Onko täällä "ylilihavia" mammoja

esim käydä juoksulenkeillä paremmin,mutta ei sitä kiloineen osaa kuvitella sitä keveyttä. ei kukaan tahalteen kanna kilojaan,ei laihdutus ole ihan niin yksinkertaista syö vähemmän kuluta enemmän tyyliin,siihen liityy paljon psykologisia juttuja

130kg 172cm, BMI 44 eli sairaaloisen lihava. Sain kaksoset vajaa vuosi sitten, raskausaikana laihduin n.15kg ja nyt ne on tullu kaikki takas. Jotain tarttis tehrä että jaksais poikien kans, ei se vaan oo niin helppoa. En tahdo ehtiä syödä päivänmittaan, ja sit illalla tekee mieli suklaata, eikä jaksa muutakaan enää ittelle laittaa. Aina ollu sama ongelma, huono syöminen, syön vähän mutta ihan väärää tavaraa.. Kroppa varmaan säästöliekillä viimeset 20 vuotta.

syödä! Ei tule edes yhdellä suklaalevyllä/ilta. Itse tiedän, 170cm/99kg (tärkeä tuo yksi kilo ;). Itsellänikin on oppimista juuri säännöllisissä ruoka-ajoissa, niin ei tekisi makeaa niin paljon mieli syödä. Laihduin karppauksella vuosi sitten n.15kg, joista 7 on tullut jo takaisin. Nyt aloitin uudestaan tavoitteena pysyvä painonpudotus, mieluiten vielä 20kg.

ilmestyy aina ihmisiä jotka kertovat miten vähän syövät ja vielä terveellistäkin ruokaa... Tässäkin yksi 130 -kiloinen sanoo että syö vaan vähän suklaatia ja elimistö on varmaan säästöliekillä.



Katsokaapa totuutta silmiin. Tuohon 130 kilon painoon on täytynyt oikeasti syödä kaksin käsin kaikkea mitä kotoa vain löytyy. Siis oikeasti. Olen seurannut 150-kiloisen naisen nettiblogia ja siellä hän kertoo rehellisesti syömistään ruokamääristä. Siis tyyliin viikossa ainakin 6 pizzaa, kerralla 500 grammaa irtokarkkeja tai 200 grammaa suklaata, pussillinen munkkeja. Sellaista se on kun ihmisen ymmärrys vaaditusta ruuan ja energian määrästä on ihan perseellään. Yksi munkki kun sisältää lähes kolmasosan päivittäisesta energiantarpeesta.



Mutta saan näitä aloituksia lukemalla erittäin paljon huvia. Kohta taas joku yli satakiloinern tulee tänne selittämään kuinka vähän tai terveellisesti tänään söi. Ja ei koskaan mitään herkkuja, vaan ainoastaan perusruokaa. Puolitoista kiloa klementiinejä ja vaaditut kuusi leipäpalaa lisukkeineen päivässä. Lol.

168/80

istua kahvilassa kermamunkkia vetävän tyypin kanssa joka on niin säästöliekkiä ja käyttää tekosyynä laihiksen lopettamiseen että huomasi hiuksia lähtevän eikä halua sentään kaljuuntua

Juu, on varmasti pitänyt mättää jos jonkinlaista evästä, että pääsee näihin yli 100kg mittoihin. Mutta... Kyse tuskin kenelläkään ylipainoisella on siitä, että oho, alanpa yhtäkkiä mättämään ruokaa naamaani ja lihomaan, vaikka olenkin tällä hetkellä normaalipainoinen.



Syöminen on hyvin monelle tunneasia. Ja näiden asioiden kuntoonsaaminen on mielestäni ehdoton edellytys sille, että minkäänlainen elämäntapamuutos onnistuu. Olen aiemmin laihduttanut jo moneen otteeseen, ollut välillä todella ylipainoinen ja välillä jopa hoikka. Mutta vasta nyt olen mielessäni käynyt läpi kaikki syömiseen liittyvät tunteet ja ymmärrän, että olen yrittänyt kontrolloida tunteitani syömällä - reagoinut ylensyömällä milloin mihinkin tunteeseen.



Nyt on siis pääpuoli kunnossa. Ja olo kevenee lähes itsestään, kun en enää käytä ruokaa välineenä, vaan ainoastaan energiantuottajana, jotta jaksan toimia. Ja sitä energiaakaan ei niin kauheasti tarvitse - minun ei ole enää tarpeen syödä sen vuoksi jatkuvasti, etten tietäisi, milloin seuraavan kerran on ruokaa tarjolla (tämä mm. alkoholistiperheen lapsena oli minulle normaali ajattelutapa).



Nyt valitsen ja kontrolloin itse syömistäni. Ja syön vain sellaista, mistä tulee oikeasti hyvä olo (karkkia meni ennen hirveästi, nyt en enää syö kuin vähän, koska liiasta määrästä tulee ihan fyysisesti huono olo, sama homma maitosuklaan kanssa).



-6kg joulusta pois. Ja ennen kaikkea hyvä mieli.

Eli lisäaineet on poissa ruokavaliosta samoin keinomakeutusaineet ja margariinit ja transrasvat. Syön terveelistä

168cm ja 94 kg. Eli merkittävä lihavuus. Ja masentaa kyllä kilot, yritän laihduttaa.

