kortti-ikäinen eli ilman korttia ajeli. Ties kenen autolla.



Hän ei koskaan sopeutunut yhteiskuntaan luonteellaan. Voi kun luonteita voisi ostaa kaupasta. Toiset eivät sopeudu ikinä :(

huomasi jo kohdussa. TOinen teki suuria ja massiivisia liikkeitä ja ärsyyntyi kohdussa. Nyt isonakin hän on sellainen suurten tunteiden lapsi. Toinen taas vipelsi kohdussa ympäriinsä koko ajan. Hän on edelleen tosi touhukas. Peruspiirteet on luonteessa olleet jo vauvana samanlaisia, mutta kasvaessa ne ovat jalostuneet ja ikätasoistuneet.

Esikoisesta huomasi että on rauhallinen, semmonen pohdiskelija. Ja se on ollut rauhallinen. Nuorempiin lapsiin verrattuna on kova ratkomaan ja selvittämään. Muut lähinnä koittaa survoa, ovat jääräpäisempiä.



Kakkosesta huomasi synnärillä myös että tuo on vähän vesseli. Ja sitä se on ollut!



Kolmannesta sama kuin kakkosesta. Ja näyttää olevan myös veijarin vikaa.



Meillä esikoisen "rauhallisuus" on ollut keskittymiskykyä. Jaksaa seurata ohjelmia ja lukea jne. Muut jotka tituleerasin veijareiksi on ollut kasvaessa kovempia tekemään itse, ei puhettakaan että katselisivat lastenohjelmia vaan pitää maalata tms. Ovat kävellyt pitkin kotia ja miettinyt mitä sitten tekisi ja esikoinen katselee ohjelmaa rauhassa, ohjelman jälkeen sanoo että rakennan majan. Pienemmät sitten menee hommaan mukaan.



Tuohon ujouteen luultavasti voi auttaa "tukemalla" että mennään katsomaan ja kokeilemaan.

Itse ainakin vanhempana olen semmonen kaikille ollut ja lapset on reippaita ja sosiaalisia. Vaikka vähän eri sykkeellä käyvätkin.



Herkkyys ei ole mikään huono asia! En minäkään pysty pakottamaan nuorempia lapsia istumaan ja katsomaan telkkaria. Mutta kyllä pientä viilaamista pystyy tekemään lapselle. Kyllä vanhakin koira oppii.

Oli äärimmäisen tyytyväinen, mukautuvainen, rauhallinen vauva. Nykyään 8-v ja kaikkea muuta.

on pysynyt samanlaisena.

Rauhallisesta, ujosta vauvasta kasvoi rauhallinen lapsi, jolla on hyvät sosiaaliset taidot.



Suurten tunteiden vauvasta kasvoi suurten tunteiden lapsi, jolla asiat tapahtuu hyvin vauhdikkaasti :)

Suurilla tunteilla tarkoitan lapsen hyvin voimakkatia tunteita. Ilo, suru ja muutkin tunteet tulevat nopeasti ja kovin voimakkaina.

No niinhän me luultiin, että on rauhallinen, kunnes alkoi kävälemään tai siis juoksemaan 11kk vanhana.. sen jälkeen ei ole vanhempia juuri naurattanut. Öisin on hieman paikallaan ja hiljaa sen kaksitoista tuntia. Loput vuorokaudesta painaa täysillä. Ikää kohta 2v. Ei olla uskallettu hoitoon laittaa, parempi hoitaa itse.