Onko totta siis että kukaan ei passaa miestään?

Meillä hemmotellaan molemmat toisiamme sen mukaan, kumpi jaksaa tai keksii hemmotella.



Talvella on ihanaa hemmottelua se, että ensin töihin tms. lähtenyt on rapsuttanut molempien autojen lasit puhtaaksi ja harjannut autot valmiiksi.



Tai toinen keittää samalla molemmille aamu- tai iltakahvit ja laittaa valmiiksi muutamia voileipiä, joita molemmat voi syödä. Tai kuorii samantien pari omppua ja tarjoaa toisellekin.



Kaupasta välillä ostetaan mukaan toisen herkku yllätykseksi tai hierotaan hartoita...



Siivoamiset ja pyykkäämiset silityksineen meillä hoitaa palkattu kotiapulainen.



Yhdessä oltu 20 vuotta ja lapsia piakkoin kolme.

itse tykkään hemmotella miestä ruoalla, mieskin kyllä kokkailee etenkin viikonloppuisin ja aamiaiset on miehen bravuureita, eli tuo ne mulle sänkyyn. Itse taas laitan iltapalaa ja tuon miehelle olkkariin, kun katsotaan vaikka leffaa. Minä teen ison osan kotitöistä mutta mies taas hoitaa pihahommat niin kotona kuin mökilläkin pääasiassa. Mies myös järkkää yllätysmatkoja kahdestaan, itselläni ei rahatilanne ole tähän anatnut vielä myöten.

Miehellä on palvelu verissä. Hänen vanhempansa sairastuivat hyvin nuorina vakavaan sairauteen (ovat jo menehtyneet) Mies luopui koulutuksesta ja työnteosta hoitaakseen vanhempiaan täyspäiväisesti. Hän hoiti heitä 18 vuotta (isä menehtyi aijemmin).



Nyt mies passaa minua ja lapsia. Olen ehdottanut hänelle kotiavustajan töitä kun lapset täyttävät 3 vuotta ja ovat sopivanikäisiä tarhaan.

Hän on niin hyvä, muttei usko että pärjäisi vieraassa taloudessa.

Hän näyttäisi todella komealta Jeeveksen asussa :D ;)

Eli mies tekee usein ruokaa ym. Jos olen kotona minä teen kyllä suuremman osan kotitöistä, mutta ruuan mies annostelee itse.

Välillä passaan lapsia, mutta enimmäkseen opetan heitäkin tekemään asioita itse esim. kymmenvuotias osaa kuoria ja keittää perunoita, tehdä yksinkertaisia ruokia, 8-vuotias ruskistaa jauhelihan, vie itse vaatteensa kaappiin, tyhjentää ja täyttää tiskikoneen, 4-5-vuotias osaa tehdä voileipiä ja peseytyä itse, löytää hyvin vaatteitaankin jos pyytää etsimään, tietysti pukeutuu itse, 12-vuotias osaa leipoa, tehdä taikinoita, paistaa lettuja, imuroida, vaihtaa lakanat, teini osaa pestä pyykkiä, imuroida, luututa, osaa ottaa vastuuta pienemmistä sisaruksista. Sukupuolesta riippumatta näin, en halua kasvattaa mitään pullamössötyttöjä tai mammanpoikia.

Silti se, että joskus tekee asioita toisen puolesta on ihan kivaa huomiointia ja hellimistä. Esim. jos olen imettänyt vauvaa, on mies pyynnöstä tuonut juomista jos on ollut kotona, on puhdistanut autoni valmiiksi jos on lähtenyt ennemmin kotoa, tai tehdään joskus pieniä yllätyksiä, esim. toisen lempiruokaa tarkoituksella ja niin edelleen.

Nykyään tuskin enää katan sille lautastakaan pöytään. Saa tehdä kaiken itse.

jota edeltää huuto ja kiroilu, tavaroiden paiskominen. Passaan välttyäkseni siltä kaikelta eli pitääkseni arkemme tasaisena. Passaan kuten hänen äitinsäkin passasi, pesen pyykit, silitän vaatteet, ostan uudet vaatteet, siivoan sotkut ja kodin, teen ruokaa josta hän pitää, jos ei pidä niin teen jotain muuta. Krapulaoksennuksetkin olen luutunnut. Eli voisi kai sanoa että elän nyrkin ja hellan välissä.

Helpolla tuo ukko pääsee kotona. Ikinä ei tee kotitöitä. Harvoin lumi ja puuhommiakaan.

Eväät teen sille töihin välillä.

antaa ylimääräistä rahaa vaatteisiin ja meikkeihin, tuo kukkia jne. Olen toki itse myös työssä. Hän maksaa myös aina kun menemme ulos syömään, kahville taikka leffaan. ap.

ja näkee ravintolassa sen valtavan vaivan että kaivaa kortin itse esiin eikä sinun tarvitse. Kylläpä on passausta ja hemmottelua sanon minä!

Mun mielestä se on normaalia toisen huomioimista ja pientä mukavuutta

elimme viimeisen päälle "tasa-arvoisina". lähes laskimme, että molemmille tulee just oikea määrä kotitöitä tehtäväksi suhteutettuna työn raskauteen. rakkauden osoitukset olivat sanoja ja lahjoja syntymäpäivinä sekä jouluna.



nykyisessä suhteessani olen ollut nyt viisi vuotta. välillä passaan ja hemmottelen miestäni niin, ettei hän viikkoihin joudu tekemään muuta kuin käymään töissä ja makaamaan alla kun rakastelemme. välillä mies tekee saman minulle. riippuen siitä kumpi jaksaa ja mitä jaksaa. eka kertaa elämässäni tunnen oikeasti olevani tasa-arvoinen kumppanini kanssa.

kokkaan toki joka päivä ja mieskin syö sitä ruokaa. Mut se ei ole mun mielestä passaamista. Mies laittaa ruokaa viikonloppuisin ja laittaa sen mulle lautasellekkin kyllä. Kahvit kaadellaan toisillemme kuppiin ja tarjoillaan nenän eteen. Passaus toimii molemmin puolin ja se on hyvä niin.:)

Siivous ja pyykkäys meillä on täysin mun hommia, kun olen kotona päivät.

tilanteen mukaan. En mä kyllä koe pyykinpesemistä tai ruoanlaittoa passaamisena, samallahan mä miehelle ruoan teen, kun mulle ja muksullekin. Samaten kaikkien pyykit peseytyy samalla, ja mä olen se, joka meillä pesee pyykit (mies tekee toki muita hommia, kuten imuroi, tamppaa matot jne.)



Mutta kyllä esimerkiksi tarjoillaan toisillemme välillä kahvia tai tehdään iltapalaleivät.