Ole rehellinen!

Hei minäkin olen

Mutta taas noususuunnassa, raskaanakin olen.



Enkä todellakaan ole syönyt mitään 6 pitsaa viikossa, vaan kilot on tulleet 25 viimeisen vuoden aikana PIKKUHILJAA!

Eli n. 20kg ylipainoa. Kaikken kummallisinta ehkä on, että mua ei ihan oikeasti ja aidosti haittaa nää kilot yhtään. Ajattelen niin, että sitten kun ne alkavat haittaamaan tai tulee jotain ongelmia niin teen asialle jotain. Tällä hetkellä en halua tehdä asialle mitään, ainoa tavoitteeni on etten liho enempää.



Mä syön hyvin epäterveellisesti. Syön vain muutaman kerran päivässä mutta todella paljon kerrallaan. Leivälle menee sentin kerros sulatejuustoa ja maksamakkaraa, joka ruokaan lisään sulatejuustoa tai homejuustoa, hampurilaisella (ranskikset+majoneesi+hamppari) tulee käytyä n. 5 kertaa viikossa. Syön isoja määriä kerralla. Esim. tänään söin ensin 3 näkkäriä margariini+maksamakkara+kinkkumakkarapäällisillä, sitten myöhemmin maksalaatikkoa sulatejuustolla+juustoraasteella ja päivälliseksi perunaa, lihapullia ja majoneesia. Jos jättäisin kaikki hampparilla käymiset ja juustoja vähentäisin niin laihtuisin kyllä varmaan ajan myötä mutta kun en nyt halua jättää. Ruoka on hyvää.



Mihinkään karkkeihin tai leivoksiin tai sipseihin en tunne mitään vetoa vaan nuo yllämainitut on ne jotka minusta on lihavan tehneet.

ja masennus ajoi alkoholismiin. + yli 30 kg parissa vuodessa ja terveys pettämässä :(. Ennen niin hoikka ja nätti, nyt vanhat tuttavat eivät enää tunnista, ja ehkä hyvä niin.

ei pidä jättää rauhaan, vaan heitä tulee kannustaa laihduttamaan ja pian. Lihavuus ei ole hyväksyttävää, se on itseaiheutettu sairaus, joka maksaa yhteiskunnalle paljon. Ylilihavat ihmiset ovat yhtä paha esimerkki nuorelle kuin rajusti alipainoinenkin!

että miksi näihin läskiketjuihin tunkee aina syntymähoikkia, ylemmyydentuntoisia pissipäitä pätemään. Ei juuri kukaan läski tykkää olla lihava. Ei paljo auta läskille tulla sanomaan, että "kuule, syö vähemmän. Miten sää kestät itseäsi? Eikö oo hankalaa liikkua? LAIHDU!"

Vituttaa kun joku keijukainen, joka ei koskaa ole ollut ylipainoinen, ei koskaan syö liikaa, eikä koskaan oo tuhertanut itkua sovituskopissa ku mikään ei mahdu päälle, tulee kertomaan kuinka helppoa on olla laiha.

Tupakoitsijat on jo ajettu nurkkaan, seuraavana on vissiin lihavien vuoro. Kaipaan suvaitsevaisuutta, antakaa mun olla sellainen kuin olen!

eikö elämä ja kaikki siihen liittyvä toiminta ole hirveen vaikeata jos on noin paljon ylipainoa? sama kun itte ottaisin 20kg hiekkasäkin selkään ja lkaisin siivoamaan tms, kyllä siinä nivelet ja selkä olis hajalla.. minkä takia kukaan moista painoa pitää 'tahalteen' vaivana?

määriä täällä mainittu; kokonainen suklaalevy, kokonainen jäätelöpaketti, kaksi saarioisten pizzaa, kokonainen tilattu pizza. En yhtään ihmettele, että ylipainoa löytyy!

Totuus ei pala tulessakaan, että suurin osa teistä on lihavia ihan omien toimienne vuoksi eikä minkään sairauden. Ette osaa syödä normaalisti. Hehe, ei laihoinkaan nainen pysy hoikkana jos syö kuin norsu tai lappaa hyvin kaloripitoista ruokaa päivittäin naamaansa.



Ette ilmeisesti tiedä miten ruokailette normaalisti ja kuvittelette syövänne kovinkin vähän ja terveellisesti.



Joo, väittäkää vaan vastaan kun ette kehtaa myöntää että läskinne ovat omaa syytänne ja olette liian saamattomia kontrolloimaan painoanne.



Valaat eivät ole kauniita.

168/80

167/80 :(

Olen läski ja sillä sipuli. Mun ongelmani on se, että palkitsen itseni herkuilla eli olen tunnesyöppö. Viikot menee hyvin, mutta ne viikonloput. Liikun ja käyn vaunulenkeillä, teen kotona vatsa- ja selkälihaksia (varsinkin selkälihakset on aivan älyttömän huonossa kunnossa raskauden jälkeen, raskauden aikana ei tota ongelmaa). Sipseistä en tykkää, mutta olen perso makealle! Lasken pisteitä (imetyspisteitä), mutta hitaasti tapahtuu mitään. Mua masentaa ja tympäisee nää kilot, mutta olen kuitenkin suhteellisen onnellinen. Läski voi aina laihduttaa :D

ap